HE 61/2018

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäviksi uusi laki Liikenne- ja viestintävirastosta ja laki Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta (ns. virastolait) sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki. Lisäksi esityksessä on mukana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uudistukseen liittyvät muut noin 90 lakia koskevat muutosehdotukset. Näillä liitelaeilla muutetaan virastojen toimivalta vastaamaan virastolaeissa esitettyjä tehtäviä ja vastuita.

Liikenteen turvallisuusvirasto, Viestintävirasto sekä Liikenneviraston tietyt toiminnot yhdistettäisiin uudeksi virastoksi, Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikenneviraston jäljellä olevat tehtävät ja toiminnot tulisivat Väyläviraston tehtäväksi. Virasto vaihtaisi nimeään, mutta muutoin virasto jatkaisi keskeytyksettä toimintaansa. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut (tie- rautatie- ja meriliikenteen ohjaus) muutettaisiin osakeyhtiöksi ja tehtävät siirrettäisiin perustettavaan valtion erityistehtäväyhtiöön. Väylävirasto vastaisi kuitenkin edelleen liikenteenohjauksen järjestämisestä, sitä koskevista sopimuksista ja rahoituksesta. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi on annettu erillinen hallituksen esitys (HE 34/2018 vp).

Esityksessä ehdotetulla virastouudistuksella parannetaan hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin. Uudistuksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Tavoitteena on myös edistää hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. Uudistus tukee säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen tavoitteita sekä julkisen hallinnon johtamisen kehittämistä koskevia tavoitteita. Uudistus edesauttaa myös hallituksen tavoitetta liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentamisessa.

Esityksen tavoitteena on selkeyttää liikenne- ja viestintäalan viranomaistehtäviä ja sujuvoittaa sääntelyä sekä turvata luotettavat ja sujuvat liikenne- ja viestintäverkot. Ehdotetut uudistukset vahvistaisivat dynaamisen liikennejärjestelmän ja sähköisen viestinnän kokonaisuutta. Tämä toisi asiakkaille uusia palveluita ja edistäisi yritystoimintaa. Pyrkimyksenä olisi myös parantaa liikenteeseen liittyvän tiedon hyödyntämistä uusien digitaalisten palveluiden kehitystyön tukena. Uudistus tukisi jo aikaisemmin viestintäalalla toteutunutta markkinoiden avautumista vastaavien toimintamallien käyttöönottoa liikennesektorilla. Entistä sujuvampi hallinto ja toimiva sääntely-ympäristö luovat mahdollisuuksia kokeiluihin ja start up -toimintaan. Samalla voidaan houkutella Suomeen kansainvälistä rahoitusta ja osaamista, mikä lisää työllisyyttä.

Esitys tukee hallitusohjelman kärkihankkeita säädösten sujuvoittamisesta sekä viranomaistoimintojen ja elinkeinoelämän digitalisoimisesta.

Esitetään, että laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanoa sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta tulisi voimaan mahdollisimman pian. Muilta osin lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. Valmistelevia toimenpiteitä ja järjestäytymistä varten uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon voitaisiin nimittää pääjohtaja jo 1 päivästä lokakuuta 2018 alkaen.

YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 3. marraskuuta 2016 työryhmän (LVM/1933/05/2016), jonka tehtävänä oli laatia esiselvitys liikenteen ja viestinnän viranomaistoimintojen uudelleen organisoinnista. Taustalla on pyrkimys toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja asiakaslähtöisyyden parantamiseen uudessa digitaalisessa toimintaympäristössä.

Esiselvitys koski Liikennevirastoa, Liikenteen turvallisuusvirastoa ja Viestintävirastoa. Ilmatieteen laitos sisältyi selvitykseen siltä osin kuin sillä on liiketaloudellista toimintaa.

Työryhmän oli selvitettävä tarvittavat toiminnalliset ja organisatoriset muutokset, tehtävä taloudelliset tarkastelut ja laadittava vaikutuksista laaja-alainen arviointi. Toimeksianto edellytti ryhmältä myös toimenpide-ehdotusta ja aikataulua virastouudistuksen toteuttamiseksi.

Esiselvitys (Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus – Esiselvitys, LVM Raportit ja selvitykset 2/2017, 17.2.2017) luovutettiin liikenne- ja viestintäministeriölle 17.2.2017. Työryhmä ehdotti, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston viranomaistehtävät yhdistettäisiin yhdeksi virastoksi. Liikenneviraston liikenteenohjaustoiminto yhtiöitettäisiin valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi erillisen selvityksen mukaisesti. Jäljelle jäävä Liikennevirasto jatkaisi väyläverkosta vastaavana virastona. Ilmatieteen laitoksen liiketaloudellinen toiminta jatkuisi Ilmatieteen laitoksessa. Esiselvitys oli laajalla lausuntokierroksella. Lausunnoissa esiselvityksen tavoitteita pidettiin varsin laajasti kannatettavina ja hyvinä lähtökohtina uudistukselle.

Virastouudistuksella parannetaan hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin sekä kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Tavoitteena on myös edistää hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. Uudistus tukee säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen tavoitteita sekä julkisen hallinnon johtamisen kehittämistä koskevia tavoitteita. Uudistus edesauttaa myös hallituksen tavoitetta liikenteen digitaalisten palveluiden kasvuympäristön rakentamisesta.

Ministeriö asetti huhtikuussa 2017 viisi työryhmää valmistelemaan virastouudistusta. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää toimintaan liittyviä viranomaistehtäviä ja sujuvoittaa liikennealan sääntelyä. Pyrkimyksenä on myös edesauttaa liikenteeseen liittyvän tiedon hyödyntämistä uusien digitaalisten palveluiden kehitystyön tukena. Yhtiöittämisellä parannetaan myös toiminnan taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta sekä lisätään toiminnan ja hinnoittelun läpinäkyvyyttä.

2 Nykytila
2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö
2.1.1 Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävät jakautuvat toimintaan osana valtioneuvostoa, EU- ja kansainvälisiin tehtäviin sekä hallinnonalan ohjaukseen. Ministeriön toimialaan kuuluvat valtioneuvoston ohjesäännön mukaan: 1) tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne; 2) liikenneväylät, satamat ja lentopaikat; 3) ilmakehän tutkimus ja seuranta, sääpalvelut sekä fysikaalinen merentutkimus ja seuranta; 4) sähköinen viestintä ja postitoiminta sekä 5) viestintäpalvelujen tietoturvallisuus.

Yksi ministeriön päätehtävistä on oman hallinnonalan strateginen tulosohjaus. Ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalansa virastojen ja laitosten toimintaa sekä seuraa näiden kehitystä. Ministeriön hallinnonalan konsernistrategia toteuttaa hallitusohjelmaa. Se on koko hallinnonalaa ohjaava strategia. Virastoille asetetaan vuosittain tulostavoitteet. Ministeriön vastuulla on myös hallinnonalansa valtionyhtiöiden omistajaohjaus.

Ministeriön hallinnonalaan kuuluvia virastoja ja laitoksia ovat Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Viestintävirasto ja Ilmatieteen laitos. Ministeriö ohjaa virastoja ja vastaa siitä, että laitosten tavoitteet ja toiminta ovat linjassa hallitusohjelman kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa myös Air Navigation Services Finland Oy:n, Cinia Group Oy:n ja Finrail Oy:n omistajaohjauksesta. Yhtiöille on lainsäädännössä määritelty yhteiskunnallisia tehtäviä.

Liikenne- ja viestintäministeriössä toteutettiin vuonna 2016 organisaatiomuutos, jossa luovuttiin jaosta liikenne- ja viestintäpolitiikkaan. Ministeriön toiminta perustuu nyt laajempaan yhteiskunnalliseen näkemykseen – siilottomaan palvelu-, tieto- ja verkkopolitiikkaan, joita ohjataan kokonaisuutena vahvan konserniohjauksen avulla.

2.1.2 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala palvelee yhteiskuntaa vastaamalla toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista kestävällä tavalla kasvun tukemiseksi sekä mahdollistamalla uusien digitaalisten palvelujen käyttöympäristön.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on tällä hetkellä neljä virastoa: Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Viestintävirasto ja Ilmatieteen laitos. Hallinnonalalla on määrätietoisesti vastattu yhteiskunnan kehitykseen tehostamalla toimintaa ja etsimällä synergiaetuja hallinnon rakenteita muuttamalla. Vuonna 2009 Merentutkimuslaitos yhdistettiin Ilmatieteen laitokseen ja Suomen ympäristökeskukseen. Vuonna 2010 yhdistettiin kuusi väylä- ja turvallisuusvirastoa eli Tiehallinto, Ajoneuvohallintokeskus, Merenkulkulaitos, Ilmailulaitos, Ratahallintokeskus ja Rautatievirasto kahdeksi virastoksi: Liikennevirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirastoksi. Viestintähallinnossa ei vastaavaan uudistukseen ole ollut tarvetta, sillä toimialalla on ollut vain yksi virasto.

Vuoden 2010 liikennehallinnon virastouudistuksella poistettiin liikennehallinnon liikennemuotokohtaista siiloutumista sekä tehostettiin toimintaa ja edistettiin liikennejärjestelmän kokonaisvaltaista haltuunottoa. Toisaalta samaan aikaan toteutetussa aluehallintouudistuksessa Tiehallinnon tiepiirit yhdistettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskus).

Liikennevirasto

Tehtävät ja toimiala

Liikennevirasto on tie-, rautatie- ja vesiliikenneinfrastruktuuri- ja liikennepalvelujen tilaajavirasto, joka vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston tehtävä on mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset ja edistää koko liikennejärjestelmän toimivuutta alueiden tasapaino ja kestävä kehitys huomioon ottaen. Liikenneviraston tehtävistä säädetään yleisesti laissa Liikennevirastosta (862/2009). Muita keskeisiä viraston tehtäviä sääteleviä lakeja ovat maantielaki (503/2005), ratalaki (110/2007), rautatielaki (304/2011), alusliikennepalvelulaki (623/2005) ja joukkoliikennelaki (869/2009).

Liikennevirasto perustettiin liikennehallinnon virastouudistuksessa 1.1.2010, jolloin yhdistettiin väylämuotokohtaisten Ratahallintokeskuksen, Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon toimintoja.

Viraston vastuulla on 20 miljardin euron väyläomaisuus eli valtion 78 000 kilometrin laajuinen maantieverkko, 6 000 kilometrin pituinen rataverkko sekä 8 300 kilometriä rannikkoväyliä ja 8 000 kilometriä sisävesiväyliä. Virasto vastaa väylien turvallisesta päivittäisestä käytettävyydestä muun muassa kunnossapidon sekä liikenteen ohjauksen ja tiedotuksen keinoin. Liikennevirasto tekee laajaa yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisessa.

Liikennevirasto vastaa valtakunnallisten rata- ja vesiväylähankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä isojen tiehankkeiden rakennuttamisesta. Muilta osin tienpitoa hoitaa Liikenneviraston ohjauksessa yhdeksän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskukset).

Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisesta kehittämisestä, ohjaa kehittämistoimia, päättää valtion talousarviossa osoitetun määrärahan kiintiöimisestä toimivaltaisille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä myöntää joukkoliikenteen valtionavustuksia.

Liikenneviraston liikennekeskukset hoitavat meri- ja tieliikenteen operatiivista liikenteenhallintaa sekä valvovat ja koordinoivat rautatieliikenteen ohjausta. Lisäksi ne ylläpitävät tilannekuvaa, huolehtivat liikenteenhallinnan operatiivisesta viranomaisyhteistyöstä sekä liikenteenohjaukseen liittyvistä valmius-, varautumis- ja riskienhallinta-asioista ja erityistilanteiden hoitamisesta.

Liikenneinfrastruktuurin palveluina virasto vastaa talvimerenkulusta, merikartoituksesta sekä alusliikennepalvelusta (Vessel Traffic Service, VTS), alusliikenteen ilmoittautumisjärjestelmästä (GOFREP) ja turvallisuusradiotoiminnasta. Rautatieliikenteessä Liikennevirasto vastaa rataverkon käytöstä mukaan lukien kapasiteetin hallinta sekä rautatieliikenteenohjauksesta siten, että operatiivinen ohjaustyö ostetaan palveluntuottajalta viraston vastatessa liikenteenhallinnan tietojärjestelmistä ja -tietopalveluista, ohjausjärjestelmistä sekä ohjeistuksesta ja tiloista. Liikennevirasto huolehtii tieliikenteen informaatiopalveluista sekä liikenteenohjauspalveluista tietojärjestelmineen sekä häiriötiedottamisesta.

Liikennevirasto kerää omaa toimintaansa varten väylistä, olosuhteista ja liikenteestä tietoja (staattinen ja dynaaminen), joita se käyttää väyläomaisuuden hallintaan ja väylänpidon ohjelmointiin liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä liikenteen ohjauksessa.

Kyberturvallisuus liikenteenohjauksessa

Liikenneviraston liikenteenohjausjärjestelmät ovat osa EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivissä (EU 2016/1148)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa. tarkoitettuja yhteiskunnan kriittisten toimintojen ylläpitämiseksi korkean käytettävyyden järjestelmiä. Osalla näistä järjestelmistä on myös rajapinta muiden viranomaisten tai toisen valtion liikenteenohjausjärjestelmiin.

Kansainvälinen ja EU-yhteistyö

Liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyen Liikennevirasto osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön eri järjestöissä, millä tavoitellaan kansainvälisiin säädöksiin ja tiedonvaihtoon vaikuttamista sekä kokemusten jakamista. Merkittäviä järjestöjä ovat European Rail Infrastructure Management (EIM), Conference of European Directors of Roads (CEDR), International Maritime Organization (IMO) sekä International Hydrographic Organisation (IHO).

Määräykset

Liikennevirasto voi antaa määräyksiä tienvarsimainonnasta, johtojen ja kaapelien sijoittamisesta tiealueelle sekä vesiliikennemerkeistä, liikennevalo-opasteista ja yleisten vesikulkuväylien merkitsemisestä.

Rahoitus

Liikenneviraston käytössä olevat määrärahat (toimintamenot ja väylänpito) vuonna 2017 olivat 2 176 miljoonaa euroa, josta 2 025 miljoonaa euroa tuli valtion budjetista. Viraston talousarvio vuodelle 2018 on 2,2 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 Liikenneviraston määrärahojen käyttö oli 2,3 miljardia euroa. Toimintamenojen osuus oli 79,0 miljoonaa euroa (bruttomenot). Vaikka Liikennevirasto on nettobudjetoitu virasto, tulojen osuus on vähäistä. Vuonna 2017 kertyi toimintamenoihin liittyviä tuloja 1,6 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 väylänpidon bruttomenot olivat 1,707 miljardia euroa ja nettomenot 1,644 miljardia euroa. Väylänpidon bruttotuloja ovat perusväylänpitoon tuloutettava ratamaksun perusmaksu (42,9 miljoonaa euroa vuonna 2017) ja muut tulot (18,0 miljoonaa euroa). Muita väylänpidon tuloja ovat muun muassa Euroopan unionilta saatavat tulot, kiinteistötulot ja kanavamaksut. Lisäksi Liikennevirasto tuloutti rataverolain mukaisia rataveroja 4,8 miljoonaa euroa ja väylämaksulain mukaisia väylämaksuja 47,4 miljoonaa euroa. Liikenteen kehittämishankkeisiin käytettiin 442,0 miljoonaa euroa.

Liikennevirasto maksoi Länsimetron rakentamisen valtionavustuksia 38,5 miljoonaa euroa, meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisen avustuksia 89,2 miljoonaa euroa sekä joukkoliikenteen palvelujen ostoja ja kehittämisen avustuksia 21,8 miljoonaa euroa. Liikenneviraston tasearvo oli 20,2 miljardia euroa. Vuoden 2017 taseesta merkittävän osan muodosti väyläomaisuus, joka oli 19,8 miljardia euroa

Liikenteen turvallisuusvirasto

Tehtävät ja toimiala

Liikenteen turvallisuusvirasto on liikennealan sääntely- ja valvontatehtäviä hoitava viranomainen. Liikenteen turvallisuusvirasto muodostettiin vuoden 2010 alussa yhdistämällä Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto ja Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto. Viraston tehtävistä säädetään Liikenteen turvallisuusvirastosta annetussa laissa (863/2009). Muita keskeisiä viraston toimintaa sääteleviä lakeja ovat laki liikenteen palveluista (320/2017), ajoneuvolaki (1090/2002), laki ajoneuvoliikennerekisteristä (541/2003), ajokorttilaki (386/2011), ajoneuvoverolaki (1281/2003), ilmailulaki (864/2014), rautatielaki, merilaki (674/1994), laki alusturvallisuuden valvonnasta (370/1995), laki laivaväen luetteloinnista (1360/2006), merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009), laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta (1687/2009) sekä laki alusten teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009).

Liikenteen turvallisuusvirasto kehittää liikennejärjestelmän turvallisuutta, edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja vastaa liikennejärjestelmään liittyvistä viranomaispalveluista kaikissa liikennemuodoissa. Liikenteen turvallisuusvirasto muun muassa antaa lupia, hyväksyntöjä ja toimialaa koskevia oikeussääntöjä sekä osaltaan valvoo liikennejärjestelmää koskevien sääntöjen ja määräysten noudattamista. Liikenteen turvallisuusvirasto tuottaa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tietoa, tutkimuksia ja vaikutusarvioita. Vuoden 2017 alusta viraston toimivaltaan on kuulunut valtionavustusten myöntäminen tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen.

Virastossa toimii päätöksenteoltaan itsenäinen liikenteen harjoittajista ja rataverkon haltijoista riippumaton rautatiealan sääntelyelin, joka seuraa, valvoo ja edistää rautatiemarkkinoiden toimivuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä.

Kansainvälinen ja EU-yhteistyö

Liikenteen turvallisuusvirasto toimii Suomen edustajana EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä oman toimialansa osalta. Merkittäviä kansainvälisiä järjestöjä ovat Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO (International Maritime Organization), Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO (International Civil Aviation Organization) sekä YK:n alainen Euroopan talouskomissio (UNECE). Keskeiset eurooppalaiset yhteistyökumppanit ovat Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA (European Aviation Safety Agency), Euroopan Meriturvallisuusvirasto EMSA (European Maritime Safety Agency), Euroopan rautatievirasto ERA (European Union Agency for Railways) sekä Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrol. Näissä eurooppalaisissa virastoissa ja organisaatioissa osallistutaan muun muassa yhteisösääntelyn valmisteluun.

Määräykset

Liikenteen turvallisuusviraston määräyskokoelmassa on lähes 200 toimialaansa koskevaa teknisluonteista viranomaismääräystä. Ilmailussa määräyksiä on tällä hetkellä voimassa 100, merenkulussa 44, raideliikenteessä 33 ja tieliikenteessä 12. Ilmailumääräyksiä on annettu lentopaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta, lennonvarmistuksesta, ilma-alusten lentokelpoisuuksista, lentotoiminnasta, lupakirjoista, koulutustoiminnasta ja siviili-ilmailun turvaamisesta sekä onnettomuus- ja vaaratilanneraportoinnista. Merenkulun määräykset koskevat liikennealueita, aluksenmittausta ja katsastusta, alusten rakennetta ja varustusta, aluksen käyttöä, turvatoimia, vaarallisten aineiden kuljetuksia, esteettömyyttä, ympäristönsuojelua, pätevyyksiä, luotsausta ja veneiden turvallisuutta. Rautatiemääräyksiä on annettu infrastruktuurista, kelpoisuuksista, kalustosta, rekistereistä, turvallisuudesta, yhteentoimivuudesta, vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja kaupunkiraideliikenteestä. Tieliikenteen määräykset koskevat ammattipätevyyksiä, ajoneuvojen katsastusta, ajoneuvojen rakennetta, erikoiskuljetuksia ja vaarallisten aineiden kuljetuksia.

Rahoitus

Liikenteen turvallisuusvirasto on nettobudjetoitu virasto, jonka rahoitus koostuu valtaosin maksullisen toiminnan tuotoista. Viraston käytössä oleva nettomääräraha vuonna 2018 on 47 miljoonaa euroa. Lisäksi virasto saa tuloina noin 86 miljoonaa euroa.

Liikenteen turvallisuusviraston määrärahojen käyttö oli 130,6 miljoonaa euroa vuonna 2017 (bruttomenot). Vuonna 2017 maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 89,5 miljoonaa euroa.

Liikenteen turvallisuusviraston tasearvo oli 16,1 miljoonaa euroa.

Viestintävirasto

Tehtävät ja toimiala

Viestintävirasto on viestintäalan sääntely- ja valvontatehtäviä hoitava viranomainen. Viestintävirasto on perustettu vuonna 2001 ja sen edeltäjä oli vuonna 1988 perustettu Telehallintokeskus. Viestintäviraston tehtävistä säädetään viestintähallinnosta annetusta laissa (625/2001) sekä valtioneuvoston asetuksessa viestintähallinnosta (60/2004). Viestintäviraston tehtävistä säädetään myös muussa viestintälainsäädännössä kuten sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa (917/2014).

Viestintävirasto valvoo ja edistää viestintämarkkinoita ja -palveluja. Virasto huolehtii markkinoiden läpinäkyvyydestä ja siitä, että Suomessa on monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet. Virasto varmistaa, että uusilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus päästä markkinoille.

Yleisen markkinaseurannan ja toimintaympäristöseurannan lisäksi virasto analysoi viestinnän tukku- ja vähittäismarkkinoita kilpailutilanteen selvittämiseksi ja asettaa tarvittaessa velvollisuuksia huomattavan markkinavoiman yrityksille. Virasto myös valvoo, että kuluttajien oikeuksia suojataan telemarkkinoilla. Virasto hoitaa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annettuun lakiin (1186/2009) sekä verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annettuun lakiin (276/2016) liittyviä hallintotehtäviä.

Viestintäviraston keskeinen tehtävä on radiotaajuuksien keskitetty hallinnointi. Viestintävirasto tukee tuotekehitystä, tutkimusta ja kokeiluja myöntämällä radiolupia radiotekniikoiden ja -järjestelmien testaukseen.

Muita Viestintäviraston taajuushallinnollisia tehtäviä ovat radiotaajuuksien käyttöä koskeva taajuussuunnittelu sekä radiolupien myöntäminen ja verkkotoimilupien myöntäminen lyhytaikaiseen televisiotoimintaan. Virasto myöntää myös meri- ja radioamatööriviestinnässä tarvittavat pätevyystodistukset.

Viestintävirasto selvittää radioviestinnän häiriöitä. Sen tehtäviin kuuluvat myös radiolaitteiden markkinavalvonta, radiolähettimien käytön valvonta sekä matkaviestin- ja joukkoviestintäverkkojen verkkotoimilupaehtojen valvonta. Virasto järjestää radiotaajuushuutokaupat.

Viestintävirasto edistää monipuolisten sähköisten mediapalvelujen tarjontaa ja valvoo televisio- ja radiotoimintaa. Virasto myöntää pääsääntöisesti televisio- ja radiotoimintaan tarvittavat ohjelmistotoimiluvat.

Viestintävirasto huolehtii, että lainsäädännön edellyttämät viestinnän ja postin peruspalvelut ovat saatavilla. Viestintävirasto varmistaa, että viestintäverkkoja kehitetään myös syrjäseuduilla sekä valvoo laajakaistan ja puhelimen yleispalvelun toimivuutta. Virasto valvoo myös postin yleispalvelun toimivuutta ja käsittelee perille saapumattomia postilähetyksiä.

Kyberturvallisuus

Viestintävirasto on kansallinen tietoturvaviranomainen. Virasto tuottaa kansallisiin ja kansainvälisiin tietoturvavelvoitteisiin liittyen turvallisuuspalvelua elinkeinoelämälle ja valtionhallinnolle.

Viestintävirasto ylläpitää sähköisten viestintäverkkojen toimivuuden ja tietoturvan tilannekuvaa ja tiedottaa mahdollisista tietoturvauhkista. Tarkoitus on, että käyttäjillä on saatavilla ajantasaista tietoa tietoliikenneyhteyksien häiriö- ja vikatilanteista. Tavoitteena on myös lisätä kansalaisten ja yritysten tietoturvaosaamista muun muassa ohjeistuksen avulla.

Viestintävirasto varmistaa viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuutta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Virasto käsittelee myös asioita, jotka liittyvät viranomaisvaatimuksiin hätäliikenteessä. Edelleen virasto käsittelee esitutkintaviranomaisten telekuuntelu- ja -valvontaoikeuden toteuttamista koskevia teknisiä edellytyksiä. Virasto hoitaa myös sähköiseen tunnistamiseen ja allekirjoituksiin sekä yksityisyyden suojaan sähköisessä viestinnässä liittyviä hallintotehtäviä. Virasto osallistuu viestintäverkkoja, viestintäverkkolaitteita ja telelaitteita koskevaan telestandardointiin

Kansainvälinen ja EU- yhteistyö

Viestintävirasto osallistuu viestintäalan eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Virasto osallistuu myös eurooppalaisessa yhteistyössä muun muassa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimintaan. Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssissa (CEPT) harmonisoidaan taajuuksien ja numeroiden käyttöä ja Eurooppalaisessa telealan standardisointijärjestössä (ETSI) laaditaan eurooppalaisia standardeja. Viestintävirasto osallistuu myös Euroopan postipalvelujen sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (ERGP) toimintaan.

Kansainvälisessä televiestintäliitossa (ITU) Viestintävirasto osallistuu muun muassa radiotaajuuksia (ITU-R) sekä standardointia ja numerointia (ITU-T) koskevaan työhön. Samoin virasto osallistuu Maailman postiliiton (UPU) toimintaan. Viestintävirasto tekee kansainvälistä yhteistyötä myös liittyen CERT-FI:n toimintaan ja NSCA-FI:n toimintaan. Kansainvälistä yhteistoimintaa liittyy myös fi-verkkotunnusten ja Suomen maatunnuksen hallinnointiin, mediavalvontaan ja laatuvarmentajien valvontaan.

Määräykset

Virastolla on sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin (917/2014) ja muihin sen tehtäviin liittyviin lakeihin perustuvaa määräyksenantovaltaa. Virasto myös selvittää hallinnonalan toimijoiden yhteis- ja itsesääntelyn mahdollisuuksia.

Määräyksiä on annettu radiotaajuuksien käytöstä, radiolähettimien luvasta vapauttamisesta sekä meri- ja radioamatööriviestinnän tutkintovaatimuksista. Myös viestintäverkkojen ja -palveluiden laadusta, tietoturvasta, yhteensopivuudesta sekä hätäliikenteestä ja kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista on voimassa olevia määräyksiä. Lisäksi virasto on antanut postitoimintaa ja fi-verkkotunnuksia koskevia määräyksiä, sähköisiä tunnistus- ja luottamuspalveluja koskevia määräyksiä sekä määräyksiä teletoiminnan häiriötilanteista ja tietoturvasta.

Rahoitus

Viestintävirasto on valtion talousarviossa nettobudjetoitu virasto. Viestintäviraston määrärahojen käyttö vuonna 2017 oli 30,1 miljoonaa euroa (bruttomenot). Vuonna 2017 toiminnan tuotot olivat yhteensä 19,1 miljoonaa euroa. Viestintäviraston tasearvo oli 7,6 miljoonaa euroa.

Viestintävirasto kattaa pääosan toimintansa kustannuksista keräämillään maksuilla. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot ovat radiolähettimien taajuusmaksut, viestintäverkon numerointimaksut ja verkkotunnusmaksut. Viraston talousarvio vuodelle 2018 on 38,7 miljoonaa euroa.

2.1.3 Henkilöstön tunnusluvut

Liikenteen turvallisuusvirasto

Liikenteen turvallisuusviraston henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 548. Henkilöitä oli kaikkiaan 552, joista vakinaisia oli 518 ja määräaikaisia 34. Henkilöstön keski-ikä oli 45,8 vuotta, henkilöstöstä 47,3 % oli naisia ja 52,7 % miehiä. Ylempi korkeakoulututkinto oli 44 %:lla henkilöstöstä.

Liikenteen turvallisuusvirastossa oli vuonna 2017 toimintaa Helsingin lisäksi Rovaniemellä, Lappeenrannassa, Maarianhaminassa, Kotkassa, Oulussa, Savonlinnassa, Turussa ja Vaasassa.

Liikennevirasto

Liikenneviraston henkilötyövuosien määrä vuonna 2017 oli 640. Vuoden 2017 lopussa viraston palveluksessa oli 594 vakinaista ja 66 määräaikaista henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 48,5 vuotta, henkilöstöstä 39 % oli naisia ja 61 % miehiä. Ylempi korkeakoulututkinto oli 41 %:lla henkilöstöstä.

Viraston toimipisteitä on Helsingin lisäksi Lappeenrannassa, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Oulussa sekä lisäksi yksittäisiä henkilöitä joillakin muilla paikkakunnilla.

Viestintävirasto

Viestintäviraston henkilöstön määrä on 231 henkilöä. Vuonna 2017 naisia oli 46,4 % ja miehiä 53,6 %. Henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto oli 49,8 %:lla henkilöstöstä. Vakinaisia henkilöitä oli 210 (94,6 %) ja määräaikaisia 12 (5,4 %). Viestintäviraston toimipaikka on Helsingissä.

Virka- ja työsopimussuhteiset (HTV-luvut, 2017)

VirkasuhteinenTyösopimussuhteinenYhteensä
Liikennevirasto551,587,3638,9
Liikenteen turvallisuusvirasto543,70,0543,7
Viestintävirasto218,90,0218,9
Yhteensä1  314,187,31401,5

Miehet ja naiset (HTV-luvut, 2017)

MiesNainenYhteensä
Liikennevirasto392,1246,8638,9
Liikenteen turvallisuusvirasto286,5257,2543,7
Viestintävirasto116,1102,8218,9
Yhteensä794,7624,81401,5

Ikäjakauma (HTV-luvut, 2017)

IkäluokkaLiikennevirastoLiikenteen turvallisuusvirastoViestintävirastoYhteensä
–244,12,01,07,1
25–3474,078,422,3174,7
35–44163,3188,775,9427,9
45–54189,5154,677,1421,2
55–64195,6113,640,2349,4
65–12,46,42,421,2
Yhteensä638,9543,7218,91401,5

Jakautuminen alueittain (HTV-luvut, 2017)

LiikennevirastoLiikenteen turvallisuusvirastoViestintävirastoYhteensä
Helsinki402,9408,1218,91029,9
Turku63,26,50,069,7
Kotka10,02,40,012,4
Kouvola84,00,00,084,0
Lappeenranta84,016,60,0100,6
Tampere45,30,00,05,3
Jyväskylä2,90,00,02,9
Vaasa9,75,70,015,4
Pieksämäki1,00,00,01,0
Savonlinna0,02,60,02,6
Kuopio1,00,00,01,0
Oulu15,93,00,018,9
Ylivieska1,00,00,01,0
Inari1,00,00,01,0
Rovaniemi1,096,80,097,8
Maarianhamina0,02,00,02,0
Yhteensä638,9543,7218,91401,5
2.1.4 Tietovarannot

Liikenteen turvallisuusviraston tietovarannot ja tuleva liikenneasioiden rekisteri

Liikenteen turvallisuusvirasto kerää, ylläpitää ja tuottaa tietoa tieliikenteen, ilmailun, merenkulun ja raideliikenteen liikennevälineistä, kuljettajista, muista henkilölupien haltijoista, yrityksistä ja koulutuksista. Tiedot palvelevat ensisijaisesti viraston viranomaistehtäviä. Liikennemuodoista määrällisesti eniten rekisteritietoa on tieliikenteestä.

Liikenteen turvallisuusviraston rekistereistä luovutetaan tietoja viranomaisille ja lakisääteistä tehtävää suorittaville organisaatioille. Tietoja luovutetaan myös yrityksille liiketoimintaan sekä yksittäisille kansalaisille. Viranomaisena Liikenteen turvallisuusviraston tietoja hyödyntävät muun muassa kunnat, poliisi, Puolustusvoimat ja Tulli. Kaupallisista toimijoista keskeisimmät ovat lähinnä erilaisia tieto- ja markkinointipalveluja tarjoavat yksityiset organisaatiot. Mukana on yrityksiä, joiden toiminta itsessään liittyy liikenteen alaan eri tavoin. Tietoja luovutetaan myös muun muassa erilaisiin analysointitarkoituksiin, kuten liikenteeseen liittyvien markkinoiden kuvaamiseen sekä liikenteen tilan tutkimiseen.

Liikenteen turvallisuusviraston tiedonluovutus on käytännössä keskittynyt ajoneuvoliikennerekisterin tietojen luovuttamiseen osaksi ajoneuvoihin ja ajoneuvoliikenteeseen liittyvien palvelujen liiketoimintapotentiaalin vuoksi, mutta osaksi myös sen johdosta, että liikennemuotokohtaisen lainsäädäntö rajoittaa nykytilassa eri liikennemuotojen tietojen luovuttamista.

Liikenteen turvallisuusvirasto on toteuttanut tietojen hyödyntämisen mahdollistavat tekniset ratkaisut. Teknisinä tiedonluovutusmenetelminä on ollut viraston tietojärjestelmien suorakäyttö sekä erilaiset sovellus–sovellus-rajapintatoteutukset. Lisäksi virasto tuottaa erilaisia räätälöityjä tietopalveluja, kuten erillispoimintoja.

Vuonna 2017 Liikenteen turvallisuusviraston rekistereistä luovutettiin noin 785 miljoonaa tietoyksikköä. Luovutusten määrä jatkaa kasvuaan aikaisemmista vuosista, sillä vuonna 2016 luovutettuja tietoyksiköitä oli noin 750 miljoonaa ja vuonna 2015 noin 500 miljoonaa. Saaduilla tuotoilla Liikenteen turvallisuusvirasto kattaa tietopalvelujen toiminnasta syntyvät kulut. Liikenteen turvallisuusviraston toimeksiannosta VTT:n toteuttaman ”Tiedon arvo ja vaikuttavuus” –tutkimuksen mukaan viraston tietoihin nojautuvien yritysten yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on noin 2 miljardia euroa. Lisäksi Liikenteen turvallisuusviraston tietojen arvonlisäysvaikutus talouteen on vähintään 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Tieliikenteen rekisterit

Liikenteen palveluista annetun lain 1. vaiheessa säädetty V osa sisältää säännökset liikenneluparekisteristä. Kyse on henkilö-, tavara- ja taksiliikenneluvista, ja liikenneluparekisterissä on kyse näihin tietoihin liittyvästä rekisterinpidosta. Sen ylläpito siirretään lailla liikenteen palveluista Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Liikenteen turvallisuusvirastolle samalla, kun virastolle siirretään myös kyseisiin lupiin liittyvä toimivalta.

Laki ajoneuvoliikennerekisteristä (541/2003) velvoittaa Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämään rekisteriä liikenneturvallisuuden parantamiseksi, tieliikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tieliikenteen verotustehtävien ja autokiinnityksen hoitamiseksi (ajoneuvoliikennerekisteri). Ajoneuvoliikennerekisteri sisältää tietoa ajoneuvoista, niiden verotuksesta ja kiinnityksestä, ajoneuvoa kuljettavista, maakuljetusten turvallisuusneuvonantajista ja tieliikenteen valvontalaitteissa käytettävistä korteista. Rekisteriin tallennetaan ajoneuvojen tekniset tiedot, yksilöintitiedot, katsastus- ja hyväksyntätiedot, käyttötarkoitus-, kiinnitys- ja verotus- sekä ulosottotiedot. Ajoneuvoliikennerekisterissä on myös tietoja henkilön ajokortista, ajo-oikeudesta, kuljettajatutkinnoista sekä kuljettajan ammattipätevyyteen liittyviä tietoja ja erikoiskuljetusten liikenteenohjaajia koskevia tietoja. Ajoneuvoliikennerekisterin tietojen julkisuudesta ja niiden luovuttamisesta säädetään ajoneuvoliikennerekisterilain 4 luvussa.

Rautatieliikenteen rekisterit

Suomalaisen rautatiejärjestelmän tietoja hallitaan tällä hetkellä useissa eri rekistereissä, joita Liikenteen turvallisuusvirasto ylläpitää. Kelpoisuuslaissa säädetään kelpoisuusrekisteristä ja lisätodistusrekisteristä (RAHEKE). Kelpoisuusrekisteriä pidetään rautatieliikenteen valvomiseksi, lupa- ja kelpoisuuskirjatietojen hallinnoimiseksi, lupaa koskevan päätöksen tekemiseksi ja sen valvontaa varten, rautatieliikenteen turvaamiseksi, Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ja muiden Liikenteen turvallisuusviraston toimialaan kuuluvien tehtävien suorittamiseksi. Laintasoista sääntelyä on tarkennettu Valtioneuvoston asetuksella rautatiejärjestelmän kelpoisuusrekisteriin ja lisätodistusrekisteriin tallennettavista tiedoista (11/2013). Kelpoisuusrekisteriin ja lisätodistusrekisteriin talletettuja tietoja saa lain rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä 44 §:n mukaan luovuttaa viranomaisille ja kelpoisuusrekisterin osalta myös toiminnanharjoittajalle. Muilta osin tietojen luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (julkisuuslaki) (621/1999) ja muuhun henkilötietojen käsittelyyn EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sekä kansallista tietosuojalakia (HE 9/2018 vp).

Yksi Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämistä rekistereistä on ratarekisteri, jonka tarkoituksena on ylläpitää Euroopan laajuisen rataverkon yhteismitallista tietoa rataverkon suorituskyvystä sekä teknisistä ominaisuuksista. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto ylläpitää kalustorekisteriä (RAHKAT) rautatiejärjestelmän turvallisuuden edistämiseksi ja kalustoyksikköjen yksilöimiseksi. Kalustorekisterin ylläpidosta säädetään rautatielaissa. Rautatieliikenteen alalla on olemassa myös kansainvälisiä rekistereitä, muun muassa eurooppalainen virtuaalinen kalustorekisteri ECVVR. ECVVR ei ole suoranainen rekisteri vaan hakukone, johon on ollut tarkoitus yhdistää vuoden 2011 loppuun mennessä EU:n jäsenvaltioiden kansalliset kalustorekisterit. Nykyisessä kaupunkiraideliikenteestä annetussa laissa (1412/2015) säädetään kaupunkiraideliikennerekisteristä. Rekisteriin talletettujen tietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslakia.

Tietojen luovuttaminen rautatieliikenteen rekistereistä muuhun kuin viranomaistoimintaan on yleisesti vähäistä. Rautatieliikenteen asteittainen vapautuminen kilpailulle sekä kaupunkiraideliikenteen laajeneminen voi tulevaisuudessa lisätä kiinnostusta myös raideliikennettä koskevien tietojen laajempaan hyödyntämiseen.

Lentoliikenteen rekisterit

Liikenteen turvallisuusvirasto on Suomen ilmailuviranomainen, joka huolehtii ilmailun yleisestä turvallisuudesta, edistää ilmailun ympäristöystävällisyyttä ja hoitaa sekä lentoliikenteeseen että sen sujuvuuteen liittyviä asioita. Viranomaistehtäviensä hoitamiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto ylläpitää ilma-alus- ja lupakirjarekistereitä, joihin talletetaan tarvittavat tiedot lupien myöntämistä ja niiden valvontaa sekä ilma-alusten rekisteröintiä varten.

Ilma-alusrekisteristä luovutetaan tietoja viranomaisille ja lakisääteistä tehtävää tekeville organisaatioille Suomessa ja ulkomailla, sekä yksittäisille kansalaisille. Tietoja luovutetaan lakisääteistä tehtävää hoitaville yrityksille, kuten Finavia Oyj:lle. Lisäksi tietoja luovutetaan muun muassa lentoliikennemaksujen määräämiseen sekä kotimaisille että ulkomaisille lentoasemille, ja ilma-alusten myyntitoimintaan omistajan ja ilma-aluksen tietojen oikeellisuuden tarkastamista varten. Tietojen luovuttaminen ilma-alusrekisteristä ja lupakirjarekisteristä on verrattain vähäistä. Lähtökohtaisesti ilmailulain säädökset on kirjoitettu siten, että tietojen luovuttaminen tapahtuu sähköisesti.

Meriliikenteen rekisterit

Merenkulun alusten rekisteritiedoista säädetään alusrekisterilaissa (512/1993). Lisäksi alusten rekisteröinnistä säännellään alusrekisteriasetuksessa (874/1993). Lain tarkoitus on nimenomaisesti alusrekisterin pito. Suomalaisista kauppamerenkulkuun käytettävistä aluksista, joiden pituus on vähintään 15 metriä, on nykyisen lain 1 §:n mukaan pidettävä alusrekisteriä. Alusrekisteriä pitävät Liikenteen turvallisuusvirasto ja Ahvenanmaan valtionvirasto. Liikenteen turvallisuusvirasto pitää alusrekisteriä Manner-Suomen osalta, ja Ahvenanmaan valtionvirasto vastaa niistä aluksista, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa. Alusrekisteriin merkitään aluksen yksilöintiä ja omistajaa koskevat tiedot. Alusrekisteriin merkitään myös alukseen vahvistetut kiinnitykset sekä alukseen kohdistuvat muut rasitteet. Alusrekisterin yhteydessä pidetään alusrakennusrekisteriä sekä alusrekisterilain 2 a luvussa tarkoitettua historiarekisteriä. Alusrekisterilakiin ei sisälly tietojenluovuttamista koskevia säännöksiä ja tietojen luovuttamiseen sovelletaan julkisuuslakia.

Liikenteen turvallisuusvirasto ylläpitää lisäksi merimiesrekisteriä täyttääkseen rekisterinpitäjän lakisääteiset velvollisuudet koskien aluksen miehitystä, laivaväen pätevyyttä ja luettelointia, terveydentilaa sekä Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi ja muiden Liikenteen turvallisuusviraston toimialaan kuuluvien tehtävien suorittamiseksi. Merimiesrekisteri sisältää merimiesten meripalvelu-, koulutus- ja pätevyystietoja. Merimiesrekisterin ylläpidosta säädetään laivaväen luetteloinnista annetussa laissa. Liikenteen turvallisuusvirasto luovuttaa merenkulun rekisteritietoja pääasiassa viranomaistoimintaan. Muutoin tietojen luovuttaminen on ollut vähäistä. Tietoja on luovutettu muun muassa tutkimustarkoituksiin ja yritystason alusrekisteritietoja markkinointitarkoituksiin.

Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös vesikulkuneuvorekisteriä, jota koskee laki vesikulkuneuvorekisteristä (424/2014). Rekisteriin tallennetaan tiedot runkopituudeltaan vähintään 5,5 metriä pitkistä purje- tai moottoriveneistä. Vesikulkuneuvot tulee merkitä rekisteriin myös silloin, kun valmistajan ilmoittama moottoriteho on vähintään 15 kilowattia eli yli 20 hevosvoimaa. Rekisteröintivelvollisuus koskee myös muita koneellisia vesikulkuneuvoja, kuten vesiskoottereita, sekä valtion ja kuntien omistamia vesikulkuneuvoja. Rekisteritiedot on avattu laajasti yleiseen käyttöön siten, että vesikulkuneuvojen rekisterissä olevat tiedot ovat omistajan ja haltijan henkilötietoja lukuun ottamatta avoimesti saatavilla. Rekisteritietojen avoin data on julkaistu Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuilla sähköisesti.

Liikenneasioiden rekisteri

Ehdotus Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämästä liikenneasioiden rekisteristä sisältyy hallituksen esitykseen liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 145/2017 vp), joka annettiin eduskunnalle lokakuussa 2017.

Liikenteen turvallisuusviraston rekisterin ylläpitoa koskeva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi kokonaisuudessaan liikenteen palveluista annettuun lakiin. Samalla nykyinen erimitallinen, monimutkainen ja osittain vanhentunut rekisterisääntely on tarkoitus uudistaa kokonaisuudessaan. Liikenteen rekistereiden kokonaisuudistus merkitsee siis samalla merkittävää norminperkuuta. Ehdotettavan uuden V osan sääntelyn tullessa voimaan kumoutuvat kokonaan laki ajoneuvoliikennerekisteristä ja sen nojalla annettu samanniminen asetus (1116/2013) sekä laki ajoneuvojen rekisteröintitoiminnasta (175/2015). Liikenteen palveluista annetun lain II osan johdosta kumoutuu kokonaan myös laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä, jonka 9 luku koskee kelpoisuusrekisteriä. Lisäksi kumoutuu pykäliä ajoneuvolaista, rautatielaista, laista kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä, laista vesikulkuneuvorekisteristä, laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetusta laista, ilmailulaista ja alusrekisterislaista. Myös liikenteen palveluista annetun lain 1. vaiheeseen sisältynyt V osan sääntely, joka koski liikenneluparekisteriä, tulisi sulautetuksi osaksi uutta V osaa.

Hallituksen esitystä liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 145/2017 vp) valmisteltaessa on otettu erityisen tarkasti huomioon EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU 2016/679)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luon-nollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuu-desta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus)., joka tulee voimaan 25.5.2018, ja on siten ehdotuksen voimaan tullessa henkilötietojen käsittelyä koskeva yleissäädös. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, mutta siinä on tavanomaista enemmän kansallista, direktiivinomaista liikkumavaraa. Asetuksen johdanto-osassa viitataan siihen, että asetuksen soveltamisessa voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden perustuslakien vaatimukset. Suomessa erityisesti perustuslain 10 §:ään perustuva perustuslaillinen traditio on edellyttänyt, että ainakin rekisteriin merkittävistä tiedoista, säilytysajoista ja tietojen luovuttamisesta on pitänyt säätää lailla. Lisäksi on syytä huomioida perustuslain 2 §:n 3 momentin edellytys siitä, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja että kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Ehdotuksen mukaan rekisterisääntelyssä siirryttäisiin erillisistä rekistereistä ja rekisterikohtaisesta sääntelystä yhteen liikenneasioiden rekisteriin ja sitä koskevaan sääntelyyn. Rekisterissä olisi toiminnanharjoittajia, liikennevälineitä ja henkilökohtaisia edellytyksiä koskevia tietoja. Toiminnanharjoittajia koskevat luvat ovat tyypillisesti toimilupia tai vastaavia rekisteröintivelvollisuuksia, jotka ovat edellytyksenä palveluiden lainmukaiselle tarjoamiselle. Suurin osa kyseisistä luvista myönnetään yrityksille tai yhteisöille, mutta luvanhaltijana voi olla joissakin tapauksissa myös luonnollinen henkilö. Silloin, kun kyse on yritykselle tai yhteisölle myönnetystä luvasta, ei suuri osa tiedoista ole henkilötietoja, poikkeuksena luonnollisesti muun muassa yrityksen tai yhteisön vastuuhenkilöitä koskevat tiedot. Liikennevälineitä koskevat tiedot voivat sisältää tietoja muun muassa omistajista tai haltijoista, mutta suuri osa tiedoista on luonteeltaan varsin teknisiä, eikä niiden käsittelyssä ole kyse henkilötiedosta. Henkilölupiin liittyvät tiedot ovat puolestaan lähes poikkeuksetta henkilötietoja.

Ehdotuksen perusteella sirpaleisista yksittäisistä rekistereistä siirrytään tietovarantoajatteluun. Perustietovarantojen viitearkkitehtuurin määritelmän mukaan tietovaranto on toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus, jotta tiedot ovat paremmin hallittavissa. Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu looginen kokonaisuus. Tietovarannon tietojen hallinta on organisoitu ja vastuutettu yhdelle toimijalle. Tietovarannon tietovastuullinen toiminta sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja dokumentoitu.

Liikenneviraston tietovarannot

Liikenneviraston tietovarantojen tietopääoma koostuu väyläomaisuuden, liikenteen ja olosuhteiden sekä väylien kunnossapidon tietovarannoista, joita Liikennevirasto tuottaa, kerää ja käsittelee lainsäädännössä säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi. Liikenneviraston omistamat tietoaineistot ovat lähtökohtaisesti avoimia, ellei niiden avoimuutta rajoita lainsäädäntö, liikesalaisuudet tai varautumisen vaatimukset.

Staattisiin, liikennejärjestelmää ja väyläsuunnittelua sekä kunnossapidon ohjelmointia ja seurantaa tukeviin tietovarantoihin kuuluvat väyläverkon, taitorakenteiden sekä varusteiden ja laitteiden rakenne- ja kuntotiedot sekä kunnossapidon toimenpidetiedot. Dynaamisiin, liikennetilannetta kuvaaviin tietoaineistoihin kuuluvat tie- ja rataverkon ajantasaiset liikenne- ja häiriötiedot, alusliikenteen sijaintitiedot, reitit, satamakäynnit ja aikataulut, ratatöiden ja junaliikenteen yhteensovittamisen ennakkotiedot sekä tieverkon olosuhteita kuvaavat tiesää- ja kelitiedot. Meriliikenteen tietovaranto sisältää myös alusrekisteritiedot ja alusten ominaisuustiedot sekä Suomen vesialueet kattavat merenmittaustiedot. Rautatieliikenteen tietovarantoihin kuuluu lisäksi juna- ja kalustotiedot. Joukkoliikenteen tietovarannot sisältävät pysäkkitiedot sekä reitti- ja aikataulutiedot, joukkoliikenteen kustannus- ja suoritetietoja sekä valtionavustusten sähköiset hakemukset ja päätökset. Kaikkiin edellä kuvattuihin tietovarantoihin kuuluu oleellisena osana myös niiden hallintaan liittyvä asiakirjallinen tieto.

Tällä hetkellä eri kanavien kautta on avattu kaikkiaan noin 150 tietoaineistoa. Liikenteen reaaliaikatietoihin on kohdistunut vuonna 2017 noin 1 300 miljoonaa hakua yli 500 000:lta yksittäiseltä käyttäjältä ja kokonaislatausmäärä on yli 60 000 gigatavua. Väyläverkon staattisiin sekä merikarttatietoihin rajapintojen kautta yli 100 miljoonaa hakua, kokonaislatausmäärän ollessa yli 700 gigatavua. Paikkatietoaineistojen latauspalvelusta on ladattu tiedostoja yli 11 000 kertaa. Matka.fi:n rajapintojen rekisteröityjä käyttäjiä/kehittäjiä on noin 200.

Liikennevirasto on osa Suomen Virallisen Tilaston (SVT) tuottajaverkostoa ja virasto vastaa Ulkomaan meriliikenne-, Kotimaan vesiliikenne-, Saimaan ja muiden sulkukanavien liikenne- sekä Tie- ja Rautatietilastojen tuottamisesta. Joukkoliikenteen suoritteista kerätään runsaasti tunnuslukuja ja ne ovat hyödynnettävissä JulkiJuku-palvelussa.

Liikennevirasto ylläpitää rautatielain (304/2011) mukaisesti tietoa valtion rataverkosta. Valtioneuvoston asetus maanteistä (924/2005) edellyttää, että Liikennevirasto ylläpitää rekisteriä maanteistä (tierekisteri). Suomen valtiolla on merikartoitusvelvoite (1358/2002, 46/2003), jonka toteuttamisesta vastaa Liikennevirasto (862/2009). Tietojen ylläpidosta ja tietopalveluista on määräyksiä muun muassa Laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetussa laissa (991/2003) ja sitä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (997/2003) sekä INSPIRE- ja RINF-direktiivien toimeenpanoon liittyvässä lainsäädännössä (304/2011 ja 421/2009).

Tietovarantojen ylläpidosta ei ole olemassa erityissääntelyä. Liikennevirasto noudattaa tietojen käsittelyssä ja suojauksessa kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä valtiota koskevia kansallisia ohjeita (esimerkiksi VAHTI 2/2010). Tietojen suojauksessa huomioidaan erityisesti se, mitä EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä kansallisessa tietosuojalaissa ja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, arkistolaissa (831/1994), valtioneuvoston asetuksessa tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010) tai muualla lainsäädännössä, kuten esimerkiksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetussa laissa (634/2011), säädetään.

Pääsääntöisesti Liikenneviraston tietovarannot eivät sisällä henkilötietoja, mutta osaan palveluprosesseja liittyy toiminnan tueksi kerättyjä henkilötietoja (esimerkiksi käyttäjähallintaan liittyvät henkilöiden yhteystiedot, asiakaspalautteiden yhteystiedot ja valvontakameroiden kuvamateriaali).

Liikenneviraston omistamat tietoaineistot ovat lähtökohtaisesti avoimia, ellei niiden avoimuutta rajoita lainsäädäntö, liikesalaisuudet tai varautumisen vaatimukset. Liikennevirasto on avannut merkittävimmät tietoaineistonsa "Liikenteen ja viestinnän avoin tieto" -raportin tiekartan mukaisesti (LVM 10/2013). Vielä avaamattomien tietoaineistojen osalta noudatetaan "Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan datan avaaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnassa ja päätöksenteossa (LVM 1/2017)" - selvityksessä esitettyä suunnitelmaa.

Liikenneviraston tietovarantoja, tietojen laatua prosesseineen, tiedon hyödyntämistä sekä tietojärjestelmiä palveluineen kehitetään Digitalisaatiohankkeen, Liikenteen ohjausjärjestelmien uusimisen (LOU-hanke) ja tiedonhallinnan kehittämisen hankkeiden puitteissa. Tietovarantojen tietosisältöjä kehitetään myös perustoiminnan ja laatujärjestelmän sisällä päätettyjen kehittämistoimenpiteiden osalta. Tiedon laatuun ja prosessiin liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat tietovarantokohtaisia.

Kehittämistä edistetään kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti sovittuja kehittämismalleja noudattaen. Virasto hyödyntää toiminnoissaan valtion yhteisiä palveluja sitä mukaan kuin niitä on saatavilla ja niitä kannattaa toiminnoissa ottaa käyttöön. Vuonna 2016 otettiin käyttöön valtion yhteinen palveluväylä Kieku-integraatiossa ja käyttäjähallintaan liittyvien ulkoisten käyttäjien yritystietojen tarkistaminen patentti- ja rekisterihallitukselta. Julkisena viranomaisena Liikennevirasto kilpailuttaa eri hankkeissa ja projekteissa tarvittavat kehittämisresurssit palveluineen.

Viestintäviraston tietovarannot

Viestintäinfrastruktuuri

Viestintävirasto ylläpitää viestintäverkkoihin liittyviä tietoaineistoja. Näitä ovat laajakaistaverkkojen saatavuustiedot, tiedot radioverkoista, julkinen taajuusjakotaulukko ja tiedot TV- ja radioasemista Suomessa.

Laajakaistaverkkojen saatavuutta koskevat tiedot kuvaavat puhelin-, laajakaista-, ja laajakaistatelevisiopalvelujen (IPTV) saatavuutta eri paikoissa. Aineisto on kerätty kaikilta merkittäviltä televerkkoyrityksiltä ja viestintäpalveluntarjoajilta. Tietoaineistoon sisältyy henkilötietoja ja liikesalaisuuksia, mikä rajoittaa niiden luovutettavuutta. Osaa tietoaineistosta on mahdollista tarkastella Viestintäviraston MONITORI-palvelun kautta avoimena tietona.

Luvanvaraisia radioverkkoja koskeva tietoaineisto sisältää tiedot Viestintäviraston myöntämiin radiolupiin sisältyvistä radioverkoista. Tietoaineistoon sisältyy muun muassa laitteita, tukiasemia ja antenneja koskevia teknisiä tietoja sekä tietoja esimerkiksi luvan saaneista ilma-aluksista ja aluksista. Luvanhaltija voi nähdä omat tietonsa Viestintäviraston sähköisessä radiolupapalvelussa. Aineiston nykyistä laajempi avaaminen on suunnitteilla vuoden 2018 loppuun mennessä.

Julkinen taajuusjakotaulukko sisältää tiedot radiotaajuuksien käytöstä eri radioliikennelajeille. Osa käytöstä perustuu EU:n taajuuspäätöksiin. Taulukko sisältää pääosin teknisiä tietotyyppejä kuten taajuusaluetta, radioliikenteen muotoa, lähettimen tehoa ja kanavaleveyttä koskevia tietoja. Aineisto on vapaasti hyödynnettävissä ja se on julkaistu avoimena tietona.

TV- ja radioasemia koskevat tiedot sisältävät tietoja Suomessa sijaitsevien tv- ja radioasemien sijainnista, teknisistä ominaisuuksista ja luvista. Aineisto on vapaasti hyödynnettävissä ja se on julkaistu avoimena tietona.

Henkilöluvat, kelpoisuudet ja henkilöille myönnetyt tunnukset

Viestintävirasto ylläpitää tietoaineistoa radiotoimintaan liittyvistä henkilöluvista ja kelpoisuuksista. Näitä ovat yksityishenkilöille myönnetyt radioluvat sekä merenkulun radioviestinnän pätevyystodistukset ja alusten meriradionumerot, radioamatöörien pätevyystodistukset ja kutsumerkit. Lisäksi Viestintävirasto hallinnoi internetin fi-juurta ja ylläpitää fi-päätteisten verkkotunnusten rekisteriä.

Radioluvista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 6 luvussa ja radiotoimintaa koskevista pätevyyksistä ja kelpoisuuksista lain 31 luvussa. Verkkotunnuksista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 21 luvussa.

Merenkulun radioviestinnän pätevyystodistuksia koskeva tietoaineisto sisältää tietoja veneilijöiden ja ammattimerenkulkijoiden radioviestinnän pätevyystodistuksista ja tutkinnoista. Tieto on kerätty tutkintojen osallistujilta ja vastaanottajilta sekä todistusten hakijoilta. Tietoaineisto sisältää henkilötietoja, mikä rajoittaa sen luovutettavuutta. Aineisto on myös Liikenteen turvallisuusviraston käytössä. Lisäksi Viestintävirasto ylläpitää tietoa alusten meriradionumeroista. Aineisto on vapaasti hyödynnettävissä ja se on julkaistu avoimena tietona.

Radioamatöörien pätevyystodistuksia koskevat tietoaineisto sisältää esimerkiksi radioamatööritunnuksen ja radioluvan tiedot. Tiedon lähteenä ovat Suomen Radioamatööriliitto ja radioluvan ja pätevyystodistuksen hakijat. Tietoaineisto sisältää henkilötietoja, mikä rajoittaa sen luovutettavuutta. Lisäksi Viestintävirasto ylläpitää tietoa radioamatöörien kutsumerkeistä ja niiden voimassaolosta. Aineisto on vapaasti hyödynnettävissä ja se on julkaistu avoimena tietona.

Yksityishenkilöille myönnettyjä radiolupia koskeva tietoaineisto koostuu sekä luvan hakijaa koskevista tiedoista, että Viestintäviraston taajuussuunnitteluun liittyvistä tiedoista. Tietoaineistoon sisältyy muun muassa laitteita, tukiasemia ja antenneja koskevia teknisiä tietoja sekä tietoja esimerkiksi luvan saaneista ilma-aluksista ja aluksista. Luvanhaltija voi nähdä omat tietonsa Viestintäviraston sähköisessä radiolupapalvelussa. Tietoaineisto sisältää henkilötietoja, mikä rajoittaa sen luovutettavuutta. Aineiston avaaminen anonymisoituna on suunnitteilla vuoden 2018 loppuun mennessä.

Verkkotunnusrekisteri sisältää tiedot rekisteröidyistä fi-verkkotunnuksista käyttäjätietoineen. Rekisteristä ilmenee esimerkiksi verkkotunnuksen haltija, tila, rekisteröintiaika ja voimassaoloajan päättymisaika. Viestintävirasto on toteuttanut fi-verkkotunnusrekisteriin teknisen rajapinnan, jonka avulla palvelun käyttäjät saavat tietoa oikeushenkilöiden rekisteröimistä verkkotunnuksista ja niiden käyttäjistä. Luonnollisten henkilöiden rekisteröimiä verkkotunnustietoja ei luovuteta palvelun kautta, ellei henkilö ole antanut tähän lupaa.

Toiminnanharjoittajat ja tunnukset

Viestintävirasto ylläpitää tietoaineistoa viestintäpalveluihin liittyvistä toiminnanharjoittajista ja tunnuksista. Rekisteröityjä luvanhaltijoita ovat ohjelmistotoimiluvan haltijat ja luvanhaltijat, joilla on radiolupa lyhytaikaiseen radiotoimintaan tai vähäiseen radiotoimintaan. Lisäksi Viestintävirastoon on koottu televerkkoihin liittyvien puhelinnumeroiden, koodien ja tunnusten haltijatiedot.

Ohjelmistotoimiluvasta analogiseen radiotoimintaan sekä lyhytaikaisesta ja vähäisestä analogisesta radiotoiminnasta säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 5 ja 6 luvussa. Ohjelmistotoimiluvasta digitaaliseen televisio- ja radiotoimintaan säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 4 luvussa. Numeroinnista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 14 luvussa.

Lyhytaikaisen tai vähäisen radiotoiminnan harjoittajia koskeva tietoaineisto koostuu yrityksistä ja yhteisöistä, joilla on radiolähettimen käyttöön ja hallussapitoon oikeuttava radiolupa lyhytaikaiseen tai vähäiseen radiotoimintaan. Tietoaineisto sisältää luvanhaltijan yhteys- ja yksilöintitiedot, tiedon lupalajista sekä radioluvan tiedot. Luvanhaltija voi nähdä omat tietonsa Viestintäviraston sähköisessä radiolupapalvelussa.

Ohjelmistotoimilupien haltijoita koskeva tietoaineisto sisältää tiedot televisio- ja radiotoiminnassa tarvittavien toimilupien haltijoista. Näihin kuuluvat haltijatiedot lyhytaikaisista television ohjelmistotoimiluvista, maanpäällisen digitaalisen televisiotoiminnan ohjelmistotoimiluvista ja analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimiluvista. Tiedot on julkaistu osittain ja aineiston avaaminen on suunnitteilla vuoden 2018 loppuun mennessä.

Televerkkoihin liittyvien puhelinnumeroiden, koodien ja tunnusten haltijoita koskeva tietoaineisto sisältää tiedot puhelinnumeroista ja tunnuksista, jotka Viestintävirasto on myöntänyt teleyritysten käyttöön. Lisäksi aineisto sisältää Viestintäviraston myöntämät lyhytsanomapalvelunumerot palveluntarjoajille. Aineisto koostuu kansainvälisen teleliikenteen operaattoritunnuksista, kaukoliikenteen operaattoritunnuksista, kiinteän puhelinverkon numerosarjoista, matkaviestinverkkojen suuntanumeroista, lyhytsanomapalvelunumeroista, myönnetyistä valtakunnallisista yritysnumeroista, myönnetyistä yleisistä operaattoritunnuksista, telealuekohtaisista palvelunumeroista, teleyritystunnisteista, valtakunnallisista palvelunumeroista ja muista myönnetyistä televerkon tunnuksista (MCN- ja (T)MNC-tunnukset). Tiedot on julkaistu avoimena tietona.

Viestintävirasto ylläpitää tietoaineistoa teletoimijoista, sähköisten luottamuspalveluiden tarjoajista, postitoiminnan harjoittajista ja verkkotunnusvälittäjistä.

Teletoimijoista ja verkkotunnusvälittäjistä säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa. Postitoiminnan harjoittajia koskeva sääntely sisältyy postilakiin (415/2011) ja sähköisten luottamuspalvelujen tarjoajista säädetään sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluita koskevassa Eidas-asetuksessa (EU) 2014/910 ja sen nojalla annetussa täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/1505.

Teletoimijoita koskeva tietoaineisto sisältää tiedot puhelin- tai laajakaistaliittymän tarjontaan velvollisista yleispalveluyrityksistä, teletoiminnan ja ohjelmistotoiminnan harjoittajista sekä tilausohjelmapalvelun ja maksutelevisiopalvelun tarjoajista. Tiedot perustuvat Viestintävirastolle tehtyihin toimintailmoituksiin. Osa tietotonaineistosta on julkisesti saatavilla Viestintäviraston verkkosivuilla.

Sähköisten luottamuspalvelujen tarjoajia koskeva tietoaineisto sisältää tiedot hyväksytyistä sähköisten luottamuspalvelujen tarjoajista. Rekisteri on julkinen ja se on julkaistu Viestintäviraston verkkosivuilla.

Postitoiminnan harjoittajia koskeva tietoaineisto sisältää tiedot postitoimintailmoituksen tehneistä toiminnanharjoittajista. Luettelo postitoiminnan harjoittajien nimistä on julkaistu Viestintäviraston verkkosivuilla.

Verkkotunnusvälittäjiä koskeva tietoaineisto sisältää tiedot toimijoista, jotka rekisteröivät fi-verkkotunnuksia ja tekevät niihin liittyviä päivityksiä asiakkaidensa puolesta Viestintäviraston verkkotunnusrekisteriin. Osa tietoaineistosta on julkisesti saatavilla viestintäviraston verkkosivuilla.

Liikenne- ja viestintätietoihin liittyvät aineistot

Viestintävirasto ylläpitää tietoaineistoa viestintäverkkoihin ja -palveluihin kohdistuneista tietoturvaloukkauksista sekä muista vioista ja häiriöistä. Lisäksi Viestintävirasto ylläpitää tietoaineistoa teletoimialan kehityksestä.

Viestintäviraston velvollisuudesta kerätä tietoa verkkopalveluihin, viestintäpalveluihin ja lisäarvopalveluihin kohdistuvista tietoturvaloukkauksista ja niiden uhkista sekä viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen vika- ja häiriötilanteista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 304 §:ssä. Teletoimialan kehitystä kuvaavan tietoaineiston ylläpito perustuu sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 315 §:n 2 momenttiin ja 6 momentin 4 kohtaan.

Tietoturvaloukkaushavaintoja koskeva tietoaineisto sisältää Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskukselta saatuja tietoja tietoturvaloukkaushavainnoista suomalaisissa viestintäverkoissa. Tietoaineisto sisältää myös sähköisten viestien välitystietoja. Tiedot on julkaistu anonymisoituina avoimena tietona siten, että luonnollisia henkilöitä ja muita viestinnän osapuolia ei voida tunnistaa aineistosta.

Viestintäviraston havainnointi- ja varoitusjärjestelmä (HAVARO) kerää tietoa huoltovarmuuskriittisiin yrityksiin ja valtionhallintoon kohdistuvista tietoturvaloukkauksista seuraamalla organisaatioihin suuntautuvaa ja sieltä lähtevää tietoliikennettä. Tiedot ovat salassa pidettäviä. Järjestelmään suunnitellaan tietovarastoa, joka mahdollistaisi anonymisoidun datan julkaisemisen nykyistä laajempaan käyttöön. Tietovaraston arvioidaan olevan käytettävissä vuoden 2020 alusta.

Viestintävirasto saa tietoa tietoturvaloukkaushavainnoista teleyritysten tekemien lakisääteisten ilmoitusten perusteella. Tietoaineisto sisältää yksityiskohtaisia tietoja tietoturvaloukkauksesta ja siihen liittyvistä olosuhteista. Myös muut kuin teleyritykset, kuten yksityishenkilöt, yritykset ja organisaatiot voivat ilmoittaa Viestintävirastolle niihin kohdistuneista tietoturvaloukkauksista. Sekä teleyritysten että muiden tahojen tekemiin ilmoituksiin perustuvat tiedot ovat salassa pidettäviä.

Viestintäviraston keräämät tiedot viestintäverkkojen vika- ja häiriötilanteista perustuvat tietoturvaloukkausten tavoin teleyrityksille säädettyyn ilmoitusvelvollisuuteen (laki sähköisen viestinnän palveluista 275 §). Ilmoitettavia tietoja ovat esimerkiksi häiriön vakavuusluokka, syy, havaitsemistapa sekä alkamis- ja loppumisaika. Osaa tietoaineistosta on mahdollista tarkastella Viestintäviraston MONITORI-palvelun kautta avoimena tietona.

Radiohäiriöitä koskeva tietoaineisto perustuu Viestintäviraston Taajuusvalvonnan käsittelemiin radiohäiriötapauksiin. Aineisto sisältää esimerkiksi radiohäiriön tunnistetietoja, tiedot häiriintyvästä taajuudesta sekä tietoja häiritsijästä ja häiriön ilmoittajasta. Yhteenvetotietoja häiriöistä julkaistaan Viestintäviraston verkkosivuilla. Aineistoon voi sisältyä radioviestinnän välitystietoja, joiden luovutusta on rajoitettu sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 318 ja 319 §:ssä.

Teletoimialan kehitystä koskevat tiedot on kerätty kaikilta merkittäviltä televerkkoyrityksiltä ja viestintäpalveluntarjoajilta. Tiedot kuvaavat muun muassa telepalvelujen liittymämääriä, käyttöä, palveluista saatavia tuloja sekä televerkkoihin tehtyjä investointeja. Osa tiedoista sisältää liikesalaisuuksia. Tietoja julkaistaan valtakunnallisina tilastoina.

2.2 Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden lainsäädäntö
2.2.1 Väylätoiminnot ja liikenteenohjaus

Seuraavassa on tarkasteltu väylätoimintojen organisointia Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Alankomaissa, Saksassa, Englannissa, Itävallassa, Portugalissa ja Italiassa. Näissä Euroopan maissa liikenneverkkojen hallinta on organisoitu kahdella päätavalla:

1. ministeriön alaiseen virastoon, joka hallinnoi pääliikenneverkkoa, tai

2. hallinnointi on valtion omistaman yhtiön tehtävänä.

Jokaisessa maassa hallinnointi on ratkaistu hieman eri tavalla. Useissa, erityisesti virastohallintomalliin perustuvissa maissa, liikenneväylien hallinnointia on myös rajoitetussa määrin yksityisillä yrityksillä. Lisäksi useissa maissa alempaa liikenneverkkoa hallinnoi ja omistaa aluehallinto ja kunnat tai yksityiset tahot. Pääsääntöisesti eri liikennemuodoilla on omat virastonsa tai omat yhtiönsä.

Ruotsi

Tieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa elinkeinoministeriön alainen liikennevirasto (Trafikverket). Virasto vastaa myös liikenneturvallisuuden kehittämisestä ja liikenteenohjauskeskuksista. Myös rautatieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa pääosin Trafikverket, joka vastaa rautateilläkin liikenteenohjauksesta. Poikkeuksia ovat Arlandabanan, Öresundsbanan ja Inlandsbanan. Näistä ensimmäisen omistaa valtio-omisteinen yhtiö, toisen omistajayhtiön taustalla ovat Ruotsin ja Tanskan valtiot ja kolmannen omistaa 15 kunnan omistama yhtiö. Liikennehallitus (Transportstyrelsen) on kaikkien liikennemuotojen turvallisuusviranomainen. Se valvoo myös rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä. Liikennevirasto (Trafikverket) ja Merenkulkulaitos (Sjöfartsverket) ovat yhteisesti vastuussa vesiväyliin liittyvistä tehtävistä. Trafikverket vastaa strategisista tehtävistä ja Sjöfartsverket operatiivisista tehtävistä, kuten VTS-toiminnoista.

Tanska

Julkisen tieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa pääosin liikenne- ja rakennusministeriön alainen tievirasto (Vejdirektoratet). Joitakin siltoja sekä Juutinrauman moottori- ja rautatietä hallinnoivat valtio-omisteiset yhtiöt osana moniportaista yhtiöjärjestelyä. Pääosin rautatieverkoston kehittämisestä vastaa liikenne- ja rakennusministeriön alainen liikenne-, rakennus- ja asumisvirasto (Trafikstyrelsen). Verkostoa ylläpitää valtio-omisteinen yhtiö (Banedanmark), joka vastaa myös liikenteenohjauksesta ja esimerkiksi ratakapasiteetin jaosta. Lisäksi Tanskassa on monia yksityisiä rautateitä. Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä valvomaan on perustettu erillinen liikenne- ja rakennusministeriön alainen yksikkö (Jernbanenævnet). Vesiväylät kuuluvat pääosin Tanskan liikenne- ja rakennusministeriön alaisuuteen. Osa satamista ja vesiväylistä on kuntien, kaupunkien ja yksityisten tahojen hallinnassa. VTS-järjestelmää hallinnoi Tanskan merivoimat.

Norja

Tieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen tievirasto (Statens vegvesen). Monien teiden hallinnointia on kuitenkin Public Private Partnership -kumppanuusmallin myötä ulkoistettu yksityisille yrityksille muutamien kymmenien vuosien määräajoiksi. Rautatieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta valtion yhtiö (Bane NOR), joka vastaa rautateillä myös liikenteenohjauksesta. Valtionhallintoon kuuluva rautatiedirektoraatti (Jernbanedirektoratet) vastaa rautatieliikenteen kehityssuunnitelmista ja yhteensovituksesta muiden liikennemuotojen kanssa sekä vastaa henkilöliikenteen kilpailutuksesta. Vesiväylistä vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen rannikkovirasto (Kystverket), mutta useita vesiväyliä hallinnoivat yksityiset yhtiöt. Rannikkovirasto vastaa myös VTS-järjestelmästä. Satamaviranomainen (Havnevesenet) vastaa vesiväylien ja satamien toiminnasta paikallistasolla.

Viro

Tieverkon omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta talous- ja viestintäministeriön alainen tievirasto (Maanteeamet), jonka vastuulla on myös liikenneturvallisuuden kehittäminen. Rautatieverkosta osan omistaa valtion yhtiö (AS Eesti Raudtee), joka vastaa myös suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta, turvallisuuden kehittämisestä ja liikenteenohjauksesta rautateillään. Yksityinen yhtiö (Edelraudtee Infrastruktuuri AS) omistaa osaa rautateistä ja vastaa liikenteenohjauksesta omilla rautateillään. Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä valvoo muiden tehtäviensä ohessa kilpailuvirasto (Konkurentsiamet). Valtion Vesiväylävirasto (Veeteede amet) omistaa vesiväylät ja vastaa niiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta.

Alankomaat

Tieverkoston hallinnointi on jakaantunut neljään tasoon: suurinta osaa moottori- ja pikateistä hallinnoi infrastruktuuri- ja ympäristöministeriön alainen liikennevirasto (Rijkswaterstaat). Muita valtateitä ja muutamia moottoriteitä hallinnoivat maakunnat. Alemman tason tieverkkoa hallinnoivat kunnat. Vesirakentamisen yhteydessä toteutettuja teitä hallinnoivat alueelliset vesivirastot. Rautatieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtion virasto (NS Railinfratrust), jonka vastuulla on myös liikenteenohjaus. Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä valvoo muiden tehtäviensä ohella talousministeriön alainen kilpailu- ja kuluttajavirasto (ACM). Vesiväylien hallinnointi on jakaantunut kahteen tasoon: Pääväyliä hallinnoi valtion liikennevirasto (Rijkswaterstaat) ja alemman tason väyliä hallinnoivat maakunnat ja alueelliset vesivirastot.

Saksa

Tieliikenteen ja sen turvallisuuden kehittämisestä sekä kaikesta rautatieverkoston hallinnoinnista vastaa liikenne- ja digitaalisen infrastruktuurin ministeriön alainen yksikkö (Abteilung Landverkehr). Tieverkoston rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa saman ministeriön alainen tienrakennusyksikkö (Abteilung Straßenbau). Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä valvoo talous- ja energiaministeriön alainen infrastruktuuriverkkojen kilpailuvirasto (Bundesnetzagentur). Liittovaltion liikenne- ja digitaalisen infrastruktuurin ministeriön alainen yksikkö Wasserstraßen- und Schifffahrtsverwaltung des Bundes omistaa vesiväylät ja vastaa niiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta.

Englanti

Ylätason tieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtio-omisteinen yhtiö (Highways England). Yhtiö vastaa muun muassa strategisesti tärkeiden valtateiden toiminnasta ja ylläpidosta sekä tieliikenteenohjauksesta. Alemman tason julkiset tiet ovat pääosin maakuntien hallinnassa. 43 km pitkä M6 Toll on ainoa yksityinen moottoritie. Tie on rakennettu Public Private Partnership -kumppanuussopimuksella yksityisen yrityksen hallintaan 53 vuoden ajaksi. Rautatiet omistaa ja niiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtio-omisteinen raideyhtiö (Network Rail), joka vastaa myös liikenteenohjauksesta. Rahoitus tulee osittain valtio budjetista ja osittain ratamaksuista. Rautatieliikenteen kilpailun edellytyksiä valvoo itsenäinen tie- ja rautatieasiakkaiden toimisto (ORR), jota rahoitetaan rautatiealan lisenssimaksuilla. Vesiväylät ovat yksityisen sektorin hallinnassa. Järjestelyt ovat monimuotoisia ja sisältävät erilaisia vastuita eri alueilla. VTS-järjestelmää hallinnoi liikenneministeriön alainen merenkulku- ja rannikkovartiosto.

Itävalta

Valta- ja moottoriteiden hallinnointi ja liikenteenohjaus on yhtiöitetty liittovaltion omistamaan holdingyhtiöön, jonka tytäryhtiöt vastaavat operatiivisista tehtävistä. Muut tiet ovat osavaltioiden hallinnassa ja omistuksessa. Rautatieverkoston omistaa liittovaltion omistama holdingyhtiö, jonka tytäryhtiöt vastaavat rautatieinfrastruktuurin suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja liikenteenohjauksesta. Vesiväyliin liittyvien tehtävien hoitamiseksi on perustettu liittovaltion omistama osakeyhtiö, jonka tehtäviin kuuluvat vesiväylien omistaminen, suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito, vesiliikenteen kehitystehtävät ja jokiliikennetietopalvelun toiminnoista vastaaminen. Koska Itävallalla ei ole merialueita, liikenteenohjaus kohdistuu jokiliikenteeseen, joten kyseessä ei ole VTS-palvelu.

Italia

Kansallisesti merkittävien teiden ja niiden moottoriteiden, joissa ei ole käytössä tietulleja, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtion omistama yhtiö. Tietullimoottoriteitä ylläpitävät ja tulleja keräävät yksityiset yhtiöt. Kaikkien teiden omistus on kuitenkin säilytetty Italian valtiolla. Rautatieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtio-omisteinen holdingyhtiö (Ferrovie dello Stato Italiane). Vesiväylät ovat valtion ja paikallisviranomaisten omistuksessa. Vesiväyliä hallinnoivat pääosin viranomaiset sekä eräät yksityiset osakeyhtiöt toimilupasopimuksilla. VTS-järjestelmää hallinnoi useiden eri ministeriöiden alaisuudessa toimiva rannikkovartiosto.

Portugali

Tieverkoston omistaa ja sen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa valtio-omisteinen yhtiö (Infraestruturas de Portugal) toimilupasopimuksella, joka päättyy vuonna 2099. Yhtiön tehtävänä on myös liikenteen ohjaus. Yhtiö on ulkoistanut osan ylläpito- ja kehittämistehtävistä yksityisille yhtiöille pitkillä kumppanuussopimuksilla. Osa tieverkosta on suoraan valtion tai paikallisviranomaisten vastuulla. Myös rautatieverkoston omistamisesta, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa sama yhtiö, tosin ilman määräaikaa. Yhtiön tehtäviin kuuluu myös liikenteenohjaus. Pääosan vesiväylistä omistaa ja niiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa kansallinen vesiviranomainen (Agência Portuguesa do Ambiente). Julkiset merenkulkualueet, kuten rannikko- ja aluevedet sekä sisämaan vesialueet ja kulkukelpoiset vesiväylät kuuluvat valtiolle. Joidenkin vesiväylien hallinnointi on siirretty yksityiselle taholle viranomaisen myöntämällä käyttöoikeudella.

2.2.2 Viestinnän valvonta- ja säätelytehtävät

Viestinnän valvonta- ja sääntelytehtävät sekä kyberturvallisuusvastuut on hajautettu esimerkkimaissa eri viranomaisille. Siten ei ole olemassa yhdenmukaista mallia toimintojen järjestämiseksi.

Viestinnän valvonta- ja säätelytehtäviä hoitaa

Ruotsissa elinkeinoministeriön alainen posti- ja tietoliikennevirasto (PTS)

Tanskassa energia-, hyödyke- ja ilmastoministeriön alainen energiavirasto (Energistyrelsen)

Norjassa liikenne- ja viestintäministeriön alainen viranomainen (Nasjonal kommunikasjonsmyndighet)

Virossa talous- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva viestintävirasto (Infosüsteemi amet)

Alankomaissa talousministeriön alainen kilpailu- ja kuluttajavirasto ja saman ministeriön alainen tietoliikennevirasto (Agentschap telecom)

Saksassa sama infrastruktuuriverkkojen kilpailuvirasto (BNetzA), joka valvoo rautatien kilpailua

Englannissa parlamentin alainen viestintävirasto (Ofcom)

Itävallassa liittokanslerinviraston ja liikenne-, innovaatio- ja teknologiaministeriön ohjauksessa oleva valtion yhtiö (RHR)

Italiassa parlamentin alainen viranomainen (Autorità per le garanzie nelle comunicazioni)

Portugalissa parlamentin alainen viranomainen (ANACOM).

Kyberturvallisuustehtävien hoito

Ruotsi

Ruotsissa kyberturvallisuusvastuut on hajautettu eri viranomaisille. Keskeisiä toimintoja ovat esimerkiksi kansallinen CERT-toiminta, valtionhallinnon CERT-toiminta ja kriittisen infrastruktuurin tietoturvaohjaus sekä -tuki, jotka on keskitetty MSB:lle (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap). MSB on Ruotsin keskeinen turvallisuuskoordinoija ja se toimii puolustusministeriön hallinnonalalla. MSB:n tehtävänä on muun muassa kehittää yhteiskunnan kykyä estää ja hallita kriisejä sekä vähentää häiriötilanteiden vaikutuksia. MSB vastaanottaa julkishallinnon pakolliset ilmoitukset vakavista tietoturvatapahtumista ja laatii niistä vuosittaisen raportin.

Tanska

Tanskan kyberturvallisuuskeskuksen keskeisinä toiminta-alueina ovat valtionhallinnon ja kriittisen infrastruktuurin tietoturvaloukkausten käsittely, NCSA-toiminta ja kansallisen tietoliikenneinfrastruktuurin varautumiskysymykset. Center for Cybersikkerhed on osa Tanskan sotilastiedustelupalvelua (DDIS). Se operoi osana verkkoturvallisuuspalvelua kansallista havainnointi- ja varoitusjärjestelmää, jonka asiakkaina ovat tällä hetkellä lähinnä valtionhallinnon organisaatiot. Kansalaisille suunnatut CERT-palvelut tuottaa CERT.dk.

Norja

Norjan kansallinen turvallisuusviranomainen NSM (Nasjonal Sikkerhetsmyndighet (NSM) / NorCERT) on tieto- ja kohdeturvallisuuden sekä ICT-tietoturvakysymysten asiantuntijavirasto. NSM on kansallinen hälytys- ja koordinaatioviranomainen vakavissa tietoturvaloukkaustapauksissa. Viraston tehtävät on määritelty turvallisuuslaissa (lov om forebyggende sikkerhetstjeneste). CERT-toiminnassa NSM:n NorCERT-toiminta keskittyy kansalliseen koordinaatioon sekä valtionhallinnon ja kriittisen infrastruktuurin toimijoiden palvelemiseen.

Puolustusministeriö ohjaa viraston toimintaa sotilassektorilla ja oikeusministeriö siviilisektorilla. NSM tekee tiivistä yhteistyötä muiden keskeisten turvallisuusviranomaisten (Polities sikkerhetstjenste (PST), Kriminalpolitisentralen (KRIPOS), Etterettingstjensten (E-tjensten) ja Direktoratet for samfunnssikkerthet och beredskap (DSB)) kanssa. NSM:n henkilövahvuus vuoden 2018 alussa oli 280 henkilöä. Vuoden 2018 budjetti on 265 miljoonaa Norjan kruunua (noin 27.2 miljoonaa euroa).

Viro

Kyberturvallisuustehtävät Virossa on organisoitu pääosin Riigi Infosüsteemi Amet (RIA) -viraston yhteyteen. Viraston alaisuudessa toimii kansallinen ja valtionhallinnon CERT-toimija CERT-EE sekä kriittisen ICT-infrastruktuurin ohjaus- ja valvontaosasto.

Alankomaat

Alankomaiden kansallinen ja valtionhallinnon CERT-toiminta on keskitetty National Cyber Security Centre Netherlands (NCSC-NL) -virastoon. NCSC-NL vastaa keskeisiltä osiltaan samoista tehtävistä kuin Suomen Kyberturvallisuuskeskus. NCSA-toiminnot sijaitsevat kuitenkin maan tiedustelu ja turvallisuuspalvelussa (AIVD).

NCSC-NL toimii maan oikeus- ja turvallisuusministeriön alaisuudessa kansallisen turvallisuuden ja vastaterrorismikoordinaattorin ohjauksessa. NCSC-NL:n kokonaisbudjetti on noin 15 miljoonaa euroa ja vuoden 2018 arvioitu henkilöstömäärä on noin 150 henkilötyövuotta.

Saksa

Saksan kyberturvallisuusviranomainen on Bundesamt für Sicherheit in der Informationstechnik (BSI). BSI tarjoaa käytännössä hyvin saman tyyppisiä palveluita kuin Suomen Kyberturvallisuuskeskus. Erityisesti kriittisen infrastruktuurin tietoturvallisuuden ohjaus ja valvonta on keskeisessä osassa.

BSI toimii sisäasiainministeriön hallinnonalalla. BSI:n henkilövahvuus vuoden 2017 lopussa oli noin 750 henkilöä ja vuosibudjetti on noin 117 miljoonaa euroa.

2.2.3 Yhteenveto väylätoimintojen ja viestinnän organisoinnista eräissä Euroopan maissa
MaaTeiden hallinnointiRautateiden hallinnointiMeriliikenteen hallinnointiViestintä
Ruotsielinkeinoministeriön alainen virastopääosin elinkeinoministeriön alainen virasto, osa radoista on julkisen sektorin yhtiöiden hallinnassaelinkeinoministeriön alainen Liikennevirasto vastaa strategisista tehtävistä, Merenkulkulaitosoperatiivista tehtävistä (ml. VTS)elinkeinoministeriön alainen virastokyberturvallisuus: hajautettu puolustusministeriön hallinnonalalle
Tanskapääosin liikenne- ja rakennusministeriön alainen virasto, osa teistä on valtio-omisteisten yhtiöiden hallinnassakehittämisestä vastaa liikenne- ja rakennusministeriön alainen virasto, ylläpidosta (ml. liikenteenohjaus) valtion yhtiöpääosin liikenne- ja rakennusministeriö, VTS-toimintaa hallinnoi merivoimatenergia-, hyödyke- ja ilmastoministeriön alainen virastokyberturvallisuus: osa Tanskan sotilastiedustelupalvelua
Norjapääosin liikenne- ja viestintäministeriön alainen virastovaltion yhtiöpääosin liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto (ml. VTS)liikenne- ja viestintäministeriön alainen virastokyberturvallisuus: kyberturvallisuusvirastoa ohjaa puolustusministeriö ja oikeusministeriö
Virotalous- ja viestintäministeriön alainen virastoosaa rautateistä hallinnoi valtion yhtiö, osaa yksityinen yhtiö. Molemmat vastaavat liikenteenohjauksesta radoillaantalous- ja viestintäministeriön alainen virastotalous- ja viestintäministeriön alainen virastokyberturvallisuus: osa Viron viestintävirastoa
Alankomaatpääosin infrastruktuuri- ja vesiministeriön alainen virastoinfrastruktuuri- ja vesiministeriön alainen virastoinfrastruktuuri- ja vesiministeriön alainen virastotalousministeriön alaiset kaksi virastoakyberturvallisuus: toimii maan oikeus- ja turvallisuusministeriön alaisuudessa
Saksaliikenne- ja viestintäministeriön alainen yksikköliikenne- ja viestintäministeriön alainen yksikköliikenne- ja viestintäministeriön alainen yksikkötalous- ja energia-ministeriön alainen virastokyberturvallisuus: sisäministeriön hallinnonalalla
Englantistrategisesti tärkeät valtatiet valtion yhtiössä, muut päätiet maakunnillavaltion yhtiöpääosin yksityinen sektori, VTS-toimintaa hallinnoi rannikkovartiostoparlamentin alainen virasto
Itävaltavaltatiet valtion yhtiössä, muut päätiet osavaltioiden hallinnassavaltion yhtiöitäjokiliikenteen ohjaus valtion yhtiössävaltion yhtiö
Italiapääosin valtio yhtiövaltion yhtiöviranomaiset ja yksityiset yhtiöt, VTS-toimintaa hallinnoi rannikkovartiostoparlamentin alainen viranomainen
2.3 Maakuntauudistus

Hallituksen esityksessä (HE 15/2017 vp) ehdotetaan säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki. Esitykseen sisältyy ehdotus maakuntajakolaiksi, maakuntien rahoituslaiksi sekä ehdotukset kuntien rahoitusta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, maakuntien ja kuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön, vaalilainsäädännön, eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi sekä uudistusten edellyttämät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Maakunnat aloittaisivat toimintansa 1.1.2020.

Maakunta olisi lakiluonnoksen mukaan julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Maakuntia olisi Manner-Suomessa 18. Maakunnalla olisi maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta. Muista toimielimistä maakunta päättäisi itse. Maakunnille siirtyisi niille lailla säädettävät tehtävät 1.1.2020 alkaen. Maakunnille siirtyy tehtäviä valtiolta (ELY-keskuksista, TE-toimistoista ja aluehallintovirastoista), maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista.

Maakunnan tehtäväaloja koskevan maakuntalakiluonnoksen 6 §:n 1 momentin 14 ja 15 kohdassa sekä 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään maakunnille siirtyvistä liikennealan tehtävistä. Pykälän 14 kohta on näistä kattavin ja sen mukaan maakuntien tehtäviin kuuluisivat:

liikennejärjestelmän toimivuus;

liikenneturvallisuus;

tie- ja liikenneolot;

alueellinen tienpito;

maankäytön yhteistyö; sekä

toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun.

Näistä tehtävistä muut kuin alueellinen tienpito muodostavat keskeisen osan liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Maakunnilla olisi keskeinen rooli maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laadittaessa, koska kyseinen suunnitelma kattaisi kaikki liikennemuodot (tie-, rautatie- ja lentoliikenne sekä vesiliikenne). Merkitystä olisi erityisesti tieliikenteen kokonaisuuden osalta, sillä maanteiden tienpitotehtävät järjestettäisiin maakuntien yhteistyöalueilla. Liikennejärjestelmäsuunnittelua toteutettaisiin 18 maakunnassa ja maakunnilla olisi vahva koordinoiva tehtävänkuva. Maakunta vastaisi suunnitteluprosessin käynnistämisestä, suunnitelman laatimisesta, maakunnan liikennetehtäviä ja tieliikennettä koskevien osuuksien valmistelusta ja siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta sekä kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun sekä valtakunnallisen, ylimaakunnallisen ja kunnallisen suunnittelun kanssa. Maakunnat voivat hoitaa lisäksi julkiseen henkilöliikenteen suunnitteluun, yksityisteihin, saaristoliikenteeseen ja liikkumisen ohjaukseen ja lentoliikenteen ostoihin liittyviä tehtäviä, joita tehdään myös osana liikennejärjestelmäsuunnittelua. Nämä maakunnan tehtävät muodostavat liikennejärjestelmäsuunnittelun kokonaisuuden, jota maakunta hoitaisi liikenneviranomaisena.

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 17 § velvoittaa maakuntien liitot käynnistämään liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin ja johtamaan siihen liittyvää yhteistyötä. Tämä sekä ELY-keskuksissa nykyisin tehtävä liikennejärjestelmäsuunnittelu siirtyisivät uusien maakuntien tehtäväksi. Liikenneviraston seuraajavirasto Väylävirasto osallistuisi maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitteluun teiden, ratojen sekä vesiväylien näkökulmista. Virasto väyläverkon omistajan roolissa osallistuu maakuntien ja kuntien kaavoitukseen ja toimii lausunnonantajana. Nykyisin ELY-keskukset antavat lausunnon maantieverkon osalta. Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen oman toimialansa osalta, erityisesti viraston tehtävänä olisi toimia yleisenä strategisena tukena liikenne- ja viestintäministeriölle sekä avustaa julkista henkilöliikennettä ja tietovarantojen hyödyntämistä koskevissa asioissa.

Liikennejärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi ja suunnittelun kannalta on tärkeää tehdä laaja-alaista yhteistyötä julkisten toimijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kesken. Liikennejärjestelmänsuunnittelussa on huomioitava kaikki liikennemuodot ja kulkutavat ja niiden yhteensovittaminen sekä sovitettava se yhteen maakunnan strategian ja maakuntaohjelmatyön kanssa. Liikennejärjestelmän toimivuutta varmistetaan laatimalla maakunnallisia tai ylimaakunnallisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia sekä eri teemoja tai yhteysvälejä koskevia selvityksiä.

Väylävirasto osallistuisi maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitteluun sekä maankäytön yhteistyöhön väylänpidon asiantuntijana ja omaisuuden haltijana. Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen liikenteen palveluiden, markkinoiden toimivuuden, tiedon hyödyntämisen ja automaation edistämisen asiantuntijana. Virasto koordinoisi ja valvoisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun valmistelua.

Alueellisella tienpidolla varmistetaan maakuntalain perustelujen mukaan liikenteen päivittäinen toimivuus ja turvataan tierakenteiden ja siltojen säilyminen. Maantielain nykyisen määritelmän mukaan tienpito on maantien suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja liikenteen hallintaa. Nämä tehtävät toteutettaisiin sopimuspohjaisesti (päämies-agentti -sopimukset), koska valtio toimisi edelleen koko tieverkoston omistajana. Sopimuksissa voitaisiin sopia tarkemmin tiepidosta vastaavan maakunnallisen toimijan kanssa sen vastuulla olevasta tienpidosta.

Lisäksi maakuntalain 6 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaan maakunnille siirtyy ELY-keskuksista yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät. Pykälän 2 momentin mukaan maakunta voi hoitaa liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä, julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä (lukuun ottamatta kunnallisten ja seudullisten viranomaisten liikenteen suunnittelua ja järjestämistä) sekä saaristoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä. Julkinen henkilöliikenne sisältää tie- ja rautatieliikenteen sekä lentoliikenteen ostot ja Merenkurkun liikenteen järjestämisen. Tie- ja rautatieliikenteen ostot toteutetaan yleiskatteellisesta rahoituksesta. Maakunta itse päättää näiden varojen kohdentamisesta. Erillisrahoituksena toteutetaan lentoliikenteen ostot ja Merenkurkun liikenne sopimuskauden päättymiseen saakka. Nämä asiakokonaisuudet kuuluvat Liikenne- ja viestintäviraston toimialaan.

Pääosa lakkautettavien ELY-keskusten liikennevastuualueiden tehtävistä ja henkilöstöstä (325 henkilötyövuotta) on tarkoitus siirtyä maakuntiin 1.1.2020 Valtakunnalliset liikennetehtävät (n. 100 henkilötyövuotta) on tarkoitus siirtää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ja yhtiöihin 1.1.2020 alkaen.

2.4 Nykytilan arviointi
2.4.1 Virastojen yhdistäminen ja Väyläviraston toiminnan kohdentaminen

Toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä tavalla. Digitalisaatio, teknologinen kehitys sekä liikenteen päästöjen vähentäminen asettavat jatkuvasti haasteita liikenne- ja viestintäalalle. Tästä syystä niihin on reagoitava nopeasti. Liikenteen ja viestinnän viranomaistoimintojen yhdistäminen edistää tulevaisuuden haasteisiin vastaamista ja mahdollistaa resurssien ja osaamisen optimaalisen käytön.

Hallinnon rakenteellisilla muutoksilla mahdollistetaan uudistukset, jotka vievät toimialoja eteenpäin ja parantavat palveluita. Esimerkiksi vuoden 2010 liikennehallinnon laajan ja kokonaisvaltaisen uudistuksen ansioista oli mahdollista käynnistää ja toteuttaa koko liikennejärjestelmän kattavia uudistuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan konsernistrategia edellyttää siirtymistä virastokohtaisesta toiminnasta yhä vahvemmin hallinnonalan yhteiseen työskentelyyn. Virastojen ja niiden tulosohjaustoimintojen yhdistämisellä lisätään hallinnonalan sisäisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön tehokkuutta. Tiiviillä ja yhtenäisellä strategisella suunnittelulla ja ohjauksella voidaan parantaa hallinnonalan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Hyödyntämällä eri virastoissa johtamisjärjestelmistä, palvelujohtamisesta ja prosessimaisesta toiminnasta kertyneitä kokemuksia, on mahdollista luoda tulevaisuuden organisaatiolle parhaisiin käytäntöihin pohjautuvat toimintamallit.

Nykyisten virastojen palvelut ja asiakkuudet muodostavat kokonaisuuden, jota kehittämällä varmistetaan hallinnonalan kyky vastata toimintaympäristön muutoksiin ja tavoitteiden toteutuminen. Asiakkuuksien hallintaa yhdenmukaistamalla tuettaisiin toiminnan asiakaslähtöistä kehittämistä sekä hallinnonalan yhtenäistä sidosryhmä- ja asiakkuustyötä. Asiakkuuksien hallinnan ja palveluiden kehittämisen entistä tiiviimmällä yhteistyöllä luodaan edellytyksiä yritysten toimintamahdollisuuksien kehittymiselle ja taloudelliselle kasvulle. Asiakkuuksien ja palveluiden näkökulma mahdollistaa aidosti asiakaslähtöisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavan tehokkaan viranomaistoiminnan.

Tietoliikenteen, tietojärjestelmien, viestinnän ja liikennejärjestelmän toimintavarmuus on nykyaikaisen yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan ja turvallisuuden välttämätön edellytys. Liikenteen- ja viestinnän viranomaistoimintojen yhdistämisellä vahvistetaan osaltaan yhteiskunnan huolto- ja toimintavarmuutta kokoamalla virastojen varautumistehtävät yhteen. Tämä vahvistaa varautumisen tehtäväkokonaisuuden johtamista ja mahdollistaa sen laajemman arvioimisen ja resurssien kohdentamisen varautumisen kannalta keskeisiin kokonaisuuksiin, kuten kyberturvallisuuteen.

Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston hallinnon ja yhteisten toimintojen yhdistäminen tuo mittakaavaetujen myötä nopeastikin säästöjä ja taloudellista tehokkuutta sekä mahdollistaa henkilöstöresurssien joustavamman hyödyntämisen.

Entistä tiiviimmällä kehittämistoiminnan koordinoinnilla on mahdollista viedä toiminnan kehittämishankkeita tehokkaasti läpi sekä saavuttaa tuloksellisempaa tutkimus- kehitys- ja analyysitoimintaa oman ja muiden toimijoiden kehittymisen edistämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Yhdistämällä hallinnonalan tutkimustarpeita on mahdollista saavuttaa taloudellista hyötyä hankintavaiheessa.

Hallinnonalan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kannalta liikenteen ja viestinnän yhdistämisellä luodaan edellytykset reagoida tiedossa oleviin ja vielä tunnistamattomiin toimintaympäristön muutoksiin ja vaatimuksiin. Tämä tuo strategiseen ohjaukseen laaja-alaista, uutta näkökulmaa.

Liikenteen ja viestinnän yhdistävä organisaatio mahdollistaa henkilöstön osaamisen paremman hyödyntämisen, kehittämisen ja työkierron sekä houkuttelee uusia osaajia. Virastojen yhdistämisen myötä resursseja ja osaamista voidaan hyödyntää selvästi nykyistä tehokkaammin. Yhteisrakentamisen, kuitu- ja 5G-verkkojen käyttöönoton sekä älyliikenteen kehittämisen osalta muutos tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Mahdollisuudet tukea toimijoiden tuotekehitystä, tutkimusta ja kokeiluja paranevat huomattavasti, kun viestinnän ja liikenteen tarpeet voidaan huomioida samanaikaisesti.

Väylävirastosta tulee vahva tilaajaorganisaatio, jonka ydintoimintaa ovat väyläverkon suunnittelu, kehittäminen ja kunnossapito. Viraston tehtävistä siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon sekä liikenteenohjausyhtiöön kaikki ne tehtävät, jotka eivät suoranaisesti liity väylänpitoon, hankesuunnitteluun ja -hallintaan sekä projektien toteutukseen. Virasto keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väylien palvelutason ylläpitoon, väylien kehittämiseen, automatisoinnin edistämiseen sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Tällä kohdentamisella tehostetaan Väyläviraston toimintaa, määrärahojen käyttöä ja osaamista.

Alueellistamisen koordinaatioryhmä totesi kokouksessaan 27.2.2018, että liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen osalta ei ole tarvetta varsinaisen sijoittamisselvityksen tekemiseen. Koordinaatioryhmä edellytti kuitenkin, että aiemmin tehdyt alueellistamispäätökset säilyvät voimassa myös uudessa rakenteessa lukuun ottamatta yhtiöitetyn toiminnan piiriin siirtyviä tehtäviä.

2.4.2 Tietovarannot

Liikenneviraston liikenteenohjauksen toteuttamiseen kerätään ja ylläpidetään laajoja tietovarantoja. Liikenteenohjauksen tietopääoma koostuu ylläpidettävistä tietovarannoista, joissa hallittavat tiedot palvelevat ensisijaisesti liikenteenohjausta. Tietoa myös tuotetaan ja rikastetaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Liikenneviraston nykyiset tietopääomat on tarpeen jakaa Väyläviraston ja liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelua tarjoamaan perustettavan erityistehtäväyhtiön kesken. Joitakin Liikenneviraston nykyisistä tietopääomista on myös siirtymässä Liikenne- ja viestintävirastolle uuden tehtävien jaon myötä.

Jatkossa on tärkeää varmistaa, että liikenteenohjaustoiminnassa syntyvä tieto on tulevaisuudessa jaettavissa teknisesti nykyaikaisin ratkaisuin. Tietovarantojen kehittämisen tavoitteena tulee olla tiedon hyödyntämisen laajentaminen ja uusien digitaalisten palveluiden ja palvelumarkkinoiden synnyttäminen. Parhaimmillaan tulevaisuudessa käytössä on muun muassa uusia, nykyaikaisia tiedonlatauspalveluja ja rajapintaratkaisuja ja palvelujen kehityksen kiihdyttämiseksi tiedon tulisi olla maksutonta. Näin vahvistetaan myös innovaatio- ja palvelualustan kehittymistä liikenteen palveluissa.

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden tarjoajista on tulossa merkittäviä liikenneinfrastruktuurin tiedollisia solmupisteitä. Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden tarjoajat tarvitsevat väistämättä paljon tietoa sekä julkisilta että yhteiskunnallisilta toimijoilta, sillä niiden tehtävänä on varmistaa liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuminen. Vastaavasti on varmistettava, että tätä tietoa saadaan tehokkaasti myös muiden toimijoiden käyttöön, huomioiden kuitenkin korkea tietosuojan taso ja salassa pidettävien tietojen suoja.

Liikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden tarjoajat tulevat olemaan yritysmuotoisia toimijoita. Tietojen hyödyntäminen tulee olemaan tarjottavien palveluiden keskeinen polttoaine. Tietosääntelyssä on pystyttävä varmistamaan, että alalla toimivilla yrityksillä on mahdollisuus kehittää palvelujaan tasapuolisten kilpailuolosuhteiden vallitessa, samalla kun myös muiden liikennejärjestelmän toimijoiden tasapuolisten toimintaedellytysten olemassaolo varmistetaan.

Liikenteen palveluista annetun lain liikenneasioiden rekisteriä koskeva sääntely on erittäin nykyaikainen ja tulevaisuuteen katsova. Liikenneasioiden rekisteriin sisältyy tietoja toiminnanharjoittajaluvista, henkilöluvista ja liikennevälineistä. Se käsittää käytännössä lähes kaikki Liikenteen turvallisuusviraston nykyiset tietovarannot, ja sitä koskeva sääntely on kattavaa ja ajantasaista. Sen sijaan Liikenneviraston tietovarantoja koskeva sääntely on enemmän pistemäistä. Näissä tiedoissa on vain rajallisesti henkilötietoja, eivätkä niissä muutoinkaan ole kysymys vastaavalla tavalla yhteiskunnan perusrekistereistä kuin liikenneasioiden rekisterissä. Kuitenkin on asianmukaista, että viranomaisen tietovarannot ja niiden käsittely kuvataan lain tasolla, vaikka tämä sääntely voi olla varsin kevyttäkin.

Lakiin sähköisen viestinnän palveluista ei nykyisin sisälly kattavaa rekisterisääntelyä. Rekisteröinnistä on säädetty pistemäisesti esimerkiksi ilmoituksenvaraisen toiminnan (2 luku) tai verkkotunnusten (21 luku) kohdalla. Tiettyjen viestintään liittyvien tietojen käsittelystä, säilyttämisajoista ja luovuttamisesta sekä tietoihin liittyvistä tiedonsaantioikeuksista on säädetty sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 40 luvussa.

Esityksessä Viestintävirasto liitettäisiin osaksi perustettavaa Liikenne- ja viestintävirastoa. Samalla myös Viestintäviraston hallussa olevat viestintää koskevat tietovarannot siirtyvät osaksi uutta virastoa. Viraston tiedonkäsittelyn ja -hallinnan yhdenmukaistamiseksi on perusteltua, että viraston hallussa olevia liikennettä ja viestintää koskevia tietovarantoja säännellään mahdollisimman yhteismitallisesti ottamalla kuitenkin huomioon liikenteen ja viestinnän tietovarantojen eroavaisuudet.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
3.1 Tavoitteet

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uudistamisen tavoitteena on parantaa koko hallinnonalan kykyä vastata toimintaympäristön muutoksiin, kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Aivan keskeinen tavoite liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on varmistaa ja lisätä asiakaslähtöisyyttä ja huomioida asiakkaiden tarpeet. Tavoitteena on myös parantaa edelleen hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. Virastouudistuksella vahvistetaan poikkihallinnollisuutta, edistetään hallinnonalan siilotonta toimintaa palvelu-, tieto- ja verkkopolitiikassa sekä selkeytetään viranomaistehtäviä ja sujuvoitetaan sääntelyä.

Hyötyjä ja vaikuttavuutta saavutetaan toimintatapojen ja synergioiden uudelleentarkastelulla. Virastojen tehtävät hoidetaan kehysten mukaisilla määrärahoilla. Vaikka synergiaetuja ja tehostamismahdollisuuksia löytyy heti yhdistämisen jälkeenkin, saadaan merkittävimmät hyödyt ja synergiat kuitenkin pidemmällä aikavälillä kehityksen ja toimintaympäristön muutosten myötä avautuvista mahdollisuuksista.

3.2 Toteuttamisvaihtoehdot
3.2.1 Virastouudistus

Esiselvitys (Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus – Esiselvitys, LVM Raportit ja selvitykset 2/2017, 17.2.2017) luovutettiin liikenne- ja viestintäministeriölle 17.2.2017. Selvityksessä työryhmä ehdotti, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston viranomaistehtävät yhdistettäisiin yhdeksi virastoksi. Tavoitteena oli, että uusi virasto olisi aloittanut toimintansa 1.1.2018. Lisäksi Liikenneviraston liikenteenohjaustoiminto yhtiöitettäisiin valtion kokonaan omistamiksi erityistehtäväyhtiöiksi vuoden 2018 alusta erillisen selvityksen mukaisesti. Jäljelle jäävä Liikennevirasto jatkaisi väyläverkosta vastaavana virastona. Uudistus ei koskiksi Ilmatieteen laitosta.

Esiselvityksen yhteydessä tarkasteltiin yhtenä vaihtoehtona ns. yhden liikenne- ja viestintäalan viraston mallia, mutta sen osalta havaittiin merkittäviä oikeudellisia esteitä. Esimerkiksi raideliikenteen turvallisuusviranomaisella on tehtäviä, joiden riippumaton hoitaminen EU-säädösten mukaan edellyttää rataverkon haltijan erillisyyttä raideliikenteen turvallisuusviranomaisesta. Samasta syystä rautatiealan sääntelyelin ei voi toimia samassa organisaatiossa rataverkon haltijan kanssa.

Esiselvitys oli laajalla lausuntokierroksella. Lausunnoissa esiselvityksen tavoitteita pidettiin varsin laajasti kannatettavina ja hyvinä lähtökohtina uudistukselle.

Lausunnoissa virastojen yhdistämisessä nähtiin mahdollisuuksia ja virastouudistuksen jatkovalmistelua pääosin puollettiin. Uudistuksen aikataulua pidettiin kuitenkin haastavana ja sitä esitettiin vielä harkittavaksi. Lisäksi nähtiin, että hyvän yhteistyön jatkuminen sekä henkilöstön ammattitaito ja osaaminen tulisi muutoksessa turvata. Myös palvelutaso muutoksen aikana ja sen jälkeen tulisi turvata sekä asiakasnäkökulma huomioida. Sääntelyä tulisi keventää sekä uudistuksen taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia viraston suoritemaksuihin tulisi arvioida tarkemmin.

Lisäksi todettiin, että esiselvitys antaa aihetta tarkastella laajemminkin elinkeinopolitiikan toimijoiden tehtäviä ja hallinnonalojen siilotonta toimintaa palvelu-, tieto- ja verkkopolitiikassa. Tärkeänä pidettiin, että virastoratkaisun tarkoituksenmukaisuutta arvioitaisiin ainakin Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen osalta huolellisesti laajemmasta näkökulmasta ennen toimeenpanoa. Myös yhteiskunnan varautumiseen, maanpuolustukseen ja kansalliseen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia tulisi tarkentaa.

Liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämistä lausunnoissa pidettiin toisaalta toimivana ja toiminnallisesti selkeänä, mutta toisaalta nähtiin, että asiaa olisi hyvä selvittää eteenpäin ja tarkastelua tarkentaa erityisesti yhtiöittämisen vaikutusten, hyötyjen ja haittojen osalta. Myös henkilöstön aseman muutokseen tulisi kiinnittää huomiota.

Lausunnoissa korostuivat toiminnan laadun, luotettavuuden ja turvallisuuden varmistaminen niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Tärkeänä pidettiin, että jatkotyössä keskitytään viranomaistoiminnan, julkisen palvelutehtävän ja muiden palvelutehtävien identifioimiseen. Lisäksi tulisi huomioida julkisen toimijan ja markkinatoimijoiden keskinäinen roolijako ja arvioida, mitkä nykyisistä toiminnoista ovat jo sellaisia, että niitä tuotetaan myös yksityisellä sektorilla.

Lausuntopalautteen jälkeen esiselvityksestä tehtiin etenemisarvio, jossa arvioitiin neljää vaihtoehtoa:

1. Ei ryhdytä pääjohtajien ehdotuksen pohjalta mihinkään toimiin,

2. Ryhdytään valmistelutoimiin pääjohtajien ehdotuksen mukaisesti,

3. Ryhdytään valmistelutoimiin pääjohtajien ehdotuksen mukaisesti lukuun ottamatta liikenteenohjauksen yhtiöittämistä,

4. Ryhdytään valmistelutoimiin pääjohtajien ehdotuksen mukaisesti, mutta ajallisesti maltillisemmin sekä hallinnonalan rajat ylittäen.

Arvioinnissa päädyttiin 4. etenemisvaihtoehtoon ja huhtikuussa 2017 asetettiin virastouudistuksen valmistelusta vastaava organisaatio.

Esiselvityksestä saadun lausuntopalautteen johdosta uudistuksen aikataulu arvioitiin uudelleen siten, että uudistus tulisi voimaan vuoden 2019 alusta. Täytäntöönpanoaikataulua pidentämällä pyrittiin vahvistamaan poikkihallinnollista näkökulmaa ottamalla tarkasteluun laajemminkin elinkeinopolitiikan toimijoiden tehtävät ja hallinnonalojen siiloton toiminta palvelu-, tieto- ja verkkopolitiikassa.

Jatkovalmistelussa tavoitteena oli kiinnittää erityistä huomiota sekä asiakas- että viranomaisrajapintoihin sekä varmistaa toiminnan ja palvelutason laadukkuus, luotettavuus sekä häiriötön jatkuminen muutoksen aikana ja sen jälkeen.

Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen osalta jatkovalmistelussa tuli arvioida, onko Liikenneviraston tie- ja meriliikenteenohjauksesta tarkoituksenmukaista perustaa yksi erityistehtäväyhtiö vai perustetaanko kummallekin liikennemuodolle oma yhtiönsä.

Valmistelun aikana tuli esille kysymys siitä, tulisiko Liikenneviraston jatkaa hallinnollisesti samana virastona. Tällöin viraston nimi ja tehtävät kyllä muuttuisivat, mutta esimerkiksi palkkausjärjestelmästä tai paikallisista virkaehdoista ei tarvitsisi neuvotella uudestaan. Säästöjä syntyisi myös siinä, että viraston tekemät sopimukset pysyisivät sellaisinaan voimassa, eikä sopimuksia tarvitsisi siirtää uudelle virastolle.

3.2.2 Erilliskysymykset

Virastouudistuksen valmistelun yhteydessä arvioitiin rautateiden sääntelyviranomaisen siirtämistä 1.1.2020 aloittavaan Valtion lupa- ja valvontavirastoon, ajoneuvoverotusasioiden siirtämistä verohallitukselle, Viestintäviraston vastuulla olevien kuluttaja-asioiden siirtämistä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sekä kyberturvallisuusasioiden yhtiöittämistä tai siirtämistä Huoltovarmuuskeskukselle.

Virastouudistuksen Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston yhdistämisestä vastaava työryhmä asetti alatyöryhmän selvittämään kutakin erillisselvitettävää kysymystä. Tämä alatyöryhmä päätyi siihen johtopäätökseen, että selvitettävät tehtävät tulisi sijoittaa uuteen perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon. Muissa vaihtoehdoissa synergiaedut jäivät vähäisemmiksi tai poistuivat kokonaan. Kaikki selvitettävänä olleet tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden sijoittaminen uuteen virastoon edistää virastouudistuksen tavoitteita, etenkin kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin. Erillisselvityksen kohteena olleiden tehtävien siirtäminen Liikenne- ja viestintävirastoon myös parantaa hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä.

Lisäksi arvioitiin merikartoitustoiminnon sijoittumista virastouudistuksessa. Asiassa päädyttiin siihen, että toiminto siirretään kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastoon, jonka tehtäväksi tulee huolehtia ja vastata merikartoituksen järjestämisestä.

3.3 Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston muut kuin väylänpitoon olennaisesti liittyvät tehtävät yhdistetään yhdeksi uudeksi virastoksi, Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi on annettu erillinen hallituksen esitys (HE 34/2018 vp). Jäljelle jäävä Liikennevirasto jatkaa väyläverkosta vastaavana virastona, uudelta nimeltään Väylävirasto.

Uusien virastojen muodostamisen tavoitteena on parantaa hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin, kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Vahvat organisaatiot, joilla on selkeät tehtäväkokonaisuudet ja roolit, antavat hyvän lähtökohdan asiakaspalvelun parantamiselle sekä uusien yhtenäisten toimintatapojen kehittämiselle. Tavoitteena on myös parantaa edelleen hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä. Palvelujen saatavuutta on mahdollista parantaa digitaalisten palvelujen tarjontaa lisäämällä. Samalla voidaan edistää asiakaspalvelussa ns. yhden luukun periaatetta. Kun toimialan siiloja puretaan ja palveluja yhdistetään, huolehditaan kuitenkin riittävällä tavalla eri asiakasryhmien tarpeista. Uudistus tukee mahdollisuuksia kehittää joustavampia, asiakaslähtöisiä ja helposti saavutettavia palveluja sekä antaa kehityspotentiaalia avata uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä lisätä liikenne- ja viestintäpalvelujen yhteen toimivuutta. Pidemmällä tähtäimellä onkin mahdollista tuottaa palveluja nykyistä edullisemmilla kustannuksilla.

Virastolaeissa on aikaisempaa tarkemmin lueteltu virastojen tehtäväalat ja vastuut. Lisäksi on tarkennettu säännöksiä, jotka koskevat julkisen hallintotehtävän tai avustavan tehtävän siirtämistä yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle.

Uudistus antaa hyvät lähtökohdat synergiaeduille, toimintojen keskittämiselle, hyville käytännöille sekä norminpurulle. Valvonta-, ohjaus- ja lupa-asioiden keskittäminen tuo vahvan oikeudellisen asiantuntijapohjan ja edellytykset paremmille palveluille.

Tieto-omaisuuden hallinnan yhdistäminen ja selkeiden vastuiden määrittäminen luovat edellytykset tietopääoman paremmalle hyödyntämiselle. Tiedon, tietoturvan ja tiedonvälityksen yhdistämisellä luodaan paremmat edellytykset älyliikenteen kehittymiselle ja muille innovaatioille. Liikenne globaalina ja käyttäjälähtöisenä sektorina on hyvä kokeilupohja, josta saadut kokemukset on mahdollista hyödyntää laajemmin.

Toiminnan kannalta on tärkeää, että uusissa virastoissa on osaavaa, motivoitunutta henkilöstöä ja että virastojen johtaminen on korkeatasoista. Virastouudistuksen yhteydessä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Henkilöstön tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista huolehditaan uudistusta toteutettaessa yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) mukaisesti.

Uudistuksessa mukana olevien viranomaisten henkilöstöä koskevat yhtenevät periaatteet ja menettelytavat. Kaikkia kohdellaan hankkeessa tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Esityksessä ehdotetaan, että Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston henkilöstö, Liikenneviraston siirtyvä henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät nykyisin virkamies- ja työoikeudellisin oikeuksin ja velvollisuuksin asianomaiseen uuteen virastoon. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy asianomaisen viraston palvelukseen määräaikaisen palvelussuhteen keston ajaksi. Virkojen siirtymiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta, ellei virka siirry työssäkäyntialueelta toiselle. Liikennevirasto jatkaa Väylävirasto-nimisenä virastona ja virastoon jäävän henkilöstön asema säilyy ennallaan.

Kuva puuttuu toistaiseksi

Kuva 1. Virastojen ja liikenteenohjausyhtiön välinen työnjako ja tehtävät

3.3.1 Liikenne- ja viestintävirasto

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 1 päivästä tammikuuta 2019 Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistettäisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Samalla lakkautettaisiin 31 päivästä joulukuuta 2018 Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto. Liikenne- ja viestintävirastoon ehdotetaan siirrettäväksi samalla Liikennevirastosta eräitä viranomaistehtäviä. Lisäksi virastolaissa mahdollistettaisiin julkisen hallintotehtävän tai avustavan tehtävän siirtäminen yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle. Virasto toimisi toimivaltaisena VTS-viranomaisena ja tuottaisi yhdessä alusliikennepalvelun tarjoajan kanssa tiedon Suomen aluevesillä olevasta ja sinne tulossa olevasta kauppa-alusliikenteestä ja huolehtisi muista tilannekuvaan liittyvistä tehtävistä.

Liikenne- ja viestintäpalvelut muodostavat tulevaisuudessa entistä tiiviimmin yhteen nivoutuvan ja toisiaan tukevan palvelukokonaisuuden. Fyysinen liikkuminen täydentyy yhä enemmän verkossa tarjottavilla, sähköisillä palveluilla. Digitalisaatio, palveluistuminen sekä robotisaatio ja tiedon merkityksen lisääntyminen muuttavat asiakastarpeita ja samalla viranomaisille kohdistuvia vaatimuksia.

Tulevaisuuden liikenne- ja viestintäjärjestelmä muodostuu infrastruktuurin, tiedon ja palveluiden kokonaisuudesta. Liikennepalvelujen ja viestintäverkkojen toimivuus edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä, kansalaisten liikkumismahdollisuuksia ja alueellista kehittymistä. Liikenteen automaatiokehitys edellyttää uuden viranomaispalveluiden ekosysteemin synnyttämistä. Automaattisen ohjauksen lisääntyminen vaatii entistä tarkempaa tietoa väylistä, olosuhteista ja verkon kunnosta. Teknologian kehittyminen tulee avaamaan uusia palvelukonsepteja, mutta vastaavasti lisää yhteiskunnan riippuvuutta tiedosta ja tietojärjestelmistä.

Tavoitteena on luoda tehokas ja toimiva rakenne, joka on taloudellisesti kestävä ja vastaa tehostamisen sekä muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Tavoitteena on, että viranomaispalvelu vastaa parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaiden tarpeisiin. Liikenteen ja viestinnän viranomaispalvelujen yhdistäminen antaa tähän parhaat valmiudet. Lyhyellä tähtäimellä synergiahyödyt on saavutettavissa hallinnollisten palveluiden ja muiden yhteisten palvelujen yhdistämisen kautta. Yhteisistä toiminnoista ja osaamisen joustavammasta hyödyntämisestä saavutettavien hyötyjen lisäksi synergiaetuja voidaan saavuttaa tarkastelemalla virastojen palveluja ja asiakkuuksia kokonaisuutena ja suunnittelemalla tämän perusteella uudenlaisia palvelurakenteita ja uudenlaista asiakkuuksien hallintaa. Toimivat liikenne- ja viestintäpalvelut ovat osa yhteiskunnan perustaa ja tiedon osuus tulee palveluissa edelleenkin korostumaan.

Liikenne- ja viestintävirasto edistäisi liikenteen ja viestinnän turvallisuutta, huolehtisi liikenteen ja sähköisen viestinnän viranomaistehtävistä, pitäisi viraston toimialueeseen kuuluvia rekistereitä, edistäisi liikenteen ja viestinnän palveluita ja niiden markkinoiden toimivuutta. Virasto hyväksyisi yleis-, tie- ja ratasuunnitelmat. Virasto toimisi liikenne- ja viestintäministeriön apuna liikennejärjestelmätyön kehittämisessä ja alueellisten liikennejärjestelmätavoitteiden yhteensovittamisessa. Virasto osallistuisi valtakunnallisen ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen oman toimialansa osalta (erityisesti julkinen henkilöliikenne ja liikenneturvallisuus). Liikenne- ja viestintävirastoon keskitettäisiin liikenteen ja viestinnän teknisluonteisten viranomaismääräysten antaminen. Liikenne- ja viestintäviraston toimialue on vahvasti kansainvälinen ja viraston tehtäväalueeseen kuuluu runsaasti kansainvälistä vaikuttamista ja yhteistyötä. Virastossa olisi nykyisin Viestintävirastossa toimiva Kyberturvallisuuskeskus sekä Liikenteen turvallisuusviraston osana oleva rautatieliikenteen sääntelyelin.

Liikennevirastosta uuteen virastoon siirrettäisiin erityisesti seuraavat tehtävät:

merikartoitus,

joukkoliikennetehtävät,

kauppa-alustuet,

muiden vesiväylänpitäjien valvonta, määräysten anto liikenteenohjauslaitteista, lupien myöntäminen merenkulun turvalaitteiden asettamisesta ja vesiväyläpäätökset, kulkuväyliä koskevista kielloista ja rajoituksista päättäminen ja ohjeistaminen sekä vesiliikenteen ohjaamiseen liittyvien määräysten antaminen,

älyliikenteeseen liittyvät tehtävät, kuten kansainvälinen vaikuttaminen ja edunvalvonta sekä kansainvälinen ITS-yhteistyö sekä liikkumisen palveluiden edistämiseen liittyvät tehtävät,

tietunnelien hallintoviranomaisen tehtävät eli kaikkien maanteiden tietunneleiden valvonta,

määräysten antaminen tienvarsimainonnasta ja –ilmoittelusta sekä johtojen ja rakenteiden sijoittamisesta maantien tiealueelle sekä määräysten antaminen liikennemerkkien ja muiden liikenteen ohjauslaitteiden rakenteesta ja mitoituksesta,

vaikuttavuusarvioinnin strategisen tason kehittäminen, toimintaympäristön analyysit (ml. henkilöliikennetutkimus), liikennejärjestelmätyön tietopohjan kehittäminen, yleiset liikenne-ennusteet ja ennakointi (ei hankekohtaiset), kestävän liikkumisen valtakunnallinen ohjaus, esteettömyyden strateginen ja valtakunnallinen kehittämisyhteistyö ja hankesuunnitelmien hyväksyminen, jos liittyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, sekä

maantie- ja ratalain mukaisten yleissuunnitelmien, tiesuunnitelmien ja ratasuunnitelmien hyväksyntä.

Maakuntauudistukseen liittyen virasto toimisi liikenne- ja viestintäministeriön apuna liikennejärjestelmätyön kehittämisessä ja alueellisten liikennejärjestelmätavoitteiden yhteensovittamisessa. Virasto osallistuisi valtakunnallisen ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen oman toimialansa osalta (erityisesti julkinen henkilöliikenne ja liikenneturvallisuus).

Liikenne- ja viestintävirasto olisi nettobudjetoitu virasto ja sen toiminta rahoitettaisiin pääasiassa asiakasmaksuilla. Viraston kokonaismenot (toimintamenot) olisivat vuonna 2019 noin 171 miljoonaa euroa. Maksutuloilla tästä katettaisiin noin 107 miljoonaa euroa, jolloin valtion budjetista (nettomenot toimintamenomomentilta) rahoitettaisiin noin 64 miljoonaa euroa (tästä katetaan veroluontoisilla maksuilla noin 25 miljoonaa euroa). Valtion budjetista rahoitettaisiin verotustehtävien hoito sekä valvonta ja neuvontatehtäviä, kuten nykyään.

Viraston tehtävät hoidettaisiin pääasiassa nykyisillä resursseilla. Lisäksi virastoon siirtyisi Liikennevirastosta siirrettävien tehtävien mukana alustavan arvion mukaan noin 75 henkilöä, jotka toimivat yllä mainituissa tehtävissä. Jatkovalmistelujen yhteydessä tarkempi henkilötyövuosimäärä vahvistetaan ottaen huomioon osaamisen ja toimintaresurssit, koska Liikenneviraston tehtävät sijoittuvat kolmeen organisaatioon (Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto sekä liikenteen ohjausyhtiö). Liikenne- ja viestintäviraston henkilövahvuus tulisi olemaan noin 900.

3.3.2 Väylävirasto

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 1 päivästä tammikuuta 2019 Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirasto -nimiseksi virastoksi. Väylävirastoon jäävät Liikenneviraston nykyiset väylänpitoon liittyvät tehtävät. Viraston vastuulle kuuluva liikenteenohjaus siirtyisi uudistuksen yhteydessä käytännössä erillisen, samassa yhteydessä perustettavan, liikenteenohjausyhtiön hoidettavaksi vastuun liikenteenohjauksen järjestämisestä säilyessä Väylävirastolla. Viraston merikartoitustehtävät siirrettäisiin kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastoon. Lisäksi virastolaissa mahdollistettaisiin avustavan tehtävän siirtäminen yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle.

Viraston tehtävät, joihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, esimerkiksi pakkokeinojen käyttämistä, kauppa-alustukien myöntäminen, yleis-, tie- ja ratasuunnitelmien hyväksyntä sekä erilaiset liikenteen lupa-asiat siirrettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviksi. Samoin erilaiset liikenteen palveluihin sekä liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvät tehtävät, kuten julkisen henkilöliikenteen kehittäminen, henkilöliikennetutkimukset ja liikenteen tilastointitehtävät siirrettäisiin tässä uudistuksessa perustettavan Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviksi.

Väyläviraston tehtävät kohdistuvat uudistuksen jälkeen entistä selkeämmin laadukkaiden asiakastarpeita vastaavien liikenneväylien suunnittelemiseen, kehittämiseen ja kunnossapitoon. Viraston olisi laadittava merkittävän tie- tai ratahankkeen yleissuunnitelmasta ja tie- ja ratasuunnitelmasta hankearviointi, joka sisältäisi myös suunnitelman hankkeen seurannasta ja jälkiseurannasta. Väylävirasto vastaisi edelleen talvimerenkulun järjestämisestä. Väylävirasto tulee sopimusjärjestelyin sekä osallistumalla maakuntien tienpidon suunnitelmien laadintaan ohjaamaan myös maakuntien tienpitoa. Merkittävänä maanrakennus- sekä vesirakennusalan hankkijana viraston tilaajatoiminnalla mukaan lukien erilaisten hankintamallien kehittäminen siihen liittyvine kustannuslaskentamalleineen on laajat vaikutukset toimialaan. Muutos mahdollistaa viraston henkilöstön osaamisen suuntaamisen sekä kehittämisen kohdistetummin viraston yhteiskunnan kannalta vaikuttavimpiin tehtäviin. Tätä vaikuttavuutta vahvistetaan palveluntuottajille asetettavilla pätevyysvaatimuksilla. Viraston tehtävät ja osaamisvaatimukset tilaajana korostuvat lisäksi liikenteenohjaustoiminnon siirtyessä jokaisen liikennemuodon osalta ulkoa hankittavaksi.

Tavoitteena on, että Väylävirasto pystyisi keskittymään väyläomaisuudesta huolehtimiseen, yhteiskunnan tarpeet ennakoiden sekä riskit tunnistaen. Teknologisen kehityksen tuomat toimintaympäristömuutokset tarkoittavat myös mahdollisuutta uudenlaisten liikennejärjestelmäpalveluiden syntymiselle. Väyläviraston liikenneväyliä koskevien tietojen keräämisellä ja hallinnalla sekä tietojen jakamisella avoimen datan periaatteiden mukaisesti tuettaisiin tätä kehitystä.

Maakuntauudistukseen liittyen Väylävirasto osallistuisi valtakunnallisen ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen oman toimialansa osalta (tie-, rata- ja vesiväylät) ja avustaisi teknisesti liikenne- ja viestintäministeriötä valtakunnallisen suunnitelman laatimisessa. Viraston yhtenä keskeisenä tehtävänä olisi väylänpitäjänä myös vastata eri liikennemuotojen väyliin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta. Liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisella tarkoitettaisiin osallistumista asiantuntijavirastona maakunta-, yleis- ja asemakaavojen laadintaan.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on hallinnonalan viraston roolien selkiyttäminen sekä prosessien selkiyttäminen. Väyläviraston ja perustettavan liikenteenohjausyhtiön välinen työnjako on pyritty esittämään toimialalainsäädännössä ja sitä koskevissa muutosehdotuksissa.

Väyläviraston toiminta ja väylätuotanto rahoitetaan valtion talousarvion kautta kuten nykyisin. Toimintamenojen mitoituksessa otetaan huomioon maksullisen toiminnan tulot. Perusväylänpidon määrärahojen mitoituksessa otetaan huomioon ratamaksu ja väylämaksu. Väyläverkon kehittämishankkeista päätetään talousarviossa.

Väyläviraston henkilövahvuus tulee olemaan noin 400.

3.3.3 Liikenteen ohjausyhtiö

Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi on annettu erillinen hallituksen esitys (HE 34/2018 vp), jolla yhtiöitettäisiin nykyisin Liikennevirastossa hoidettavat meri-, rautatie- ja tieliikenteenohjaus- ja hallintatehtävät sekä niihin läheisesti liittyvät toiminnot itsenäiseksi valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi 1.1.2019 alkaen. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaisi liikenne- ja viestintäministeriö.

Kuva puuttuu toistaiseksi

Kuva 2. Virastojen ja yhtiön väliset vuorovaikutussuhteet.

3.3.4 Liikenteen tietovarannot

Liikenteen palveluista annetun lain V osaan lisättäisiin kaksi uutta lukua, joista ensimmäinen koskisi liikenneasioiden rekisterin ulkopuolelle jääviä tietovarantoja, joiden ylläpitäjänä toimii liikenne- ja viestintävirasto. Jälkimmäinen luku koskisi tietovarantoja, joiden ylläpitäjänä toimisi Väylävirasto. Molemmissa luvuissa kyse on pääosin tietovarannoista, joita ylläpitää nykyään Liikennevirasto. Niissä on kyse vain rajallisesti henkilötiedoista, ja niiden käsittelyn osalta ei ehdoteta erityistä sektorikohtaista sääntelyä, vaan käsittely tapahtuisi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja siihen perustuvan kansallisen yleislain nojalla. Muutoin luvut sisältäisivät perussäännökset tietojen saantioikeuksista ja luovuttamisesta. Luovuttamisessa merkityksellisintä olisi avoin data, jonka laatua pyrittäisiin kehittämään.

Kuva puuttuu toistaiseksi

Kuva 3. Liikenneviraston tietovarantojen ja –järjestelmien jako.

4 Ehdotuksen vaikutukset
4.1 Taloudelliset vaikutukset
4.1.1 Vaikutukset valtiontalouteen ja julkistalouteen

Hallinnonalan virastouudistuksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia valtion talouteen, koska virastojen kokonaistehtävät eivätkä henkilökunta lisäänny, vaan toimintaa tehostetaan.

Hallinnonalan virastouudistus, kuten mikä tahansa suurempi uudelleenorganisointi, aiheuttaa kertaluonteisia kustannuksia. Kustannusten suuruutta on vaikea arvioida tässä vaiheessa, kustannus syntyy mm. seuraavista osatekijöistä:

Tiedon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja rakentaminen

Organisoituminen

Hallinnollisen työn uudelleenjärjestäminen

Toimitilajärjestelyt ja toiminnan sijoittuminen.

Liikenne- ja viestintäviraston perustamisen vaikutukset

Liikenne- ja viestintäviraston perustamisen yhteydessä siirtyy määrärahoja valtion talousarvion momenteilta toisille virastojen tehtävänjaon suhteessa.

Nykyiset Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston toimintamenot ja asiakasmaksut siirtyvät uudistuksessa tehtävien myötä sellaisenaan Liikenne- ja viestintävirastoon.

Lisäksi Liikennevirastosta siirtyy perustettavaan Liikenne- ja viestintävirastoon toimintamenoja ja valtionavustuksia yhteensä noin 141 miljoonaa euroa seuraavasti:

9 miljoonaa euroa siirtyviin tehtäviin tarkoitettuja toimintamenoja

10 miljoonaa euroa siirtyviin tehtäviin tarkoitettuja perusväylänpidon menoja,

101 miljoonaa euroa meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseen käytettäviä valtionavustuksia

21 miljoonaa euroa joukkoliikenteen valtionavustuksiin osoitettavaa rahoitusta.

Väyläviraston perustamisen vaikutukset

Väylävirastoon siirtyy suurin osa Liikenneviraston toimintameno- ja perusväylänpidon määrärahoista sekä kaikki Liikenneviraston kehittämisinvestointimäärärahat. Lisäksi Liikennevirastosta siirtyy Väylävirastoon valtionavustuksia yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Liikenneviraston tuloista yksi miljoonaa euroa siirtyy Väylävirastoon. Siirtyvät määrärahat tarkentuvat sitä mukaan, kun tehtävät ja niiden mukana siirtyvät henkilötyövuodet lopullisesti varmistuvat.

Liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden yhtiöittämisen vaikutukset

Keskeinen osa virastouudistusta on nykyisin Liikennevirastossa hoidettavien tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittäminen valtion omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi 1.1.2019 alkaen. Nykyisestä Liikennevirastosta irrotettavat toiminnot sisältävät tie-, meri- ja rautatieliikenteenohjauksen, mukaan lukien palvelun oston Finrail Oy:lta.

Nykyisessä virastorakenteessa liikenteenohjauksen palveluntuotannon kustannusten on arvioitu nousevan vuoden 2016 vertailukelpoisesta noin 139 miljoonasta eurosta vuoteen 2019 noin 144 miljoonaan euroon eli kustannusten arvioitaisiin kasvavan noin 5 miljoonaa euroa. Uudessa rakenteessa, yhtiöittämisen jälkeen, Väylävirasto ostaa Liikennevirastosta irrotetut vastaavat palvelut yhtiöltä ja käyttää tähän arviolta 137 miljoonaa euroa vuonna 2019. Tästä summasta muodostuu perustettavan yhtiön liikevaihto.

Liikenteenohjauksen yhtiöittämisen julkisen talouden välittömät ensimmäisen toimintavuoden kokonaishyödyt arvioidaan olevan noin 11 miljoonaa euroa olettaen, että Väylävirastoon jäävää tukitoimintojen henkilöstöä pystytään tehokkaasti hyödyntämään. Tällöin kumulatiivisesti vuosien 2019–2022 ajalta laskien tarkoittaisi edellinen yhteensä noin 44 miljoonan euron julkisen talouden säästöjä.

Liikennevirastosta irrotettavan osuuden yhtiöittäminen lisää valtion tuloja ensimmäisen toimintavuoden perusteella arviolta 4 miljoonaa euroa seuraavin tavoin:

Yhtiö tulisi alustavien arvioiden pohjalta tuottamaan maltillista nettotulosta 3 miljoonaa euroa. Tästä summasta yhtiö tulouttaa valtio-omistajalle osinkoja.

Yhtiö tulisi maksamaan tuloveroa alustavien laskelmien mukaan 0,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Liikennevirastosta irrotettavan osuuden yhtiöittämisen arvioidaan säästävän valtion menoja vuosia 2020-2023 koskevana julkisen talouden suunnitelmakautena asteittain nousten vuositasolla 7 miljoonaan euroon (mukaan lukien henkilöstömenot, palvelujen ostot, vuokrat ja muut menot) seuraavin tavoin:

Yhtiön arvioidaan pystyvän tuottamaan liikenteenohjauspalvelut vuonna 2019 arviolta noin 137 miljoonalla eurolla.

Yhtiömuotoisena pystytään nykyisin Liikenneviraston tuottama palvelu tuottamaan vertailukelpoisin luvuin noin 7 miljoonaa edullisemmin.

Uudistuksesta arvioidut säästövaikutukset valtion menoihin ja tulovaikutukset otetaan huomioon päätettäessä valtion vuoden 2019 talousarvioesityksestä ja vuosia 2020-2023 koskevasta julkisen talouden suunnitelmasta.

Taseomaisuuden jakautuminen

Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston taseomaisuus siirtyy Liikenne- ja viestintävirastoon. Liikenneviraston taseomaisuus siirtyy pääosin Väylävirastoon. Tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjaukseen liittyviä tietojärjestelmiä ja muita laitteita siirtyy Liikennevirastosta liikenteenohjauksesta vastaavaan yhtiöön ja niiden arvo on tällä hetkellä noin 228 miljoonaa euroa.

Nykyisen taseomaisuuden uusi jakautuminen

Tiedon hyödyntämisen tehostumisella voi olla suuri merkitys väylänpidon kustannuksiin. Se voi parantaa infraomaisuuden hallintaa ja sitä kautta vähentää esimerkiksi korjausvelkaa.

Kustannussäästö voidaan saada aikaan kahdella mekanismilla. Yhtäältä tiedon tehokkaammalla käytöllä voidaan parantaa liikenteenohjausta ja näin hyödyntää nykyistä väyläkapasiteettia paremmin, mikä vähentää investointitarvetta. Toisaalta, jos tunnistetaan kuormittuneet tieosuudet aiempaa paremmin, voidaan arvioida korjausvelan suuruutta täsmällisemmin ja kohdistaa kunnossapitotoimet räätälöidymmin niitä tarvitseviin kohteisiin.

Pitkän aikavälin taloudelliset vaikutukset

Uudistuksen taloudelliset vaikutukset ovat toisaalta välittömästi tai verrattain lyhyellä aikavälillä syntyviä taloudellisia vaikutuksia ja toisaalta pidemmän aikavälin mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. Uudistuksen suurimmat taloudelliset hyödyt mahdollistuvat sekä julkiseen talouteen että kansantalouteen pitkällä aikavälillä synergiaetujen, digitalisaation, avoimen tiedon ja yhtiön synnyttämän uuden liiketoiminnan kautta. Välittömät taloudelliset vaikutukset ovat negatiivisia, koska toiminnan käynnistäminen ja yhteisten tietojärjestelmäratkaisuiden luominen aiheuttaa lisäkustannuksia. Vuosina 2019–2020 syntyvät perustamiskustannukset ovat arviolta noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi lähtökohtana on, etteivät hallinnonalan kokonaistehtävät muutu eikä henkilöstöä vähennetä. Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston toimialariippumattomat ICT-palvelut on siirretty Valtorin vastuulle. Olennaisia kustannussäästöjä ei ole saavutettavissa, Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna ICT-kustannusten nousupainetta voidaan hillitä ja saada säästöpotentiaalia Valtorin tekemien kilpailutusten kautta.

Merkittävimmät uudistuksen taloudelliset vaikutukset syntyvät muutosprosessin toteutuksen tuloksena osin uusien virastojen tehtävien kirkastamisella ja tehostamisella sekä synergiaetujen hyödyntämisellä, kuten siilojen poistamisella ja hallinnollisten toimintojen yhdistämisellä. Liikenteen turvallisuusviraston vuokrasopimus nykyisissä Helsingin toimitiloissa päättyy keväällä 2021. Tämän jälkeen on mahdollisuus toimitiloista saataviin maltillisiin kustannussäästöihin. Kustannussäästöjen määrä riippuu tuon ajankohdan tarjonnasta. Yhteisten palveluiden yhdistämisen kautta arvioidaan saatavan vuodesta 2021 alkaen 200 000–300 000 euron vuosittainen kustannussäästö. Julkisen talouden suunnitelman Liikenteen turvallisuusvirastolle ja Viestintävirastolle kohdistetut säästötavoitteet kyetään saavuttamaan osittain virastouudistuksen kautta vuodesta 2021 alkaen. Uudistus lisää kykyä vastata julkisen talouden säästöpaineisiin myös yleisemmin.

Vuonna 2010 toteutetun virastouudistuksen toiminnalliset hyödyt ovat mahdollistaneet uusien tehtävien vastaanottamisen Liikenteen turvallisuusvirastoon, kuten esimerkiksi ajokorttien ja muiden tieliikenteen lupien myöntämisen toimivallan siirtyminen poliisilta. Myös liikenne- ja viestintäministeriöstä on siirretty norminantotoimivaltaa ja ratkaisuvaltaa (esimerkiksi aluksen kansallisuuspäätös, vaarallisten aineiden tekniset määräykset kaikissa liikennemuodoissa sekä ajoneuvotekniikka). Tehtäväalueen muutoksia tulee olemaan myös jatkossa ja virastouudistus kasvattaa kykyä uusien tehtävien vastaanottamiseen.

Suurimmat taloudelliset vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä ennen kaikkea niiden mahdollisuuksien kautta, joita uudistus luo digitalisaation ja tiedon hyödyntämiselle viranomaistoiminnassa. Suurin säästöpotentiaali viranomaistoiminnassa tulee palveluiden yhdistämisestä, toiminnan kehittämistä ja uusista toimintatavoista. Uudistus tuo yhteiskunnallista hyötyä myös uuden liiketoiminnan mahdollistamisen kautta.

4.1.2 Taloudelliset vaikutukset elinkeinoelämälle

Uudistus luo markkinoille liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia palveluita. Liikenne on kansantaloudessa merkittävä tekijä. Liikennejärjestelmän tehokkuus ja tuottavuus ovat olennainen osa kansallista kilpailukykyä ja kansalaisten hyvää arkea. Liikenteen markkinoilla toimivien yritysten liikevaihto Suomessa oli vuonna 2012 yhteensä noin 62 miljardia euroa. Kaikkien Suomessa toimivien yritysten liikevaihto oli 395 miljardia euroa, joten liikenteen markkinoilla toimivien yritysten osuus oli noin 15 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta.

Hallinnonalan virastouudistuksen merkittävimmät taloudelliset hyödyt mahdollistuvat liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämisen ja tietopääoman uuden jaon synnyttäminä hieman pidemmällä aikajaksolla. Uudistus kohdistuu erityisesti liikenteen ydinmarkkinoille eli henkilöliikenne- ja toisaalta tavaraliikenne- ja logistiikkamarkkinoille, joiden kokonaissuuruudeksi on arvioitu 22 miljardia euroa (2012). Näillä kahdella sektorilla toimii lähes 22 000 yritystä ja ne työllistävät Suomessa noin 127 000 henkilöä.

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa tiedon avaamista ja nopeuttaa siihen perustuvan mm. MaaS-tyyppisen (Mobility as a Service) uuden liiketoiminnan kehittymistä ja kasvua, ja erityisesti start up -tyyppistä toimintaa. Odotuksena on, että liikenteenohjauksen yhteydessä syntyvä ja kerättävä tieto saadaan hyödyttämään koko yhteiskuntaa aiempaa tehokkaammin. Uudistuksella luodaan edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Jo yhden prosenttiyksikön kasvu henkilöliikenne-, tavaraliikenne- ja logistiikkamarkkinoiden koossa vastaisi noin 200 miljoonan euron kasvua yritysten liikevaihdossa. Tämä loisi uusia työpaikkoja ja sitä kautta uutta tulovirtaa myös valtion talouteen.

Henkilöliikenne- tavaraliikenne- ja logistiikkamarkkinoiden kehityksen kautta hyötyvät välillisesti myös muut liikenteen osamarkkinoilla toimijat: kulkuneuvo-, liikenneinfrastruktuuri- sekä käyttövoimamarkkinat, joiden yhteenlaskettu suuruus vuonna 2012 oli noin 40 miljardia euroa. Muutos ei tuo vain euromääräistä hyötyä, vaan muutoksia tapahtuu voimakkaasti myös tuote- ja palvelualoilla, toimitusketjuissa ja infrastruktuurissa.

Virastouudistuksen tavoitteiden mukainen viestintä- ja liikennepalveluiden yhteentoimivuuden tehostaminen edistää yritysten toimintamahdollisuuksia.

4.1.3 Kotitalouksiin ja yksittäisiin henkilöihin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset

Tilastokeskuksen tuoreimman kotitalouksien kulutustutkimuksen mukaan vuonna 2012 Suomen kotitaloudet käyttivät liikenteeseen 19 miljardia euroa, joka on 17 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista. Ajanjaksolla 1985–2012 tarkasteltuna liikenteen ja elintarvikkeiden osuudet ovat säilyneet koko 27 vuoden jakson ajan asumisen jälkeen suurimpina kulutuserinä. Liikennemenojen kasvu on ollut nopeampaa kuin elintarvikemenojen.

Kotitalouksien liikennemenoista ehdottomasti suurimman osan muodostaa oman auton hankinta ja käyttö. Henkilöauton omistuksen ja käytön kustannukset olivat vuonna 2012 Suomessa 15,1 miljardia euroa. Muuhun liikenteeseen käytettiin Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutustilastojen mukaan 3,89 miljardia euroa. Tästä esimerkiksi linja-automatkoihin käytettiin 0,66 miljardia euroa, taksimatkoihin 0,17 miljardia euroa sekä junamatkoihin 0,39 miljardia euroa. Kuitenkin omaa autoa käytetään vain viisi prosenttia ajasta, 95 prosenttia ajasta se on käyttämättömänä. Uusien liikkumisen palveluiden arvioidaan vähentävän oman auton käytön tarvetta erityisesti suuremmissa kaupungeissa. Maaseutumaisessa asumisessa oma auto säilyttänee pitkään asemansa, mutta uudet mahdollisuudet voivat pidemmällä tähtäimellä vähentää yksittäisten kotitalouksien tarvetta omistaa useampia henkilöautoja. Kotitalouksien näkökulmasta kaikki toimet, jotka vähentävät tarvetta oman auton hankkimiselle, merkitsevät mahdollisuuksia säästöihin.

Heinäkuussa 2018 voimaan tuleva liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (HE 145/2017 vp) lisää tiedon hyödynnettävyyttä ja rekistereiden käyttöä. Uudistus tekee yksityisasiakkaan palvelusta sujuvampaa ja vähentää asiointitarvetta. Asioinnin kustannukset voivat välillisesti laskea, kun esimerkiksi valokuvaa tai muuta asiakirjaa ei tarvitse erikseen toimittaa useaan tarkoitukseen. Asiakkaan kustannussäästö vaihtelee edellytetyn asiakirjan ja asiakkaan tarvitsemien palveluiden mukaan. Esimerkiksi nykyisten kuljettajien lupakirjojen määrien perusteella voidaan arvioida, että vähintään 20 000 henkilöllä on usean eri liikennemuodon lupakirja (lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto). Jos mahdollisuudesta hyödyntää esimerkiksi valokuvaa tai muuta asiakirjaa useassa käyttötarkoituksessa syntyvä kustannussäästö olisi esimerkiksi 20–50 euroa, muodostuisi yksityisten asiakkaiden kertaluonteiseksi hyödyksi 400 000-1 000 000 euroa. Hyödyn suuruusluokka on jossain määrin suuntaa antava. Arviointia varten ei ole saatavissa tarkkaa tietoa niiden asiakkaiden määrästä, jotka asioivat Liikenteen turvallisuusvirastossa useassa eri ominaisuudessa niin, että aiemmin toimitetut asiakirjat ovat vielä voimassa tai muutoin eri käyttötarkoitusten edellyttämien vaatimusten mukaisia. Tässä esimerkissä asiakirjan hyödyntämisestä useisiin käyttötarkoituksiin aiheutuu yrityksille, kuten valokuvausliikkeille, kustannusvaikutuksia liiketoiminnan vähenemisenä. Näitä vaikutuksia on kuitenkin tässä vaiheessa vaikea kohdentaa tarkasti, kun tiedossa ei vielä ole, mitä eri asiakirjoja voidaan hyödyntää ja miten laajaa hyödynnettävyys on.

Rekisteritietojen laaja luovutus liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin edistää ja tukee liikkumispalveluiden markkinoiden kehittymistä. Luovutus liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin mahdollistaa uusien kuluttajien sovellusten ja palveluiden syntymisen ja tukee siten uusien liikkumisen tapojen ja sähköisen palvelukulttuurin syntyä. Kuluttajan hyötynä on tietojen ajantasaisuus ja sen myötä asioinnin nopeutuminen ja asiointikokemuksen parantuminen kuluttajan hankkiessa esimerkiksi huolto- ja varaosapalveluita. Muutosten ennakoidaan vaikuttavan tuotetun sovelluksen tai palvelun hinnoitteluun loppukäyttäjälle: tarjonnan laajentuessa ja kilpailun lisääntyessä palveluiden kuluttajahinnat pienentyvät. Asiakkaan hyötyihin vaikuttavat voimakkaasti kehittyvien palveluiden luonne ja käyttöönottoaste, minkä vuoksi palveluiden tuomille kustannus- ja aikasäästöille on vaikea arvioida suuruusluokkaa. Helsingin seudun joukkoliikenteessä kuukauden kausilippu maksaa nykyisin käyttöalueen mukaan noin 50–100 euroa. Uusien liikkumispalveluiden käyttö käynnistyy todennäköisimmin kaupunkien alueella, missä palveluiden yhdistelyyn on parhaat edellytykset. Palveluiden käyttö yleistyy todennäköisimmin ensin paljon joukkoliikennettä käyttävien ja satunnaisesti henkilöautoa tarvitsevien keskuudessa. Liikkujaryhmistä tehdyn tutkimuksen (Liikkujaryhmät valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimusaineistossa, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 43/2007) perusteella voidaan arvioida, että tällaisia potentiaalisesti liikkumispalveluista kiinnostuneita eri kulkutapoja monipuolisesti käyttäviä on noin 20–40 % väestöstä. Osuus ei todennäköisesti ole ainakaan pienentynyt kymmenessä vuodessa, kun huomioidaan muun muassa joukkoliikenteen ja polkupyöräilyn palvelutason parantuminen. Suomen kymmenen suurimman kaupungin väestöstä 20–40 % tarkoittaa noin 435 000-870 000 henkilöä. Liikkumispalveluiden käytöstä kuluttajille aiheutuvan vuotuisen kustannus- ja aikasäästöhyödyn voidaan siis arvioida asettuvan 22–87 miljoonan tasolle.

Viranomaispalvelun kehittäminen, kuten ilmoitus-, lupa-, raportointi- ja rekisteröintimaksujen digitalisointi ja erityisesti OmaData-konseptin toteuttaminen toisivat kuluttajille pitkällä aikavälillä noin 5 miljoonan euron suuruisen hyödyn säästyneinä asiakasmaksuissa.

4.2 Vaikutukset henkilöstön asemaan

Virastouudistus

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistushankkeessa on tarkoitus muodostaa uusi viranomaiskokonaisuus, jossa liikennealan sääntely- ja valvontatehtäviä hoitavan Liikenteen turvallisuusviraston ja viestintäalan sääntely- ja valvontatehtäviä hoitavan Viestintäviraston tehtävät sekä Liikenneviraston sääntely-, lupa- ja avustustehtävät sekä merikartoitustehtävien hoitaminen yhdistettäisiin yhdeksi virastoksi (Liikenne- ja viestintävirasto). Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalvelut yhtiöitetään valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi. Jäljelle jäävä Liikennevirasto jatkaisi väyläverkosta vastaavana virastona.

Hallinnolliset tehtävät ja toiminnot ovat luonteeltaan hyvin samankaltaisia eri virastoissa ja niitä tuottavilla asiantuntijoilla on toisiaan vastaavaa osaamista. Tästä johtuen palveluiden yhtenäisellä toteuttamisella voidaan saavuttaa välittömiä synergiahyötyjä ilman osaamiseen liittyviä haasteita. Hallinnollisissa palveluissa on tunnistettavissa mahdollisuuksia organisoida ja toteuttaa toisilta oppimista ja parhaiden käytäntöjen jakamista. Tärkeää on mahdollisuus organisoida ja toteuttaa hallinnollisia palveluja tulevaisuudessa siten, että asiantuntijat vapautuvat hallinnollisten tehtävien hoitamisesta.

Yhtenäiset toimintatavat luovat perustan organisaation toiminnalle. Hyödyntämällä eri virastoista johtamisjärjestelmistä, palvelujohtamisesta ja prosessimaisesta toiminnasta kertyneitä kokemuksia, on mahdollisuus luoda parhaisiin käytäntöihin pohjautuvat toimintamallit sekä huolehtia hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Asiakkuuksien hallintaa yhtenäistämällä tuetaan sisäisen toiminnan asiakaslähtöistä kehittämistä, mutta myös mahdollistetaan näyttäytyminen nykyistä yhtenäisempänä hallinnonalan asiakkaiden ja sidosryhmien suuntaan.

Hyötyjä ja vaikuttavuutta saavutetaan toimintatapojen ja synergioiden uudelleentarkastelulla. Synergiaetuja ja tehostamismahdollisuuksia syntyy heti yhdistämisen hetkellä, mutta merkittävimmät hyödyt toteutuvat kuitenkin pidemmällä aikavälillä kehityksen ja toimintaympäristön muutosten myötä.

Toiminnan kannalta on tärkeää, että Liikenne- ja viestintävirastossa ja Väylävirastossa on osaavaa, motivoitunutta henkilöstöä ja että virastojen johtaminen on korkeatasoista. Virastouudistuksen yhteydessä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista. Henkilöstön tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista huolehditaan uudistusta toteutettaessa yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (1233/2013) mukaisesti.

Uudistuksessa mukana olevien viranomaisten henkilöstöä koskevat yhtenevät periaatteet ja menettelytavat. Kaikkia kohdellaan hankkeessa tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Esityksessä ehdotetaan, että Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston henkilöstö, Liikenneviraston siirtyvä henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät nykyisin virkamies- ja työoikeudellisin oikeuksin ja velvollisuuksin asianomaiseen uuteen virastoon. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy asianomaisen viraston palvelukseen määräaikaisen palvelussuhteen keston ajaksi. Virkojen siirtymiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta, ellei virka siirry työssäkäyntialueelta toiselle. Liikennevirasto jatkaa Väylävirasto-nimisenä virastona ja virastoon jäävän henkilöstön asema säilyy ennallaan.

Virastojen henkilöstölle pyritään muutoksessa löytämään nykyistä osaamista, tehtävien vaativuutta ja palkkatasoa vastaavat tehtävät.

Virastouudistuksella ei tehdä muutoksia virastojen aluerakenteeseen. Liikenteen turvallisuusvirastolla ja Liikennevirastolla on tällä hetkellä koko maan kattava alueellisesti hajautettu organisaatio. Liikenne- ja viestintävirasto ja Väylävirasto tulevat toimimaan samoilla paikkakunnilla kuin nykyiset virastotkin toimivat. Molempien virastojen pääpaikka tulisi jatkossakin sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla.

Henkilöstön tunnusluvut virastoittain on esitetty edellä kohdassa 2.1.3. Valtion virkamieslain sekä työsopimuslain mukaisesti nykyinen henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana siihen organisaatioon, johon heidän hoitamansa tehtävät siirtyvät tai jäävät.

Alustava arvio siirtyvistä henkilötyövuosista 2019

VirastoArvio henkilötyövuosista 2018Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät henkilötyövuodetVäylävirastoon jäävät henkilötyövuodetLiikenteenohjausyhtiöön siirtyvät henkilötyövuodet
Liikenteen turvallisuusvirasto564580
Viestintävirasto231231
Liikennevirasto631noin 75noin 400noin 180
Yhteensänoin 1430noin 890noin 400noin 180

Lakkautettavien virastojen koko henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukaisesti Liikenne- ja viestintävirastoon. Väyläviraston toimialan tehtäviä hoitava Liikenneviraston henkilöstö jää Väylävirastoon. Toimintojen uudelleen järjestelyssä noudatetaan valtion virkamieslain (750/1994) 5 a-5 c §:n säännöksiä. Lisäksi uudistuksen voimaanpanolakiin sisältyy henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös, jonka sisältöä selvitetään jäljempänä. Muutos toteutetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain mukaisia menettelyjä noudattaen. Uudet virastot noudattavat omassa päätöksenteossaan yhteistoiminnasta annettuja menettelyjä.

Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyviä tehtäviä hoitavien virat siirretään valtion virkamieslain 5 a §:n mukaisesti Liikenne- ja viestintävirastoon. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetty virkamies siirtyy viraston palvelukseen määräaikaisen virkasuhteensa keston ajaksi. Väylävirastoon jääviä tehtäviä hoitavien virat ja työsuhteet säilyvät ja jäävät Väylävirastoon.

Aikaisemman työnantajan palveluksesta perhevapaille jääneillä virkamiehillä ja työntekijöillä olisi oikeus palata uuden työnantajan palvelukseen ensisijaisesti aikaisempaan työhön.

Esitykseen sisältyy työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä koskeva siirtymäsäännös. Säännöksen tarkoituksena on turvata henkilöstön yhdenvertaisuus muutoksessa siten, että muutosturva toteutuisi samojen periaatteiden mukaisesti riippumatta palvelussuhdelajista. Sekä virka- että työsuhteen osalta turvataan palvelussuhteen jatkuvuus muutoshetkellä. Väylävirastoon jääviä tehtäviä hoitava työsopimussuhteessa oleva henkilöstö jää työsopimussuhteisena Väylävirastoon. Liikennevirastosta Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvä työsopimussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy virkasuhteisena uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon. Tämä vastaa Valtion työmarkkinalaitoksen suositusta siitä, että palvelussuhdelajit muutetaan yhteneviksi organisaatiomuutoksen yhteydessä. Palvelussuhteen katsotaan palvelussuhteen etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen valtiolla yhdenjaksoisena. Näin ollen kertyneet lomat ja mahdolliset työsopimussuhteeseen liittyvät lomarahasaatavat siirtyvät henkilön mukana uuteen virastoon. Lisäksi säädettäisiin siitä, että työsopimussuhteessa oleva henkilöstö voitaisiin siirtää ilman suostumustaan, jos hänet siirretään työssäkäyntialueellaan tai työssäkäyntialueelleen. Säännös vastaa valtion virkamieslain 5 a §:n 3 momentin säännöstä.

Henkilöstön sijoittuminen perustettavaan virastoon toteutetaan vaiheittain avaamalla mahdollisuus ilmoittautua yksikön johtajan tehtävään tai mahdollisiin muihin esimiestehtäviin, pääjohtajan tehtävää lukuun ottamatta, sekä toteuttamalla tehtävien koesijoittelu ennen organisaatioiden varsinaista vahvistamista. Henkilöstölle varataan mahdollisuus myös vaikuttaa sijoittumiseensa. Ensisijaisesti henkilölle pyritään löytämään aikaisempia tehtäviä vastaavia tehtäviä. On kuitenkin mahdollista, että henkilön tehtävät muuttuvat uudessa organisaatiossa, Jos tehtävät muuttuvat olennaisesti virkasuhteessa olevan henkilön kannalta, noudatetaan valtion virkamieslain 5 c §:n menettelyä.

Liikenne- ja viestintävirastossa sekä Väylävirastossa hoidetaan viranomaistehtäviä, joihin liittyy julkisen vallan käyttöä. Julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä, mukaan lukien hallintopäätösten valmistelu ja ratkaiseminen sekä tosiasiallinen hallintotoiminta, hoidetaan jatkossakin virkasuhteessa. Tehtävien organisointia ja vaikutuksia henkilöstön tehtäväkuviin valmistellaan Liikenne- ja viestintäviraston perustamishankkeessa ja Väyläviraston uudelleenorganisoinnissa. Henkilöt siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon siinä virkasuhteessa, jossa he muutoksen hetkellä ovat. Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvien työsopimussuhteisten henkilöiden palvelussuhde muutetaan virkasuhteeksi. Liikenne- ja viestintäviraston tehtävien organisoinnin ja henkilöstön tehtävien tultua määritellyksi pyritään siihen, että samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä käytetään samaa palvelussuhdelajia.

Esitykseen sisältyvän Liikenne- ja viestintäviraston perustamista ja Liikennevirastosta annetun lain muuttamista koskevan lain voimaantullessa yhdistyvien virastojen virka- ja työehtosopimukset lakkaavat. Liikenne- ja viestintävirasto ja Väylävirasto kuuluvat valtion kollektiivisopimusten ja niiden neuvottelujärjestelmän piiriin. Voimassaolevat keskustason sopimukset koskevat uusia virastoja. Virastotason sopimuksilla voidaan tarkentaa palvelussuhteen ehtoja. Näistä ehdoista neuvotellaan Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston sekä asianomaisten henkilöstöjärjestöjen kesken.

Perustettavalle uudelle Liikenne- ja viestintävirastolle neuvotellaan oma uusi, tuloksellista toimintaa tukeva palkkausjärjestelmä. Siirtyvän henkilöstön palkkataso turvataan siten kuin siitä on sovittu valtion keskustason virka- ja työehtosopimuksessa. Palkkausjärjestelmästä pyritään sopimaan tai ainakin saavuttamaan neuvottelutulos ennen kuin Liikenne- ja viestintävirasto aloittaa toimintansa. Liikenne- ja viestintävirastolle neuvotellaan myös sopimukset luottamusmiestoiminnan järjestämisestä, yhteistoiminnasta ja työsuojelun yhteistoiminnasta. Työaikamuotoa ja -järjestelmiä koskevissa päätöksissä huomioidaan erityisesti virastojen toiminnalliset tarpeet.

Liikenneviraston virka- ja työehtosopimukset säilyvät voimassa Liikenneviraston nimen muuttuessa Väylävirastoksi ja henkilöstö jatkaa tehtävissään sovituilla ehdoilla. Väyläviraston organisaatio muutetaan vastaamaan uudistuksessa esitettyjä tehtäviä. Viraston henkilökunnalle pyritään turvaamaan vaikutusmahdollisuudet uudistuksen toteuttamisessa Väylävirastossa.

Muutoksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Onnistunut muutoksen johtaminen edellyttää avoimuutta ja henkilöstön osallistamista muutoksen toteutukseen. Siksi virastojen henkilöstöjärjestöjen edustajat ovat olleet mukana virastojen perustamista koskevissa hankeorganisaatioissa. Henkilöstölle on järjestetty henkilöstötilaisuuksia, joissa on käsitelty virastojen perustamiseen liittyviä kysymyksiä ja toimenpiteitä. Koko hallinnonalan kattavalla intranet-sivustolla on pyritty huolehtimaan henkilöstön tiedonsaannista sekä vaikutusmahdollisuuksista. Uudistusta on käsitelty ja siitä on neuvoteltu säännöllisesti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteistoimintamenettelykokouksissa. Virastot tulevat käsittelemään henkilöstön siirtoa omissa yhteistoimintamenettelyissään.

Maakuntauudistus

Säännökset maakuntauudistukseen liittyvistä liikennealaa koskevista henkilöstöjärjestelyistä sisältyvät hallituksen esitykseen maantielain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Kyseinen esitys annetaan eduskunnalle huhtikuussa 2018. Pääosa ELY-keskusten liikennevastuualueilla toimivasta henkilöstöstä (n. 325 HTV) siirtyy maakuntiin 1.1.2020 alkaen. Valtakunnalliset tehtävät (tienpidon lupatehtävät/erikoiskuljetukset, tienvarsimainonta ja kaapeleiden ja johtojen sijoittaminen; ajoneuvojen siirrot ja vahingonkorvausasiat sekä museo-ja perinnetoiminta sekä KEHA-keskuksen tietyt maksatus- ja asiakirjahallintotehtävät) siirtyvät Väylävirastoon sekä tienvarsitelematiikka ja asiakaspalvelutehtävät Liikenteenohjausyhtiöön. Tehtävä- ja henkilöstömuutokset toteutettaisiin 1.1.2020 alkaen. Henkilöstön jakautuminen vahvistuu tarkemmin vuoden 2019 aikana, mutta alustavasti arvioidaan, että Väylävirastoon siirtyisi ELY-keskuksista 83 henkilötyövuotta ja Liikenteenohjausyhtiöön enintään 19 henkilötyövuotta.

Virastouudistus ja maakuntauudistus toteutuvat eri aikaisesti. Siitä huolimatta pyritään siihen, että tehtäväjärjestelyt ja vaikutusmahdollisuudet turvataan myös ELY-keskuksista Väylävirastoon ja liikenteenohjausyhtiöön siirtyvälle henkilöstölle.

4.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Hallinnollisten toimintojen keskittäminen parantaa tehokkuutta. Vuodesta 2012 lähtien hallitusohjelmiin on sisältynyt merkittäviä virastojen toimintamenoihin kohdistuvia määrärahasäästöjä. Samanaikaisesti virastoille on tullut ja on tulossa uusia tehtäviä. Uusi virastokokonaisuus luo mahdollisuuksia keskittää virastojen hallintoa ja yhteisiä toimintoja erityisesti hallinnollisissa tukitoiminnoissa, kohentaa hallinnon tuottavuutta, parantaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä vapauttaa resursseja uusiin virastoille osoitettaviin tehtäviin ja mahdollisesti muista uudistuksista aiheutuviin henkilöstötarkistuksiin.

Julkisen talouden heikentymisen vuoksi valtionhallinnon rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden keskeisinä tavoitteina on palveluiden laadukas hoitaminen tulevaisuudessa nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Tavoitteena on muun muassa päällekkäisyyksien purkaminen, sähköisen asioinnin lisääminen sekä asiakasnäkökulmasta etenkin asioinnin helppous ja selkeys.

Viranomaistoimintojen yhdistämisellä tavoitellaan seuraavia hyötyjä:

Parannetaan hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin.

Kehitetään ja vahvistetaan hallinnonalan strategista ohjausta.

Edistetään hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä.

Lyhyellä aikavälillä viranomaistehtävissä on saavutettavissa synergiaetuja erityisesti hallinnollisissa tukitoiminnoissa (talous- ja henkilöstöhallinto).

Pidemmällä aikavälillä sähköinen asiointi ja laajempi resurssipohja vapauttavat asiantuntijoita rutiinitoimista vaativampiin tehtäviin.

Viranomaistoimintojen yhdistäminen luo mahdollisuuksia lisätä tulosohjauksessa hallinnonalan sisäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Viranomaistoimintojen keskittäminen ja yhdistäminen luovat strategiseen ohjaukseen uutta näkökulmaa ja edellytyksiä kehittää viranomaistoimintaa eri asiakastarpeisiin sekä kehittää ja yksinkertaistaa ohjaus- ja lupatoimintoja ja karsia normeja.

Uudessa virastossa on mahdollisuudet hyvien käytäntöjen levittämiseen ja toisilta oppimiseen muuttuvassa toimintaympäristössä.

Valvonta-, ohjaus- ja lupa-asioiden keskittäminen tuo vahvemman oikeudellisen asiantuntijapohjan ja edellytykset palvelun laadun parantamiselle.

Haasteena on synergiaetujen heikentyminen, jos uudistus jää puolitiehen. Määrätietoinen strateginen ote ja siihen perustuva organisoituminen ovat kuitenkin keinoja toivotun kehityksen aikaansaamiseksi.

4.4 Ympäristövaikutukset

Esityksellä ei ole välittömiä vaikutuksia ympäristöön.

Liikenteen automatisointi ja digitalisointi voivat vähentää liikenteen haitallisia ympäristöpäästöjä. Viestintä- ja liikennepalveluiden yhteentoimivuuden parantuminen luo potentiaalia liikenteen automatisaatiolle. Viestintäyhteyksien kehittyminen mahdollistaa uudenlaisen työnteon ja vähentää tarvetta liikkua esimerkiksi työn ja työpaikan vuoksi. Liikenne- ja viestintäsektorin yhdistyminen samaan virastoon edistää edellä mainittujen ilmiöiden kehitystä ja tukee pitkällä aikavälillä kestävämmän liikennejärjestelmän kehittymistä.

Avoimella datalla, tietovarantojen paremmalla hyödyntämisellä sekä liikenteenohjauksen yhteydessä syntyvällä ja kerättävällä tiedolla voidaan hyödyttää koko yhteiskuntaa aiempaa tehokkaammin. Tällä voidaan onnistua vähentämään liikenteen haitallisia päästöjä sekä parantaa energiatehokkuutta.

Liikenne palveluna (Mobility as a Service, MaaS) -toimintatapaa edistämällä julkinen sektori, elinkeinoelämä ja käyttäjät yhdessä tietoa ja digitalisaatiota hyödyntämällä luovat kestävää liikennejärjestelmää. Toimintatavan avulla voidaan saavuttaa ympäristön kannalta suotuisampi kulkumuotojakauma mahdollistamalla ovelta ovelle kuljetukset myös henkilöliikenteessä sekä jakamistalouteen perustuvia palveluita. Tämä osaltaan saattaa vähentää henkilöautoriippuvaisuutta ja lisätä uusien liikennepalvelujen houkuttelevuutta, julkinen henkilöliikenne mukaan lukien.

Tavoitteena on, että liikenne palveluna -toimintatapaa edistämällä henkilöautolla yksin ajettavien matkojen määrä vähenee ja että henkilöautosuoritteen kasvu muun muassa kaupunkiseuduilla pysähtyy väestönkasvusta huolimatta. Esimerkiksi yhteiskäyttöautoilun yleistyminen voi edistää autokantamme uusiutumista ja vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimivien henkilöautojen osuutta autokannassa, koska yhteiskäyttöautoilussa kynnys hankkia esimerkiksi vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävä auto voi olla matalampi verrattuna perinteiseen autonomistajuusmalliin.

4.5 Muut yhteiskunnalliset vaikutukset

Vaikutukset työllisyyteen ja työelämään

Esityksellä pyritään edistämään uuden elinkeinotoiminnan syntymistä liikenne- ja viestintäalalle. Tällä hetkellä Liikenteen turvallisuusviraston luovuttamaa tietoa käyttävien yritysten palveluksessa on arvioitu työskentelevän jatkossa noin 1 200 henkilöä.

Liikennealan tietotyön merkitys työmarkkinoiden kokonaisuuden rakenteelle on nykyisellään pieni. Informaatio- ja viestintäala työllisti Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 87 763 henkilöä vuonna 2014, kun kaikkien työllisten määrä oli 2,27 miljoonaa henkilöä. Liikennealan tietotyöntekijöiden osuus informaatio- ja viestintäalasta on yli prosentin.

Virastouudistuksen on arvioitu tuottavan merkittävästi uutta liiketoimintaa muun muassa tutkimukseen, kehitykseen ja liikkumispalveluihin. Liikkumispalveluiden kehityksellä voi olla huomattavia työllisyysvaikutuksia sekä vaikutuksia kauppataseeseen samoin kuin infrastruktuurivaikutuksia.

Vaikutukset turvallisuuteen

Esityksellä olisi myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Oikea-aikaisen ja laadukkaan informaation välittäminen tietoturvallisesti tulee yhä keskeisemmäksi liikenneturvallisuuden tekijäksi. Virastouudistus tukee tätä kehitystä tuomalla viestinnän ja liikenteen kiinteämmin toistensa yhteyteen. Monet turvallisuusongelmat ovat lähtöisin liikennejärjestelmätason ratkaisuista, onnettomuudet ovat niistä viime kädessä ilmi tuleva osoitus. Virastouudistus selkeyttää valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun ja julkisen liikenteen kehittämisen rooleja ja tehtäviä, jolloin jatkossa voidaan paremmin löytää ja ratkaista onnettomuuksien taustalla olevia ylemmän tason ongelmia.

Esitys parantaa edellytyksiä tulevaisuuden liikenneturvallisuustyölle ja myönteiset konkreettiset vaikutukset painottuvat pitkälle aikavälille. Pitkän aikavälin tarkastelussa virastouudistus saattaa edistää kulkutapamuutosta henkilöautoista liikkumispalveluihin, digitaalisten ratkaisujen ja yhteyksien parantuessa. Uusi virasto mahdollistaa myös liikennejärjestelmän paremman hallinnan siten, että kokonaisuudessa tullaan huomioimaan sekä liikenne- että tietoliikenne infrastruktuuri. Tämä tukee fyysisen liikenteen muuttumista digi-liikenteeksi (esimerkiksi etätyö) ja liikenteen palveluistumista (MaaS).

Sensoriteknologian yhdistyminen infrastruktuuriin mahdollistaa paremman tietojen keruun ja hallinnan, mikä edistää liikennejärjestelmän tehokkaampaa kokonaissuunnittelua ja ajantasaista liikenteen ohjausta. Tämä puolestaan edistää älyliikenteen kehittymistä ja samalla liikenneturvallisuutta.

Tulevaisuudessa äly- ja automaatioliikenne aiheuttavat kyberturvallisuusuhkia, joiden torjunnassa on hyötyä tehokkaammasta yhteistyöstä Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa.

Virastojen työnteon tehostuessa resursseja voidaan ohjata enemmän liikenneturvallisuustyöhön.

Vaikutukset aluekehitykseen

Nykyisin maakunnan liitto vastaa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) perusteella aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta ja osana tätä tehtävää maakunnan liitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa muualla kuin Helsingin seudulla. Liikennevirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus osallistuvat maakuntien ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja alueelliset liikenneverkkoon ja -palveluihin liittyvät kehittämistarpeet sekä liikenne ja muut maankäyttömuodot. Liikennejärjestelmän kehittäminen sisältää väylien kehittämisen lisäksi liikenteen palveluiden ja niiden markkinoiden edistämisen sekä julkisen liikenteen toimintaedellytysten kehittämisen.

Liikennevirasto vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnan ohjauksesta toimialallaan ja tienpidon yhteensovittamisesta asianomaisessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. ELY-keskusten liikennevastuualue on huolehtinut operatiivisesta tienpidosta tienpitoviranomaisena. ELY-keskuksia on tällä hetkellä 15, joissa yhdeksässä hoidetaan liikennetehtäviä. ELY-keskukset vastaavat toimialueellaan seuraavista tienpidon tehtäväkokonaisuuksista: tiestön palvelutason määrittäminen (asiakastarpeet, maankäytön yhteistyö tiestöä koskevissa aluevarauksissa, esiselvitykset, tie- ja liikenneolot, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikenneturvallisuus), tienpidon ohjelmointi (tulos- ja talousohjaus- ja suunnittelu, tienpidon ohjelmat), hankesuunnittelu ja kunnossapidon suunnittelu.

Eduskunnan käsiteltävänä on maakuntauudistusta koskeva hallituksen esitys (HE 15/2017 vp) ja sitä täydentävä hallituksen esitys (HE 14/2018 vp). Maakuntalakiehdotuksen 6 §:n 1 momentin 14 kohdan mukaan maakunnan tehtäväalaan kuuluisivat liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö ja toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun siten kuin niistä erikseen säädettäisiin.

Valtio toimisi jatkossakin väyläomaisuuden omistajana ja Liikennevirasto, tulevaisuudessa Väylävirasto, hallinnoisi tätä väyläomaisuutta. Väyläviraston tehtäviin kuuluisi vastata tienpidon ohjauksesta, yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä maakuntien ja niiden yhteistyöalueiden kanssa sekä osallistua väylänpitäjänä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen sekä valtakunnallisen ja maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen. Liikenne- ja viestintävirasto puolestaan osallistuisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman strategiseen ja toiminnalliseen valmisteluun sekä maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen. Virastouudistus selkeyttäisi viranomaisten tehtävänjakoa alueellisessa yhteistyössä ja edistäisi alueiden näkemysten huomioimista aikaisempaa tuloksellisemmin.

Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston pääpaikka tulisi jatkossakin sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla. Kummallakin virastolla on alueellisia toimipisteitä ja tehtäviä, joista osasta vastaavat sopimuspohjaiset palveluntarjoajat. Virastouudistuksella nähdään myönteisiä mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseen tulevien maakuntien ja kuntien kanssa.

Alueellistamisen koordinaatioryhmä on käsitellyt virastouudistusta helmikuussa 2018, eikä nähnyt tarvetta varsinaisen sijoittamisselvityksen tekemiseen. Koordinaatioryhmä kuitenkin edellyttää, että aiemmin tehdyt alueellistamispäätökset säilyvät voimassa myös uudessa rakenteessa lukuun ottamatta liikenteenohjausyhtiön piiriin siirtyviä tehtäviä.

Vaikutukset tietoyhteiskuntaan

Viranomaisen rekisteritiedon hyödyntämisen lähtökohtina ovat markkinaehtoinen toiminta ja käyttäjien tarpeisiin vastaavat, laadukkaat, edulliset ja tehokkaasti tuotetut palvelut. Erityisesti liikennejärjestelmää koskevaa tietoa halutaan järjestelmän asiakkaiden, palveluntuottajien ja viranomaisen käyttöön mahdollisimman avoimesti ja lisäarvoa tuottavasti. Lisäksi digitalisaation edistäminen ja liikenteen tietoon perustuvien palvelujen sekä liikenteeseen liittyvien kokeilujen mahdollistaminen ovat tärkeitä liikenteen palveluiden kehittämiseksi.

Yhteiskunnan digitalisoituminen haastaa viranomaisia löytämään uusia ratkaisuja tietojen saattamiseksi tietoa hyödyntävien tahojen tarpeisiin. Viranomaisen tehtävänä on myös olla mukana edistämässä digitalisaatiota ja digitaalisten palvelujen ja markkinoiden syntymistä. Digitalisaatio ja digitaalisten palvelujen syntyminen perustuvat kykyyn sekä mahdollisuuteen käsitellä ja hyödyntää tietoa.

Digitaalisaatio edellyttää, että viranomaisen rekisteritiedot ovat koneellisesti hyödynnettäviä ja tietojen hyödyntäminen mahdollistetaan erilaisissa sovelluksissa ja palveluissa. Näin parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä päätöksenteossa ja avataan tiedonhyödyntäjille ja palvelujen tuottajille mahdollisuuksia toteuttaa monipuolisempia ohjelmointirajapintoja sekä synnyttää laajoja ekosysteemejä tiedon hyödyntämiseen. Sen lisäksi, että palveluntarjoajille syntyy kehityksestä suoria hyötyjä, syntyy tiedon tehokkaammasta uudelleenkäytöstä etua kaikille niille käyttäjille, jotka käyttävät sovelluksia ja palveluita.

Tulevaisuudessa korostetaan kuluttajien mahdollisuutta osallistua omien tietojensa käsittelyyn. OmaDatassa on kysymys henkilötiedosta, joka on saatettu rekisteröidyn itsensä hallittavaksi. Kyse ei ole viranomaisen rekisteriin talletetuista kaikista tiedoista, vaan sellaisesta tiedosta, jonka viranomainen on avannut rekisteröidyn itsensä hallittavaksi. Tällaista OmaDataa voisivat näin olla esimerkiksi henkilön ajo-oikeustiedot, jotka on avattu rekisteröidyn hallittaviksi Liikenne- ja viestintäviraston tarjoaman rajapinnan välityksellä. Huomionarvoista on se, että virastolla on tämän jälkeenkin edelleen samat henkilön ajo-oikeustiedot henkilötietoina rekisterissään, eikä OmaDatana hallittavaksi avattua henkilötietojen osajoukkoa poisteta viraston henkilörekisteristä.

Liikenteen turvallisuusviraston tietojen hyödyntäminen on ollut varsin laajaa ja sen taloudellinen merkitys on kiistaton. Tieto mahdollistaa tietopalvelumarkkinat, joiden kooksi arvioidaan noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, josta taloudellinen arvonlisä yritysten omistajille, työntekijöille ja rahoittajille on vähintään 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on uusi markkina, jota ei olisi ilman Liikenteen turvallisuusviraston viranomaistietoja. Jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto tulee edelleen kehittämään tietovarantoaan ja palveluitaan. Pitkällä aikavälillä lienee mahdollista alentaa viranomaistoiminnan ilmoitus-, lupa-, raportointi- ja rekisteröintimaksuja.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Liikenneviraston, Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston henkilöstön määrästä, sukupuolijakaumasta, koulutustasosta sekä toimipisteistä on kerrottu esityksen kappaleessa 2.1.3 Virastoissa miesten ja naisten osuudet henkilökunnasta ovat lähellä toisiaan, mutta miesten osuus on kaikissa virastoissa suurempi. Liikennevirastossa miesten ja naisten määrässä on suurin ero. Miehiä on yli 100 henkilötyövuotta enemmän. Virastouudistus tulee tasaamaan Väyläviraston henkilöstön sukupuolijakaumaa, koska Liikenteenohjausyhtiöön siirtyvästä henkilöstöstä suurin osa on miehiä.

Kielelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole kielellisiä vaikutuksia. Virastot toimivat ja palvelevat kotimaisilla ja muilla kielillä.

5 Asian valmistelu
5.1 Esiselvitys ja hankkeen valmistelutyöryhmät

Esiselvitys (Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus – Esiselvitys, LVM Raportit ja selvitykset 2/2017, 17.2.2017) luovutettiin ministeriölle 17.2.2017. Työryhmä ehdotti, että Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto sekä Liikenneviraston viranomaistehtävät yhdistettäisiin yhdeksi virastoksi. Liikenneviraston liikenteenohjaustoiminto yhtiöitettäisiin valtion kokonaan omistamaksi erityistehtäväyhtiöksi erillisen selvityksen mukaisesti. Liikenneviraston jäljelle jäävät toiminnot jäisivät Väyläviraston vastuulle, joka jatkaisi väyläverkosta vastaavana virastona.

Hankkeen toteuttamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö asetti 25.4.2017 ohjausryhmän sekä neljä työryhmää. Ryhmien toimikaudet olivat 25.4.2017–31.12.2018.

Hankkeen työryhmät olivat:

1) Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston yhdistämisestä vastaava työryhmä

2) Liikenneviraston tehtävistä sekä jäljelle jäävän Liikenneviraston uudelleenorganisoinnista vastaava työryhmä

3) Liikenneviraston liikenteenohjaustehtävien yhtiöittämisestä vastaava työryhmä

4) Lainvalmistelusta vastaava työryhmä.

Työryhmissä oli laajasti virastot Ilmatieteen laitosta lukuun ottamatta edustettuina. Kaikissa työryhmissä paitsi ohjausryhmässä ja lainvalmisteluryhmässä oli henkilöstö edustettuna. Lisäksi Liikenneviraston liikenteenohjaustehtävien yhtiöittämisestä vastaavassa työryhmässä oli edustus puolustusministeriöstä, sisäministeriöstä, Finrail Oy:stä ja Air Navigation Services Finland Oy:stä. Työryhmät asettivat alatyöryhmiä ratkomaan erilliskysymyksiä. Lisäksi työryhmät kutsuivat kokouksiinsa asiantuntijoita kuultaviksi.

5.2 Kuulemiset ja lausuntokierros

Virastouudistuksesta ja liikenteenohjauspalvelujen yhtiöittämisestä järjestettiin laaja kysely lokakuussa 2017. Uudistuksesta järjestettiin sidosryhmien kuulemistilaisuudet 24.11.2017 ja 14.2.2018 sekä useita henkilöstötilaisuuksia.

Virastouudistusta koskeva hallituksen esitys oli lausuntokierroksella 19.1.–23.2.2018. Lausuntoja pyydettiin laajasti eri tahoilta, minkä lisäksi esitys oli vapaasti kommentoitavana lausuntopalvelu.fi -portaalissa. Vastauksia saatiin yhteensä 71.

Yleisiä huomioita virastouudistuksesta

Useat lausunnonantajat pitivät virastouudistuksen tavoitteita ja ehdotuksia lähtökohtaisesti kannatettavina. Virastouudistuksen arvioitiin tukevan yleisesti ottaen liikennealan murrosta ja digitalisaation myötä viestintäsektorin kytkeytymistä yhä enenevissä määrin myös liikennetoimialaan. Virastouudistuksella nähdään olevan tärkeä rooli hallinnonalan vastatessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja se nähdään monessa suhteessa ja asiassa mahdollistajan roolissa. Yleisesti hallinnonalan tarkastelua ja valmiutta tarvittaessa tehdä siihen uudistuksia nähtiin hyvänä asiana. Toteutuessaan virastouudistuksen avulla nähtiin lausuntopalautteen mukaan mahdollistettavan hyvät lähtökohdat synergiaeduille, toimintojen keskittämiselle, hyville käytännöille sekä norminpurulle. Kokonaisajatteluun ja pitkäjänteisyyteen perustuvan liikenne- ja viestintäpolitiikan avulla on mahdollista vastata muun muassa kaupungistumisen ja ilmastopolitiikan haasteisiin.

Virastouudistuksen ehdotusta yhdistää Liikenteen turvallisuusviraston, Liikenneviraston ja Viestintäviraston viranomaistoiminnot yhteen virastoon, uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon ja ehdotusta Liikenneviraston jäljelle jäävien toimintojen uudelleenorganisointia uuteen Väylävirastoon, pidettiin useissa lausunnoissa johdonmukaisena ja esityksen tavoitteita tukevina. Muun muassa Keskuskauppakamari piti hyvänä, että virastojen yhdistymisen aikataulua siirrettiin myöhemmäksi eivätkä kaikki liikenteen hallinnon isot muutokset toteudu samanaikaisesti. Rajavartiolaitos näki ehdotuksen perusteltuna sidosryhmäyhteistyön yksinkertaistamisen ja hallinnon tehokkuuden näkökulmasta. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö toi esille, että hallinnon viranomaistoimintojen uudelleen organisointi parantaa hallinnon tuottavuutta tehostamalla rajallisten resurssien käyttöä hallinnollisia toimintoja yhdistämällä. Toimintojen uudelleenorganisointi huomioi myös kansalaisten ja elinkeinoelämän asiakastarpeet hallinnonalalla aikaisempaa paremmin.

Lausunnoissa tuotiin esille huoli siitä, että esityksessä ei tuoda riittävästi esille nykyjärjestelmän epäkohtia, joita uudistuksella pyritään selvittämään ja jäätiin pohtimaan virastouudistuksen tarkoitusperiä. Oikeuskanslerin viraston lausunnossa tuotiin esille, että vaihtoehdot virastouudistukselle oltiin tuotu esille, mutta miksi lakiesityksen sisältöiseen vaihtoehtoon oli päädytty ei oltu kuvattu riittävästi. Lausunnoissa nousi esiin myös näkökulma, jonka mukaan uudistuksen tavoitteita voitaisiin mahdollisesti edistää myös nykyisten organisaatioiden puitteissa. Erityisesti elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset ottivat esille Liikenneviraston jakamisen kolmeen eri organisaatioon, mikä saattaisi heikentää hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Valtiovarainministeriö toi esiin, että esitykseen tulisi kirjata tarkemmin vielä, mitä kaavailtuja synergiaetuja esitetystä virastojen yhdistämisestä syntyisi. Jatkovalmistelun kannalta pidettiin tärkeänä kiinnittää huomiota myös edelleen hallinnollisen taakan keventämiseen ja edelleen kokonaiskuvan selventämiseen, eli mikä on se dynaamisen liikennejärjestelmän ja sähköisen viestinnän kokonaisuus, jota luonnoksella on tarkoitus vahvistaa. Turvallisuusviranomaiset korostivat erityisesti tulevien virastojen kanssa tehtävää säännöllisen yhteistyön jatkon merkitystä hallinnonrajojen ylittävästi.

Ahvenanmaan maakunnan hallitus antoi yleispiirteisen lausuntonsa ja totesi haluavansa palata myöhemmin asiaan.

Virastouudistuksen yhteys muihin uudistuksiin

Virastouudistuksen kanssa samanaikaisesti liikenteen hallinnonalalla ollaan toteuttamassa muitakin merkittäviä uudistuksia, mikä lausuntopalautteessa nousi myös vahvasti esiin haastavana kokonaisuuden hahmottamisen osalta etenkin maakuntauudistuksen osalta. Maakuntien liittojen lausunnoissa tuotiin esiin huoli mahdollisista lisähaasteista tavoitteiden yhteensovittamisen ja tehtävien koordinoinnin osalta. Muun muassa Pirkanmaan liitto toi lausunnossaan ilmi Liikenne- ja viestintävirastolle esitettyjen tehtävien nivoutuvan läheisesti tulevien maakuntien liikennealan tehtäviin. Myös kestävään liikkumiseen, liikennealan tietovarantoihin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvissä tehtävissä yhteydet maakuntien ja Liikenne- ja viestintäviraston välillä ovat keskeiset. Mahdollisen päällekkäisen resursoinnin välttämiseksi ja hallinnon tuottavuuden parantamiseksi sekä asiakaslähtöisen toiminnan takaamiseksi virastojen rooleja tulisi lausuntojen perusteella edelleen selkeyttää esityksessä kokonaisuudessa, jossa tulevaisuudessa maakuntien lisäksi myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ovat osallisina. ELY-keskusten lausunnossa pidettiin lisäksi tärkeänä varmistaa vuoden 2019 osalta toimivaltuudet, vastuut ja työnjako erityisesti Väyläviraston ja ELY-keskusten osalta. Myös henkilöstöjärjestöt toivat esille lausunnoissaan haasteet uudistuskokonaisuuden voimaantulon eriaikaisuudessa etenkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) liikenne- ja infrastruktuuri- vastuualueen (L-vastuualue) ja KEHA-keskuksen henkilöstön näkökulmasta. Tämän lisäksi kaupunkien antamissa lausunnoissa pidettiin tärkeänä, että uusi virastokokonaisuus ei saisi hidastaa aluekehitystä ja tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Maakuntauudistuksen (HE 15/2017 vp ja HE 14/2018 vp) lisäksi virastouudistuksen kanssa käsitellään samanaikaisesti erillisenä asiana kokonaisuuteen vahvasti liittyvää liikenteenohjaus- ja hallintapalveluyhtiön perustamista (HE 34/2018 vp). Hallituksen esitysten käsittely ja läpivieminen erillisinä kokonaisuuksina näyttäytyivät lausunnonantajille haasteellisena. Uudistuksissa pidettiin tärkeänä muun muassa varmistaa uusien virastojen ja perustettavan liikenteenohjausyhtiön välinen yhteistyö ja rajapintojen toimivuus. Lisäksi pidettiin tärkeänä, että uuden yhtiön ja Väyläviraston työnjakoon ei jää päällekkäisyyksiä ja sitä kautta epäselvyyksiä, ristiriitoja ja lisäkustannuksia.

Virastojen väliset vastuut ja työnjako

Lausunnoissa pidettiin myönteisenä asiana viranomaistoimintojen keskittämistä ja yhdistämistä, minkä voidaan nähdä tuovan strategiseen ohjaukseen uusia näkökulmia ja edellytyksiä kehittää viranomaistoimintaa eri asiakastarpeisiin, minkä lisäksi se voisi tarjota mahdollisuuden kehittää ja yksinkertaistaa ohjaus- ja lupatoimintoja. Esityksessä yhdeksi keskeiseksi huoleksi lausunnonantajien mukaan nousi kuitenkin uusien Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston välinen epäselväksi jäävä vastuu ja työnjako ja suhde uusiin maakuntiin ja ELY-keskuksiin. Lausunnoissa kehotettiin varmistamaan, että toimintojen välille ei jäisi päällekkäisyyksiä. Oikeusministeriö toi esille lausunnossaan lisäksi, että uudistuksessa tulisi huolehtia lisäksi viranomaistoimintojen edellyttämästä riippumattomuudesta ja esitti monin osin myös tarkennuksia ns. virastolakeihin. Lisäksi HSL oli huolissaan siitä, että kaikki merkittävän julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät siirretään Liikenne- ja viestintävirastoon eikä Väylävirastoon jää näitä lainkaan ja toi esille ratakapasiteetin hallinnan erityiskysymyksenä.

Lausunnoissa kiinnitettiin myös huomiota liikennejärjestelmän suunnittelemiseen, kehittämiseen ja yhteensovittamiseen sekä erityisesti siihen liittyen maankäytön suunnitteluun liittyviin vastuisiin ja työnjakoon. Lausunnoissa todettiin erityisen tärkeäksi selventää entisestään, mikä organisaatio toimii yhteistyökumppanina kussakin asiassa. Selventäviä kirjauksia kaivattiin muun muassa sen osalta, että mikä taho ja missä laajuudessa vastaa liikennejärjestelmäkokonaisuuden kehittämisestä, joukkoliikenteen ja muiden liikennepalveluiden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, liikenneturvallisuuden kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja kestävän liikkumisen kokonaisvaltaisesta edistämisestä. Useat lausunnonantajat toivat esiin, että työnjako eri tehtävissä tulee sekä yhteistyötahojen että henkilöstön näkökulmasta hoitaa ennakoidusti kuntoon, jotta asioiden edistämisessä ja käsittelyssä ei tule viiveitä tai epätietoisuutta asioita hoitavasta vastuullisesta tahosta sekä asialla olisi vaikutusta tehtävävastuun ohella myös henkilöstön sijoittumiseen. Tulevista virastorajoista huolimatta pidettiin tärkeänä, että yhteys liikenteen ja infrastruktuurin kehittämisen ja ylläpidon välillä pitää säilyttää vahvana ja että tulevalla Väylävirastolla säilyisi vahva rooli väyliin liittyvien kehittämishankkeiden koordinoijana ja tilaajana (Suomen Tieyhdistys). Keskuskauppakamari piti myös tärkeänä, että virasto voisi olla mukana valtakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä muutenkin kuin teknisesti.

Oikeusministeriö ja Oikeuskanslerin virasto toivat molemmat esiin lausunnoissaan virastolakeihin sisältyvät avustavien tehtävien siirrot muun kuin viranomaisen hoidettaviksi ja esittivät tarvetta tarkentaa jo nyt Liikenteen turvallisuusvirastosta annettuun lakiin sisältyvää pykälää. Lausunnoissa tuotiin esille, että perustuslakivaliokunta on tapauskohtaisesti pitänyt sinänsä mahdollisena siirtää ulkopuoliselle sopimuksella myös viranomaista avustavia neuvonnan luonteisia tehtäviä, mutta asiaa tulisi vielä selvittää jatkovalmistelussa.

Virastouudistuksessa pidetään tärkeänä, että virastoissa säilyy riittävän syvällinen asiantuntemus ja parhaat yhteistyökäytännöt, ymmärretään liikennejärjestelmäkehityksessä asiakastarpeita, kotimaista liikennemarkkinaa ja sen muutosta sekä tunnistetaan keskeiset yhteistyön muodot. Muun muassa Rakennusteollisuus RT ry, INFRA ry, Logistiikka-asiakkaiden neuvottelukunta (LONK) ja Raidealan neuvottelukunta (RAINE) kannattivat maankäytön ja asumisen eli rakentamisen sekä liikenteen kokonaisuuksien yhteisen suunnittelun vahvistamista ja yhteisen organisoinnin tarpeellisuuden arvioimista.

Henkilöstö ja resurssit

Virastouudistusta koskevissa lausunnoissa henkilöstön ja resurssien monipuolista ja tehokasta käyttöä pidettiin lähtökohtaisesti kannatettavana tavoitteena. Yhdeksi keskeiseksi huomioksi lausunnoista nousi huolehtiminen tällöin myös riittävän substanssiosaamisen säilymisestä, ylläpidosta ja uudistumisesta. Etenkin yrityksille oli tärkeää, että erityisalojen asiantuntemus ja toimialatuntemus uudistuksessa säilytetään vähintään uudistusta edeltävällä tasolla. Muun muassa viestinnän osalta virastouudistuksessa yhtenä keskeisimpänä asiana useammissa lausunnoissa pidettiin kyberturvallisuuden ja taajuushallinnon korkeatasoinen osaamisen ja ammattitaidon turvaamista. Virastoilta edellytettiin selkeää tehtävä- ja toimivaltajakoa sekä asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta ennakoitavuutta ja vakautta.

Henkilöstöjärjestöjen antamissa lausunnoissa virastouudistuksessa keskeisenä asiana pidettiin hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamista kaikilta osin ja muun muassa uudistuksen tuomat muutokset ovat hyvissä ajoin ja ennakoiden valmisteltava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Muun muassa Pardia ry toi esille lausunnossaan, että henkilöstölle on turvattava samanaikaiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet uuden viraston tehtäviin hakeutumisessa. Maakuntauudistuksen tapahtuessa vuonna 2020 ja virastouudistuksen 2019 alusta alkaen ELY-keskukset toivat esiin lausunnoissaan, että siirtyvätkö esimerkiksi suunnittelu- tai maankäyttötehtäviä tekevät henkilöt tehtäviensä mukana uusiin virastoihin. Uudistus edellyttää, että ELY-keskuksista uusiin virastoihin siirtyvän henkilöstön asema turvataan ja ELY-keskuksista siirtyvät henkilöt tulee ottaa mukaan valmisteluun. ELY-keskusten mielestä olisi parempi, jos virastouudistus tapahtuisi samaan aikaan maakuntauudistuksen kanssa.

Lisäksi maakuntien liittojen lausunnoissa pidettiin tärkeänä, että tulevien virastojen resursseja on käytettävissä myös alueilla eli tulevissa maakunnissa ja että tehtävien toteuttamiseen kohdistetaan riittävät henkilöresurssit.

Tietovarannot ja tieto- ja kyberturvallisuus

Virastouudistusta koskevissa lausunnoissa tuotiin esiin, että hallituksen esitysluonnoksen perusteella tieto-omaisuuden hallinnan yhdistäminen ja selkeiden vastuiden määrittäminen loisivat edellytykset tietopääoman paremmalle hyödyntämiselle. Tiedon, tietoturvan ja tiedonvälityksen yhdistämisellä luotaisiin parempia edellytyksiä älyliikenteen kehittymiselle ja muille innovaatioille. Liikenne globaalina ja käyttäjälähtöisenä sektorina nähtiin myös hyvänä kokeilupohjana, josta saadut kokemukset on mahdollista hyödyntää laajemmin yhteiskunnassa. Virastouudistuksella nähtiin myös arvoa siirtymisessä yksittäisistä rekistereistä kohti tietovarantoajattelua (Pardia).

Lausunnoissa tuotiin esille huoli siitä, että liikenneväyliin ja niiden kuntoon liittyvä tieto on hajaantumassa useampaan organisaatioon, mikä tulee lisäämään viranomaistahojen yhteistyön ja koordinaation tarvetta. Yleisesti lausunnoissa korostettiin uudistuksen jälkeistä tiedonvaihdon ja tiedon yhteiskäytön sujuvuuden varmistamista. Muun muassa Tilastokeskus toi lausunnossaan esiin, että tiedonkäyttäjien kannalta tietojen löydettävyyttä, saatavuutta ja yhdisteltävyyttä tukevat ratkaisut olisivat tuomassa huomattavan parannuksen nykytilanteeseen. Lausunnoissa huomioitiin myös tiedon jakamisen yhteydessä riittävä tietosuojan tason ja salassa pidettävien tietojen suojauksen tärkeys. Muun muassa Oikeuskanslerin virasto kaipaisi lausunnossaan tarkempaa kuvausta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen huomioon ottamisesta esityksessä huomioiden perustuslakivaliokunnan asiasta antamat lausunnot. Poliisihallituksen lausunnossa pidettiin positiivisena, että liikenteenohjauksen yhteydessä syntyvä ja kerättävä tieto saataisiin hyödynnettyä aiempaa tehokkaammin.

Lausunnoissa tunnistettiin myös Kyberturvallisuuskeskuksen merkittävä rooli kansallisen ja kansainvälisen kyberturvallisuuden edistäjänä koko yhteiskunnassa. Oikeusministeriö kiinnitti huomiota siihen, että kyberturvallisuuskeskuksesta on lakiehdotuksen mukaan tarkoitus muodostaa Liikenne- ja viestintävirastosta organisatorisesti ja toiminnallisesti erillinen yksikkö. Ehdotus on ymmärrettävissä siten, että kyberturvallisuuskeskuksen on tarkoitettu toimivan pääjohtajan alaisuudessa ainoastaan hallinnollisesti. Tässä tapauksessa ei nähtäisi asianmukaiseksi, että Kyberturvallisuuskeskusta koskeva sääntely jää sen asemaa lukuun ottamatta kokonaisuudessaan työjärjestyksen varaan. Lakiehdotusta tulisi täydentää näiltä osin. Lisäksi Elinkeinoelämän Keskusliitto toi lausunnossaan esiin, kuinka Kyberturvallisuuskeskus palvelee laajasti eri toimialoja ja arvioi, että keskuksen uudelleen sijoittumista koko valtioneuvoston piirissä tulisi arvioida lisää.

Muita huomioita

Edellä mainittujen aiheiden lisäksi lausunnonantajat kiinnittivät huomiota muun muassa liikenteen harjoittajien, käyttäjien ja muiden toimijoiden kustannuksiin, joiden ei toivottu uudistuksen myötä kasvavan vaan pyrittäisiin virastouudistuksen avulla tehokkaampaan ja mahdollisesti edullisempaan toimintamalliin. Lisäksi puolustusministeriö korosti METO-yhteistyön turvaamista myös uudistuksen jälkeen ja taajuushallinnan säilyvyyttä jatkossakin toimialaneutraalina ja markkinaneutraalina sekä mahdollistavan valtion keskeisen tehtävän eli turvallisuustoiminnan taajuusresurssit kaikissa turvallisuustilanteissa. Lisäksi muun muassa Museovirasto kiinnitti lausunnossaan huomiota kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön turvaamiseen uudistuksessa. Lisäksi perinnetoiminta ja kulttuuriperintö nousivat esille myös ELY-keskusten, Kangasalan kaupungin ja Mobilia säätiön lausunnoissa. Rahoituksen osalta eri toimijoiden lausunnoissa nostettiin esille maksujen mahdollisten vähentämisen mahdollisuuksien arviointia ja perittävien maksujen kohdentamista ala-kohtaisesti. Lisäksi eri liikennemuotojen edustajien lausunnoissa korostettiin väyläinfrastruktuurin rahoituksen sekä sen kehittämisen ja ylläpidon turvaamisen merkitystä virastouudistuksessa.

Kouvolan kaupungin lausunnossatuotiin esille, että uusien virastojen toimintojen maantieteellinen sijoittaminen osaltaan vaikuttaa myös toimialan yritysten sijoittumiseen ja alueen elinkeinotoiminnan kehittymiseen, mikä tulee ottaa huomioon virastojen toimintojen ja sopimuspohjaisten palveluntarjoajien sijoittumisen ohjauksessa myös neljän suurimman kaupunkiseudun ulkopuolelle. Liikenne- ja logistiikkasektorin kysyntä, osaaminen, yritystoiminta ja koulutustarjonta muodostavat alan klusterit, joiden tulee vaikuttaa osaltaan virastojen ja perustettavan erityistehtäväyhtiön sijoittumiseen.

Tilastokeskus oli huolissaan tilastoinnin jatkuvuudesta ja yhteistyöstä uuden Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston kanssa.

Lopuksi useassa lausunnossa kiinnitettiin lyhyesti huomiota virastouudistuksen jälkikäteisten vaikutusten seurantaan. Tämä tukisi osaltaan pitkäjänteistä liikenne- ja viestintäpolitiikan tarkastelua myös hallituskausien yli.

Jatkovalmistelu

Hallituksen esityksen jatkovalmistelussa on täydennetty yleisperusteluita ja esitetty tarkempia selvityksiä virastouudistuksen toteuttamiskustannuksista, henkilöstövaikutuksista ja virastojen toimivallasta maakuntauudistuksessa sekä Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaa koskeva erillinen kansainvälinen selvitys. Virastolakeja on täydennetty virastojen tehtävien, keskinäisen suhteen ja ratkaisuvallan sekä palveluiden ulkoistamisen osalta. Erityisesti selkeytettiin Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston tehtävänjakoa ja roolitusta liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Kummankin virastojen tehtäviin lisättiin ympäristöhaittojen vähentäminen ja rajoittaminen, tarkennettiin pääjohtajan toimi- ja ratkaisuvalta työjärjestyksessä sekä tarkennettiin ja selvennettiin palveluiden ulkoistamista ja julkisen hallintotehtävän antamista muulle toimijalle. Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviä täsmennettiin taajuushallinnon, valtiontukiasioiden ja valtionavustusten hoitamisen osalta. Väyläviraston tehtäviin lisättiin tehtävä vaalia ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita ja kulttuuriomaisuutta. Toimialalainsäädäntöön on tehty säädösteknisiä ja kielellisiä korjauksia, erityisesti viranomaisten nimiin (Tulli, Rajavartiolaitos, Verohallinto).

6 Esitykseen vaikuttavia tekijöitä
6.1 Esityksen suhde Ahvenanmaan itsehallintolakiin

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:ssä säännellään Ahvenanmaan toimivallasta lainsäädäntöasioissa. Tämän esityksen kannalta keskeisiä kohtia ovat pykälän 20–22 kohdat, jotka koskevat postilaitosta ja yleisradio- ja kaapelilähetystoiminnan harjoittamista maakunnassa, teitä ja kanavia, tieliikennettä, raideliikennettä, veneliikennettä, paikallisen meriliikenteen väyliä sekä elinkeinotoimintaa. Lain 27 §:n mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvat kauppamerenkulku ja kauppamerenkulun väylät sekä ilmailu. Lain 29 §:n mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluu muun muassa alusrekisteri, jonka osalta maakuntapäivien suostumuksella voidaan lainsäädäntövalta kokonaan tai osittain siirtää lailla maakunnalle.

Tässä hallituksen esityksessä käsitellään Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston tehtävien sekä osittain Liikenneviraston tehtävien siirtämistä uuteen keskushallinnon virastoon, Liikenne- ja viestintävirastoon. Ahvenanmaan maakunnan hallitus antoi virastouudistusta koskevasta hallituksen esityksestä yleispiirteisen lausuntonsa ja totesi haluavansa palata myöhemmin asiaan.

Liikenne- ja viestintävirastolle siirretään nykyisin Liikenteen turvallisuusviraston vastuulla olevat liikenteen ammattipätevyysasiat. Muutoksella ei ole vaikutusta Ahvenanmaan toimivaltaan, vaan Ahvenanmaata koskevat tieliikenteen ammattipätevyyskysymykset kuuluvat edelleen Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin. Ahvenanmaan itsehallintolain 27 §:n 13 kohdan mukaan kauppamerenkulku kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Laivaväen pätevyydet kuuluvat siten valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Ahvenanmaan valtionvirasto pitäisi jatkossakin rekisteriä niistä aluksista, joiden kotipaikka on Ahvenanmaan maakunnassa.

Ahvenanmaan maakunnan liikenteen rekistereitä koskeva sääntely ja rekistereiden ylläpito kuuluvat Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin. Liikenne- ja viestintäviraston perustamista koskevalla lailla ei muuteta rekisterinpitoa tai rekisterinpitovelvollisuuksia Ahvenanmaan osalta. Nykyisissä liikennemuotokohtaisissa valtakunnallisissa laeissa oleva Ahvenanmaata koskeva rekisterisääntely jää nykyisellään voimaan.

Itsehallintolain 32 §:n mukaan maakunnan hallituksen suostumuksella voidaan valtakunnan hallinnolle kuuluvia tehtäviä asetuksella (sopimusasetus) siirtää määräajaksi tai toistaiseksi maakunnan viranomaiselle. Tällainen tasavallan presidentin asetus on annettu julkisesta palveluvelvoitteesta lentoliikenteelle Maarianhaminan ja Tukholman alueen välillä (1404/2015). Sen mukaan lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1008/2008 tarkoitetut hallintotehtävät, jotka koskevat julkisen palveluvelvoitteen asettamista lentoliikenteelle, sekä muut hallintotehtävät, jotka johtuvat kyseisestä velvoitteesta, hoitaa Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Manner-Suomessa toimivalta asettaa julkinen palveluvelvoite lentoliikenteessä tulee siirtymään Liikennevirastolta Liikenne- ja viestintävirastolle 31.12.2019 saakka, jonka jälkeen toimivalta on liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta annetun lakiehdotuksen II osan 12 luvun 11 §:n perusteella maakunnilla.

6.2 Riippuvuus muista esityksistä

Hallitus on antanut maaliskuussa 2017 eduskunnalle esityksen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017 vp). Esitykseen sisältyvä maakuntalain 6 § sisältää maakuntien tehtävät ja kyseisen pykälän 1 ja 2 momentissa on liikennealan tehtäviä, jotka osaksi täytäntöön pannaan liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistuksen yhteydessä. Lisäksi hallitus antoi eduskunnalle hallituksen esityksen maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (ns. 2-paketti) maaliskuun 2018 alussa (HE 14/2018 vp). Tämän esityksen liitelaeilla on vaikutusta erityisesti Liikenne- ja viestintäviraston toimivaltaan saaristoliikenteessä.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ajokorttilain muuttamisesta (HE 146/2017 vp), jolla tulee olemaan vaikutusta viranomaistehtäviin.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 180/2017 vp). Kyseinen laki sisältää tehtäviä nykyisille virastoille, Liikenteen turvallisuusvirasto sekä Liikennevirasto. Koska esityksen käsittely on vasta alkamassa eduskunnassa, on hallituksen tarkoituksena antaa myöhemmin erillinen hallituksen esitys, jolla teknisesti korjataan virastoja koskevat nimitykset uudessa tieliikennelaissa.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta (lain II vaihe; HE 145/2017 vp), jonka muutoksilla on merkittävä vaikutus virastouudistuksen tavoitteiden toteuttamiseen. Virastouudistusta koskevan hallituksen esityksen liitelakina on liikenteen palveluja koskevan lain muutos, jolla täytäntöön pannaan maakuntauudistuksen vaatimat muutokset julkiseen henkilöliikenteeseen, liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämistä koskevat säännökset sekä virastojen tekniset nimimuutokset.

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta (HE 192/2017 vp) annettiin joulukuussa 2017. Esityksessä ehdotetaan tietyille yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten palveluiden tarjoajille sekä eräiden digitaalisten palveluiden tarjoajille tietoturvallisuuteen liittyvää riskienhallintaa ja häiriöiden raportointia koskevia velvoitteita. Lisäksi säädettäisiin näiden velvoitteiden valvonnasta, viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta sekä yleisestä tietoturvallisuuteen liittyvästä viranomaistoiminnasta. Toimivalta valvoa riskienhallinta- ja häiriöraportointivelvoitteita olisi sektorikohtaisilla valvontaviranomaisilla. Tämä tarkoittaisi Energiavirastoa, Finanssivalvontaa sekä Liikenne- ja viestintävirastoa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu hallituksen esitys merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeiston muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 8 §:n muuttamisesta ja työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain 9 a §:n muuttamisesta (HE 48/2018 vp) annettiin eduskunnalle huhtikuussa 2018. Esityksessä muutetaan liitelakina olevaa laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annettua lakia.

Sisäministeriössä valmisteltu hallituksen esitys laeiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 18/2018 vp) annettiin eduskunnalle maaliskuussa 2018. Kyseiset lakiehdotukset sisältävät tehtäviä ja tiedoksiantoa koskevia säännöksiä, joilla on vaikutusta Liikenne- ja viestintäviraston sekä perustettavan liikenteenohjaus- ja hallintayhtiön tehtäviin ja toimintaan.

Oikeusministeriössä valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 29/2018 vp) annettiin eduskunnalle huhtikuussa 2018. Esitys sisältää kokonaisuudistuksen, joka liittyy hallintoasioiden oikeudenkäyntiin. Esityksellä on vaikutuksia tämän esityksen liitelakeihin.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistukseen läheisesti liittyvä hallituksen esitys laiksi Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi (HE 34/2018 vp) annettiin eduskunnalle 5.4.2018. Valtioneuvosto oikeutettaisiin luovuttamaan Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta perustetavalle osakeyhtiölle. Kyseisessä esityksessä esitetään, että Liikennevirastossa nykyisin hoidettavat tie-, meri- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaustoiminnot yhtiöitetään valtion osakeyhtiöksi 1.1.2019 alkaen.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys maantielain muuttamiseksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 45/2018 vp), joka annettiin eduskunnalle 12.4.2018. Samassa yhteydessä on tarkoitus muuttaa lain nimike laiksi liikennejärjestelmästä sekä maanteistä. Hallituksen esitykseen sisällytetään kaikki liikennealaa koskevat maakuntauudistuksen täytäntöönpanoon liittyvät muutokset.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu myös hallituksen esitys laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamiseksi (HE 43/2018 vp). Esityksessä muutetaan laki vastaamaan muuttunutta tilannetta, kumotaan laivaväen luetteloinnista annettu laki sekä muutetaan merityösopimuslakia. Muutoksilla on vaikutusta virastouudistuksen yhteydessä muutettaviin liitelakeihin. Esitys annettiin eduskunnalle 12.4.2018.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeiston muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiksi sekä laeiksi laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain 8 §:n muuttamisesta ja työajasta kotimaan liikenteen aluksissa annetun lain 9 a §:n muuttamisesta (HE 48/2018 vp). Muutoksella on vaikutusta virastouudistuksen yhteydessä muutettavaan liitelakiin. Esitys annettiin eduskunnalle 12.4.2018.

Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan eräiden henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten muuttamisesta (HE 26/2018 vp), joka annettiin eduskunnalle 3.4.2018. Maa- ja metsätalousministeriössä on lisäksi valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ruokavirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 8/2018 vp), joka annettiin eduskunnalle 23.2.2018. Esityksillä on vaikutusta virastouudistuksen yhteydessä muutettaviin liitelakeihin.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta (HE 46/2018 vp) sekä hallituksen esitys MARPOL 73/78 – yleissopimuksen VI liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 42/2018 vp). Molemmat esitykset annettiin eduskunnalle 12.4.2018.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltavana vielä neljä hallituksen esitystä:

Hallituksen esitys laiksi ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain muuttamisesta olisi tarkoitus antaa keväällä 2018. Muutoksella muutettaisiin toimilupasääntelyä ja kevennettäisiin koulutusmääräyksiä.

Hallituksen esitys vesiliikennelaiksi: kyseessä kokonaisuudistus, jonka yhteydessä vesiliikennelain säännökset uudistetaan, kumotaan vesikulkuneuvorekisterilaki sekä muutetaan useita virastouudistuksen yhteydessä muutettavia liitelakeja. Esitys olisi tarkoitus antaa syksyllä 2018.

Hallituksen esitys EU:n matkustaja-alusturvallisuusdirektiivin kansallisesta täytäntöönpanosta: esityksellä muutetaan aluksen teknisestä turvallisuudesta ja teknisestä käytöstä annettua lakia, matkustaja-alusten henkilöluetteloista annettua lakia ja alusturvallisuuden valvonnasta annettua lakia. Näitä lakeja on ehdotettu muutettavaksi myös virastouudistuksen yhteydessä. Esitys olisi tarkoitus antaa syksyllä 2018.

Hallituksen esitys raideliikennelaiksi ja laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta: esityksellä pannaan täytäntöön EU:n 4. rautatiepaketti ja toteutetaan samalla rautatielainsäädännön kokonaisuudistus. Ehdotetulla lailla kumottaisiin voimassa oleva rautatielaki (304/2011) sekä kaupunkiraideliikennelaki (1412/2015). Tarkoitus olisi antaa hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2018.

Tämän hallituksen esityksen liitelakeja on muutettu niiden lakiehdotusten pohjalta, jotka sisältyvät yllä lueteltuihin, eduskunnalle annettuihin hallituksen esityksiin. Tällä menettelyllä on pyritty säilyttämään lakiehdotusten selkeys, ymmärrettävyys ja luettavuus.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut
1.1 Laki Liikenne- ja viestintävirastosta
1 luku Liikenne- ja viestintäviraston asema ja tehtävät

1 §.Asema ja toiminta-ajatus. Liikenne- ja viestintävirasto olisi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja ohjauksessa toimiva keskushallinnon virasto. Pykälässä säädettäisiin viraston tehtäväalueesta ja toiminnan luonteesta yleisellä tasolla. Tehtävistä säädettäisiin 2 §:ssä ja tehtävien sisällöstä sekä toimivallasta tarkemmin erityislainsäädännössä. Pykälän 1 momentin mukaan virastolle olisi tarkoitus keskittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan liikenteen ja sähköisen viestinnän viranomaistehtävät.

Pykälän 2 momentin mukaan viraston tehtävänä olisi edistää tietoyhteiskunnan ja liikennejärjestelmän kehitystä. Viestintäverkkojen merkitys liikennepalveluiden kehittämisessä tulee korostumaan ja liikenne tulee automatisoitumaan tulevina vuosina. Virastolla olisi tärkeä asema tämän mahdollistamisessa. Lisäksi virasto edistäisi toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kestävää kehitystä valtakunnallisesti. Tarkoituksena olisi, että virasto hyödyntäisi tässä tehtävässään tietovarantojaan ja vaikuttaisi uuden liiketoiminnan ja uusien palveluiden syntymiseen. Viraston tehtäviin kuuluisi myös vaikuttaa laajasti liikenneturvallisuuden kehittymiseen sekä viestintäyhteyksien ja palveluiden edistämiseen. Viraston toiminnassa korostuisi asiakaslähtöisyys sekä liikenteen ja viestinnän asiantuntemuksen hyödyntäminen. Viraston toiminta olisi ennakoivaa, tieto- ja riskiperusteista sekä vuorovaikutteista. Resursseja kohdistettaisiin oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti, myös riskiarvioiden perusteella siten, että viraston toiminta olisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta perusteltavissa.

Virasto edistäisi toimialallaan kestävää kehitystä. Tehtävä liittyy erityisesti liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseen ja liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseen, varsinkin ajoneuvoliikenteessä. Virasto antaisi tarvittavat pääosin kansainvälisiin sitoumuksiin perustuvat ajoneuvoihin kohdistuvat tekniset vaatimukset liikenteen ympäristöhaittojen rajoittamiseksi ja valvoisi vaatimusten noudattamista katsastuksissa ja valvonnassa. Myös viestintäverkkojen energiatehokkuutta sekä niiden rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämistä edistettäisiin.

Pykälän 3 momentissa säädetään viraston toimialueesta. Virasto olisi valtion keskushallinnon virasto, jonka toimialueena on koko maa, jollei erikseen toisin säädetä. Siten virasto olisi valtakunnallinen virasto, jonka toimialue lähtökohtaisesti kattaa myös Ahvenanmaan maakunnan. Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan itsehallintolaki määrittää sen, mitkä virastolle kuuluvista tehtävistä kuuluvat Ahvenanmaan maakunnassa valtion toimialaan.

2 §.Viraston tehtävät. Pykälässä säädettäisiin niistä tehtäväalueista, joita Liikenne- ja viestintävirastossa hoidetaan. Pykälän 1 momentin luettelo sisältäisi yleiskuvauksen viraston tehtävistä. Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi tehtävistä, joita Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto hoitavat nykyisin. Lisäksi virasto hoitaisi osan nykyisen Liikenneviraston tehtävistä.

Momentin 1 kohdassa säädettäisiin yhdestä viraston perustehtäväalueesta. Tehtäviä hoidetaan nykyisissä Liikenteen turvallisuusvirastossa ja Viestintävirastossa sekä osaksi Liikennevirastossa. Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä olisi edistää liikenteen ja viestinnän yleistä turvallisuutta ja turvallisuuden kehittämistä. Tehtävän hoitamisessa virasto valvoisi liikenteen ja liikennejärjestelmän toimijoita, myöntäisi lainsäädännön edellyttämiä turvallisuustodistuksia ja hyväksyisi toimijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmät tai muut vastaavat järjestelmät, joilla varmistetaan toimijoiden harjoittaman toiminnan turvallisuus. Lisäksi virasto vastaisi liikennejärjestelmän turvallisuutta koskevan yhteisölainsäädännön tai muiden kansainvälisten sitoumusten kansallisesta täytäntöönpanosta ja antaisi tarvittavat kansalliset liikenteen turvallisuutta koskevat oikeussäännöt. Virasto valvoisi erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa, että liikennejärjestelmässä noudatetaan sitä koskevia lähinnä turvallisuus- ja ympäristösyistä annettuja sääntöjä ja määräyksiä, jotka pääsääntöisesti perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin tai muihin sitoumuksiin.

Viraston toimialueeseen kuuluisi myös ilmailun ja merenkulun turvaamisen valvontaan, tarkastuksiin ja hyväksyntöihin liittyviä tehtäviä. Näillä turvatoimilla pyritään estämään siviili-ilmailuun, meriliikenteeseen sekä satama-alueisiin kohdistuvia laittomia tekoja tai niiden uhkia. Virasto myös hyväksyisi siviili-ilmailun turvaamiseen käytettäviä laitteita.

Viraston tehtävänä olisi myös edistää viraston toimialan teknistä kehitystä. Viraston tarkoituksena olisi edistää tietoyhteiskuntakehitystä yleisesti ja sen eri osa-alueilla. Virasto pyrkisi myös edistämään radio- verkko- ja muiden viestintäteknologioiden kehitystä sekä uusien innovaatioiden tekemistä ja käyttöönottoa.

Virasto edistäisi myös nopeiden laajakaistaverkkojen yhteisrakentamista ja yhteiskäyttöä. Sen tehtävänä olisi kehittää ja ylläpitää verkkojen yhteisrakentamista ja yhteiskäyttöä tukevaa keskitettyä tietopistettä. Virasto valvoisi verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä annetun lain noudattamista ja edistäisi verkkotoimijoiden yhteistyötä sekä ratkaisisi verkkotoimijoiden väliset erimielisyydet ensisijaisesti sovittelemalla. Virasto hallinnoisi Suomen televerkkojen numerointisuunnitelmaa, numeroavaruutta ja numeron siirrettävyyttä. Se myöntäisi teleyritysten käyttöön niiden tarvitsemat puhelinnumerot ja tunnukset. Se hallinnoisi numerointirekisteriä (NURE) sekä valvoisi numeroiden käyttöoikeuksien myöntämiseen ja peruuttamiseen liittyviä säännöksiä. Virasto hoitaisi näihin liittyvät kuluttajayhteydenotot ja kansainvälisen yhteistyön. Virasto hoitaisi kansallisen standardointielimen tehtävät sekä kansallista ja kansainvälistä standardointiyhteistyötä.

Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyisi Liikennevirastosta vesiväylänpitäjien valvonta. Tehtävään kuuluisi määräysten antaminen liikenteenohjauslaitteista, sisältäen vesiliikennemerkit ja merenkulun turvalaitteet. Tehtävään kuuluu myös lupien myöntäminen merenkulun turvalaitteiden asettamisesta, vesiväyläpäätökset, kulkuväyliä koskevista kielloista ja rajoituksista päättäminen ja ohjeistaminen sekä vesiliikenteen ohjaamiseen liittyvien määräysten antaminen. Väyläpäätös on hallinnollinen viranomaispäätös, jolla päätöksessä mainitut väylät ja turvalaitteet vahvistetaan virallisesti käyttöönotetuksi.

Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyisi Liikennevirastosta tietunneleiden hallintoviranomaisen tehtävä. Hallintoviranomaisen tehtävänä on valvoa maanteiden tietunneleita. Tietunneleiden hallinnoinnista vastaisivat nykyiseen tapaan ELY-keskukset ja jatkossa maakunnat. Elinkaarihankkeissa hallinnointi tapahtuisi jatkossakin tieyhtiöiden toimesta.

Virasto huolehtisi tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Toiminnan tavoitteena on liikennejärjestelmän turvallisuuden parantaminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Toiminnalla tuetaan Suomen erityispiirteiden ja yhteiskunnallisten tarpeiden huomioimista kansainvälisessä vaikuttamisessa sekä ylläpidetään ja kehitetään suomalaista liikenneturvallisuus-, ympäristö- ja liikennejärjestelmäosaamista. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä hallinnonalan ja muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi tällä toiminnalla kehitettäisiin viestintäalaa, erityisesti standardointia ja tekoälyä. Viraston analyysitoiminta keskittyisi turvallisuuden tilan seuraamiseen, turvallisuusuhkien havaitsemiseen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tunnistamiseen.

Digitalisaation eteneminen vaatii, että langattoman viestinnän testaustoimintaan riittää taajuuksia. Liikenne- ja viestintävirasto tukisi kokeiluja myöntämällä joustavasti radiolupia innovatiivisten radiotekniikoiden ja -järjestelmien testaukseen. Televerkkojen numeroihin ja tunnuksiin voitaisiin myöntää määräaikainen käyttöoikeus myös tutkimus-, testaus- ja koulutuskäyttöön. Virasto osallistuisi useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin johto- ja ohjausryhmiin tutkimusprojekteissa, joissa tutkitaan uusia tekniikoita ja niiden mahdollisuuksia. Tavoitteena olisi varmistaa, että taajuuksia on käytettävissä jo varhaisen vaiheen testaus- ja tutkimustoiminnassa. Virasto avaisi edelleen lisää hallussaan olevaa dataa ulkopuolisten käyttöön.

Virasto olisi osa kansallista laajakaistatoimistoa (BCO-virtuaaliorganisaatio) yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston kanssa. Organisaation tehtävänä on kerätä ja välittää tietoa laajakaistan saatavuudesta, laajakaistarakentamisesta ja digitalisaation edistämisestä.

Momentin 2 kohdan mukaan virasto huolehtisi nykyisin Liikenteen turvallisuusviraston vastuulla olevien ilmailun, merenkulun ja tieliikenteen henkilölupien ja pätevyyksien myöntämisestä. Virasto huolehtisi myös kuljettajantutkintojen järjestämisestä ja sekä myöntäisi ajokortit. Virasto huolehtisi myös toimialansa tilastoinnista.

Virasto huolehtisi ilmailun ja rautateiden organisaatiolupien ja hyväksyntöjen myöntämisestä ja valvonnasta sekä ilmailun ja rautateiden toimijoiden hallintajärjestelmä- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmätyön edistämisestä, ilmatilanhallinnan, lennonvarmistuksen ja lentopaikkojen viranomaispalveluista, rautateiden infrastruktuurin sekä kaluston hyväksyntä- ja rekisteröintipalveluista.

Samoin virasto hoitaisi toimialaansa kuuluvien alusten, ilma-alusten, ajoneuvojen ja kulkuneuvojen rekisteröintitehtävät ja toimialansa tietopalvelutehtävät. Tietopalvelutehtävä koostuisi pääosin ajoneuvoihin ja niiden kuljettamiseen liittyvästä laajamittaisesta tietopalvelutehtävästä, mutta myös enenevässä määrin muita liikennemuotoja koskevasta tehtävästä erityisesti henkilötietoa sisältymättömän avoimen datan osalta.

Liikennepalvelulain voimaantullessa Liikenteen turvallisuusvirastoon siirtyvät ELY-keskusten henkilö- ja tavaraliikennettä koskevat lupatehtävät (taksiluvat, henkilöliikenne- ja tavaraliikenneluvat). Tehtävät siirtyisivät Liikenteen turvallisuusvirastoon 1.7.2018. Nämä tehtävät siirtyisivät automaattisesti Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviksi 1.1.2019 alkaen.

Viraston tehtävänä olisi valvoa, että liikennejärjestelmässä noudatetaan sitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Valvonta tapahtuisi viranomaisvalvonnalla, raportoinnilla ja tarvittavien lupien ja todistusten myöntämisellä.

Virasto hoitaisi televisio- ja radiotoiminnan valvontaa sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa säädetyiltä osin. Virasto valvoisi säännösten noudattamista, mitkä koskevat kaupallisen viestinnän erottamista ohjelmistosta, eurooppalaisten ja riippumattomien tuottajien ohjelmistojen osuutta ja kuulo- ja näkövammaisille tarjottavia ääni- ja tekstityspalveluja. Virasto valvoisi myös ohjelmistotoimilupasäännösten noudattamista. Lisäksi Virasto valvoisi Yleisradio Oy:tä koskevien taloudellisten velvoitteiden sekä Ylen mainonnan ja sponsoroinnin kiellon noudattamista ja siirtovelvoitteen toteutumista.

Liikenne- ja viestintävirasto myöntäisi digitaaliseen televisiotoimintaan ja analogiseen radiotoimintaan tarvittavat ohjelmistotoimiluvat, joista säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 4 ja 5 luvuissa. Virasto myöntäisi myös ohjelmistotoimiluvat yleisen edun televisiotoimintaan. Toimilupien myöntäminen siirrettäisiin kuitenkin valtioneuvostolle, jos hakijoille ei ole osoitettavissa riittävästi lähetyskapasiteettia tai taajuuksia taikka ohjelmistotoimiluvan myöntämisellä voisi olla huomattavia vaikutuksia viestintämarkkinoiden yleiseen kehitykseen. Virasto myöntäisi myös lyhytaikaiset ohjelmistoluvat televisiotoimintaan ja radioluvat lyhytaikaiseen enintään kolme kuukautta kestävään radiotoimintaan.

Virasto myöntäisi radioluvat radiolähettimien hallussapitoon ja käyttöön sekä meri- ja radioamatööriviestinnässä tarvittavat pätevyys- ja kelpoisuustodistukset. Virasto määräisi myös todistuksen saamiseksi edellytettyjen tutkintojen tutkintovaatimukset. Virasto valvoisi radiolähettimien käyttöä ja radiolupien ehtojen noudattamista. Virasto valvoisi myös matkaviestin- ja joukkoviestintäverkkojen toimilupien ehtojen noudattamista. Virasto varmistaisi viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta valvomalla niiden teknistä toteutusta ja laatua.

Virasto vastaisi vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvistä tehtävistä, joita olisivat satama- ja ratapihojen turvallisuusselvitysten hyväksyminen, valvonta rautateiden, merenkulun ja ilmailun osalta, poikkeuslupien myöntämisestä kaikkien kuljetusmuotojen osalta, tieliikenteen reitti- ja tunnelirajoitusten antaminen, tieliikenteen vaarallisten aineiden kuljettajien koulutuslupien ja ajolupien myöntäminen, turvallisuusneuvonantajien tutkintojen hyväksyminen, ilmailun organisaatioille kuljetus- ja koulutuslupien myöntäminen, alusten sertifikaattien valvonta, ilmoitettujen laitosten tunnistaminen ja valvonta. Virasto edustaisi Suomea toimialan kokouksissa ja osallistuisi kansainväliseen yhteistyöhön.

Momentin 3 kohdan mukaan viraston tehtäviin kuuluisi rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Liikenne- ja viestintävirasto jatkaisi Liikenteen turvallisuusviraston toimintaa tässä asiassa. Virasto antaisi tarvittavat pääosin kansainvälisiin sitoumuksiin perustuvat ajoneuvoihin, vetureihin, vaunuihin, aluksiin ja lentokoneisiin kohdistuvat tekniset vaatimukset liikenteen ympäristöhaittojen rajoittamiseksi ja valvoisi vaatimusten noudattamista katsastuksissa ja muussa valvonnassa.

Momentin 4 kohdan mukaan virasto vastaisi merikartoituksesta siten kuin siitä on sovittu kansainvälisellä yleissopimuksella ihmishengen turvallisuudesta merellä (IMO SOLAS) ja kansainvälisellä yleissopimuksella merikartoitusjärjestöstä (IHO). Tehtävä sisältää merenmittausten hankkimisen, merenmittaus- sekä merikarttatietovarantojen hallinnan, merikarttojen julkaisun ja laadunvalvonnan, merikarttoihin liittyvistä palveluista huolehtimisen, alan kansainvälisen yhteistyön, viranomaisyhteistyön erityisesti puolustushallinnon asettaman sotilastoimiston sekä vesiväylänpitäjien kanssa.

Momentin 5 kohdan mukaan viraston toimialaan kuuluisivat markkinavalvontaan ja toimialan sääntelyyn liittyvät tehtävät. Teknologian kehittyminen tulee avaamaan uusia palvelukonsepteja, mutta vastaavasti lisää yhteiskunnan riippuvuutta tiedosta ja tietojärjestelmistä. Viranomaistoiminnassa merkittävässä roolissa tulevat olemaan vaikuttavuus, liikenteen ja viestinnän palveluiden kehittäminen ja edistäminen, näiden markkinoiden toimivuuden edistäminen, ohjauskeinojen valinta, suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli, joka korostaa toimijan suoriutumista ja vastuuta siitä sekä kunkin alan kannalta mahdollisimman optimaalisten toimintamallien mahdollistaminen.

Tehtävänjakoa ITS-direktiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista) liittyvissä tehtävissä liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon alalla selkeytettäisiin siten, että Liikenne- ja viestintävirastolla olisi tehtävänään valtakunnallinen ja strategisen tason älyliikenteen kehittämistyö ja siihen liittyvä kansainvälinen vaikuttaminen ja edunvalvonta. Väyläviraston tehtävänä olisi väyläverkon fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen ja liikenteen automaatiokehityksen edistäminen väyläverkonhaltijana.

Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyisi Liikenteen turvallisuusviraston hoitamat matkustajanoikeustehtävät. Tehtävänä olisi valvoa EU:n matkustajanoikeusasetusten ((EY) N:o 261/2004, (EY) N:o 1371/2007, (EU) N:o 1177/2010 ja (EU) N:o 181/2011) noudattamista niiltä osin, kuin asia ei kuulu kuluttaja-asiamiehen toimivaltaan. Virasto olisi lisäksi vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteestä annetun asetuksen (EY) N:o 1107/2006 täytäntöönpanosta vastaava elin. Virasto olisi toimivaltainen viranomainen valvomaan asetusten noudattamista yleisesti liikematkustajien ja vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien osalta sekä vastaisi EU:n linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia koskevassa asetuksessa tarkoitettujen terminaalien nimeämisestä.

Virasto toimisi markkinavalvontaviranomaisena ajoneuvojen ja erilaisten teknisten yksiköiden, työkonemoottoreiden pakokaasupäästöjen, huviveneiden, laivavarusteiden, laskuvarjojen, riippuliidinten ja ultrakevyiden lentokoneiden osalta. Lisäksi virasto toimisi liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun valvontaviranomaisena.

Virasto edistäisi ja valvoisi viestintämarkkinoiden toimivuutta. Se huolehtisi sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa säädettyjen viestintäpalvelujen käyttäjien oikeuksien valvomisesta. Virasto nimeäisi teleyrityksistä ns. yleispalveluyritykset. Lisäksi virasto valvoisi, että yleispalvelutuotteita on tarjolla kohtuullisin ehdoin kaikille. Valvonta koskisi yleispalvelutuotteiden saatavuutta, laatua ja hintaa sekä palveluiden esteettömyyttä. Tarkoitus olisi varmistaa perustason puhelin- ja laajakaistapalvelut alueille, joilla ei ole markkinaehtoista palveluntarjontaa. Tavoite olisi mahdollistaa kaikille osallistuminen tietoyhteiskuntaan asuinpaikasta riippumatta. Osana yleispalvelusääntelyä varmistettaisiin puhelin- ja laajakaistapalvelujen saatavuus kuulo-, puhe- ja näkövammaisille käyttäjille.

Käyttäjien oikeuksien soveltamisessa virasto valvoisi teleyritysten sopimusehtojen selkeyttä, tasapuolisuutta, kohtuullisuutta ja läpinäkyvyyttä ja muita käyttäjien oikeuksia koskevia säännöksiä. Käyttäjällä tarkoitetaan sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa luonnollista henkilöä, joka palvelun tilaajana tai muuten käyttää viestintäpalvelua tai lisäarvopalvelua.

Virasto valvoisi, että teleyritykset noudattavat verkkoneutraliteettia ja verkkovierailua koskevaa asetusta. Samoin varmistettaisiin, että kuluttajat saavat riittävästi tietoa viestintäpalveluista. Viraston tehtävänä olisi valvoa, että verkkovierailu ja siten matkapuhelimen käyttö ulkomailla olisi mahdollista EU:n sisämarkkina-asetuksessa määritellysti. Virasto käsittelisi myös käyttäjien oikeuksiin liittyvät teleyrityksiä koskevat käyttäjien valitukset.

Virasto analysoisi Euroopan komission määrittämät viestintämarkkinat Suomessa. Se päättäisi huomattavan markkinavoiman (HMV) yrityksille asetettavista velvoitteista ja valvoisi näiden velvoitteiden noudattamista. Virasto seuraisi myös viestintämarkkinoiden kehitystä ja keräisi viranomaistehtäviä varten tarvittavia tietoja teleyrityksiltä. Virasto julkaisisi viestintämarkkinoita koskevia tilastoja ja toimialatietoa. Ylläpidettävällä Monitori-palvelusta saisi tietoa muun muassa radiokanavien kuuluvuudesta, televisiolähetysten näkyvyydestä, mobiililaajakaistaliittymien nopeuksista ja postipisteiden sijainnista.

Momentin 6 kohdan mukaan viraston tehtävänä olisi edistää liikenteen ja viestinnän sekä niiden markkinoiden digitalisaatiota ja automatisaatiota. Virasto vastaisi liikennealan ja viestinnän erillisistä ja yhteisistä kokeilusta ja kokeiluhankkeista. Virasto hoitaisi tehtävää mm. erilaisissa liikennealan viranomaisten vetämissä yhteistyöverkostoissa sekä yhteistyössä muiden älyliikenneverkostojen kanssa. Viraston vetovastuulle tulisi Liikenteen turvallisuusviraston vastuulla oleva Liikennelabra, jonka tavoitteena on edistää uusia liikkumisen palveluja ja liikenteen digitalisaatiota, jotka lisäävät liikkumisen sujuvuutta, ympäristöystävällisyyttä ja turvallisuutta. Lisäksi Liikennelabra pyrkii auttamaan liikkumista koskevissa lainsäädäntökysymyksissä sekä rahoituskanavien kartoittamisessa. Viraston liikenneasioiden rekisteriä voitaisiin jatkossa käyttää entistä paremmin liikkumispalveluiden edistämiseen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen. Lisäksi tietoja voisi luovuttaa entistä paremmin liikenteeseen liittyvissä kokeiluissa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa.

Momentin 7 kohdan mukaan Liikennevirastosta siirtyisi Liikenne- ja viestintävirastoon joukkoliikennepalveluiden eli julkisen henkilöliikenteen valtakunnallinen koordinointi. Tehtävä pitää sisällään tiedonhallintatehtävät, kansallisena yhteyspisteenä liikkumisrajapintoihin toimimisen, liikkumispalveluiden tiedon avaamiseen liittyvät tekniset tukitehtävät, liikkumispalveluiden yhteensovittamisen ja alan kehittämisen. Viraston tehtävänä olisi valvoa liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) vaikutuksia, arvioida liikennejärjestelmän toimivuutta ja raportoida säännöllisesti liikennejärjestelmän tilasta. Liikenne- ja viestintävirasto keräisi faktatietoa, markkinoihin liittyviä tilastoja ja tutkimustietoa sekä tekisi niiden pohjalta analyyseja tavaraliikenne- ja logistiikkapalvelujen toimivuudesta ja toimintaedellytysten kehittämisestä. Virasto olisi mukana myös toimialueen kokeiluissa ja kansainvälisessä toiminnassa.

Momentin 8 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyisi Liikennevirastosta saariston liikenne- ja kuljetuspalveluiden erillisrahoitustehtävä. Nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus hankkii saariston yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla sekä myöntää avustuksia henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen yhteysalusliikennereittien ulkopuolella. Tehtävään osoitetaan määräraha valtion talousarvioissa. Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi ELY-keskuksen ohjauksesta mainitussa tehtävässä vuoden 2019 loppuun saakka mm. antamalla määräaikaisia yhteysalusliikenteen sopimusvaltuuksia. Vuoden 2020 alusta kuljetuspalvelujen hankkiminen siirtyisi maakuntahallinnon hoidettavaksi, mutta saariston liikenne- ja kuljetuspalveluita koskevan määrärahan hallinnointi ja kohdentaminen jäisivät Liikenne- ja viestintäviraston tehtäväksi.

Momentin 9 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintäviraston yksi tehtävä olisi taajuushallinto. Virasto hoitaisi keskitetysti radiotaajuuksien hallinnointia Suomessa. Taajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö varmistettaisiin taajuussuunnittelulla ja -valvonnalla sekä radiolupahallinnolla ja taajuuksien käyttöä koskevilla määräyksillä. Taajuussuunnitellussa suunnitellaan radiotaajuuksien käyttöä Suomessa ja se perustuu merkittäviltä osin eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön.

Lupahallintoon sisältyisivät radiolähettimien lupien ja muiden käyttöoikeuksien sekä meri- ja radioamatööriviestinnän pätevyystodistusten myöntäminen. Radiolupia myönnetään sellaisille radiolähettimille, joiden käyttö edellyttää tapauskohtaista taajuussuunnittelua tai lupavaatimus perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Yli 99 % käytettävistä radiolähettimistä on jo vapautettu radioluvasta sähköisen viestinnän palveluista annetun lain nojalla annetulla määräyksellä. Taajuusvalvonnan tehtävä olisi selvittää radiohäiriöiden syitä sekä poistaa ja rajoittaa radiohäiriöitä. Markkinavalvonnalla valvottaisiin, että markkinoilla saatavilla olevat radiolähettimet ovat olennaisten vaatimusten mukaisia. Markkinoilta poistettaisiin sellaiset radiolähettimet, jotka eivät täytä niitä koskevia olennaisia vaatimuksia. Radiolähettimien käytön valvonnan tarkoitus on edistää radiotaajuuksien häiriöttömyyttä. Valvonta kohdistuisi luvattomien tai säännösten vastaisen radiolaitteiden käytön ja hallussapidon valvontaan, Taajuusvalvonta valvoisi myös toimiluvanvaraiseen teletoimintaan myönnettyjen verkkotoimilupien ehtojen noudattamista. Liikenne- ja viestintävirasto järjestäisi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain säännösten mukaisesti perusteella pidettävät radiotaajuushuutokaupat. Virasto tukisi myös tuotekehitystä, tutkimusta ja kokeiluja myöntämällä radiolupia radiotekniikoiden ja -järjestelmien testaukseen. Taajuushallinnon tarkoitus on radiotaajuuksien tehokkaan käytön ja riittävän häiriöttömyyden edistäminen.

Momentin 10 kohdan mukaan virasto varmistaisi postipalvelujen tasapuolisen saatavuuden valvomalla postin jakelua ja kirjeiden kulunopeutta, toimipisteverkon kattavuutta ja postipalvelujen saavutettavuutta sekä yleispalvelun hinnoittelua. Virasto valvoisi, että kilpailevat postiyritykset voivat hankkia Postilta lain määrittelemät verkkoelementit. Virasto hoitaisi postitoimintaan liittyvät kuluttajavalitukset. Virasto käsittelee sellaiset postilähetykset, joita Posti tai muu postiyritys ei pysty toimittamaan perille puutteellisten vastaanottajan ja lähettäjän tietojen takia. Toimintoon kuuluisi myös lentokelvottomien kirjelähetysten käsittely. Viraston postihallinnollinen toiminta perustuisi postilakiin (415/2011).

Liikenne- ja viestintävirasto hallinnoisi suomalaista fi-maatunnusta. Se pitäisi rekisteriä fi-loppuisista verkkotunnuksista. Virasto valvoisi verkkotunnusvälittäjien toimintaa.

Momentin 11 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintävirasto hoitaisi Liikenteen turvallisuusvirastossa ja Viestintävirastossa tällä hetkellä hoidettavat valtiontuki- ja valtionavustustehtävät. Näitä ovat tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen myönnettävä valtionavustus sekä laajakaistaverkon rakentamiseen myönnettävä tuki.

Liikenneviraston tehtävänä oleva kauppamerenkulun tukien hoitaminen siirtyisi Liikenne- ja viestintävirastoon. Tukea myönnetään valtion talousarvioon vuosittain varatuista määrärahoista Suomen lipun alla purjehtivan kauppalaivaston kilpailukyvyn, merenkulkijoiden työllisyyden ja huoltovarmuuden varmistamiseksi (laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta 1277/2007). Samoin Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyisivät joukkoliikenteen valtionavustustehtävät (julkinen henkilöliikenne, lentoliikenteen ostot ja Merenkurkun laivaliikenne) sekä liikkumisen ohjausta koskevat avustustehtävät.

Liikenne- ja viestintävirasto edistäisi nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista haja-asutusalueilla myöntämällä laajakaistahankkeisiin valtiontukea. Liikenne- ja viestintävirasto seuraisi laajakaistahankkeiden edistymistä ja ylläpitää tätä tarkoitusta varten seurantarekisteriä. Virasto valvoisi julkisen tuen käyttöä. Se suorittaisi valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.

Liikenne- ja viestintävirasto hoitaisi nykyisin Liikenteen turvallisuusviraston tehtävänä olevat liikenteen verotustehtävät. Valtiontaloudellisesti merkittävin tehtävä on ajoneuvoveron maksuunpano ja periminen. Lisäksi virasto hoitaisi ajoneuvon osien vaihtamisen tai rakennemuutoksen perusteella tapahtuvan uudelleenverottamisen sekä panisi maksuun polttoainemaksun.

Momentin 12 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintävirasto toimisi meriliikenteen ohjauksen toimivaltaisena viranomaisena siten kuin alusliikennepalvelulaissa säädetään. Merelliset toimijat (METO) -yhteistyötä jatketaan edelleen viranomaisyhteistyönä, jossa muutoksen jälkeen METO-viranomaisina toimivat Liikenne- ja viestintävirasto, Väylävirasto, Merivoimat ja Rajavartiolaitos. Väylävirasto vastaisi alusliikennepalvelun tilaamisesta alusliikennepalvelun tarjoajalta ja toteuttaisi METO-yhteistyössä sovitut hankkeet. Tällöin Väylävirasto tilaajana pystyisi suoraan toimimaan METO-viranomaisten kanssa yhteistyössä ja huomioimaan tilauksessaan muiden viranomaisten tarpeet. Tällöin muille viranomaisille kustannukset muodostuisivat vain yhteishankinnoista. Tämän lisäksi lainsäädännössä edellytettäisiin alusliikennepalvelun tarjoajalta varautumista ja varautumiseen liittyvää yhteistyötä (hankinnat, suunnittelu, harjoittelu, jne.) riittävässä laajuudessa, joka mahdollistaa yhteistyön jatkuvan kehittämisen.

METO-viranomaisilla on kullakin oma ja itsenäinen valvontajärjestelmänsä ja sensoriverkkonsa, joka ei kuitenkaan yksinään ole riittävä kattamaan koko merialueen itsenäistä valvontaa. Eri osapuolten tiedot täydentävät toisiaan ja muutoksessa varmistettaisiin, että riittävät tiedot ovat kaikkien käytettävissä. Kukin osapuoli myös tallentaa sensorien tuottamaa tietoa oman käyttötarpeensa ja lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Tiedonvaihto perustuu lainsäädäntöön niin alusliikennepalvelussa, aluevalvonnassa kuin meripelastuksessakin. Alusliikennepalvelun tarjoaja kokoaa ja tuottaa Väyläviraston tilauksesta omaan tarpeeseensa ja METO-viranomaisille lähdetietoja, joista koostetaan meritilannekuva.

Yhteisen tietoliikenteen ylläpidon jatkuvuus ja mahdollisuus yhteisten tilojen käyttöön tulisi jatkossakin varmistaa. Saimaan hätäradioliikenteen hoitaminen on laissa annettu meripelastusviranomaisena Liikennevirastolle ja esitetään siirrettäväksi Liikenne- ja viestintäviraston vastuulle, joka myös määritellään meripelastusviranomaiseksi. Suomen muun hätäradioliikenteen vastuuviranomainen on johtava meripelastusviranomainen Rajavartiolaitos. Toiminnallisesti Saimaa-VTS olisi oikea taho Saimaan hätäliikennettä hoitamaan. Yhteistyöstä tulisi sopia kuitenkin Rajavartiolaitoksen ja uuden vastuuviranomaisen kesken. Kustannukset hoidettaisiin Väyläviraston tilauksen kautta.

Alusliikennepalvelun tarjoajan mahdollisuus hallinnoida ja tuottaa salassa pidettävää tietoa tulisi mahdollistaa ja palveluntarjoajan turvallisuusjärjestelyjen tulisi tukea tätä. VTS-palveluja tarjoava yhtiö määriteltäisiin huoltovarmuuskriittiseksi yritykseksi ja sille tulisi tehdä tarvittava yritysturvallisuusselvitys (kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö, KATAKRI). Yhtiöllä olisi myös varautumisvelvoite. Varautumisvelvoite tarkoittaa, että alusliikennepalvelun tarjoajan toiminta jatkuu myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumisvelvoite käsittäisi kaikissa olosuhteissa tapahtuvan oman toiminnan jatkuvuuden turvaamisen lisäksi osallistumisen yleiseen valmiussuunnitteluun ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan valmisteluun.

Momentin 13 kohdan mukaan virasto huolehtisi oman toimintansa jatkuvuuden turvaamisesta ja varautumisesta. Tämä tapahtuisi valmiussuunnitelmin ja etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä, joilla viraston tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen poikkeusoloissa sekä normaaliolojen häiriötilanteissa varmistetaan. Varautumisessa otettaisiin erityisesti huomioon viraston valmiuslaista (1552/2011) ilmenevät poikkeusolojen tehtävät. Momentin sisältö vastaa valmiuslain vaatimuksia.

Virasto edistäisi liikennejärjestelmän toimintavarmuutta kokonaisuutena. Edistäminen tapahtuisi mm. liikennejärjestelmän toimintavarmuuden seurannan, tavoitteiden asettamisen, tietoisuuden levittämisen ja yritysten varautumisedellytysten parantamisen kautta. Lisäksi virastolla olisi valvontatehtävä niiden liikennejärjestelmän toimijoiden osalta, joilla on lakisääteinen varautumisvelvollisuus. Liikennejärjestelmän toimintavarmuus muodostuu oleellisilta osiltaan toiminnanharjoittajien varautumisesta sekä laatuvaatimuksista, joten varautumisen valvonta varmistaa osaltaan myös toimintavarmuuden toteutumisen.

Virasto varmistaisi osana varautumisen edistämis- ja valvontatehtävää, että virastolle kuuluvaksi esitettyjen poikkeusolojen ilmakuljetusten johtamiseen, valvontaan sekä lentoliikenteen polttonesteen, varaosien ja tarvikkeiden säännöstelyyn liittyvien tehtävien varautuminen olisi toiminnan harjoittajien omassakin varautumisessa riittävästi huomioonotettu. Lisäksi virastolla olisi kiireellisiin evakuointikuljetuksiin liittyviä tehtäviä, joiden toimeenpanoon olisi myös toiminnan harjoittajien perusteltua riittävästi varautua.

Virasto vastaisi valmiuslain mukaisten poikkeusolojen merikuljetusten tehtäviin varautumisesta sekä edistäisi toiminnan harjoittajien edellytyksiä varautua samoihin tilanteisiin. Virastolle kuuluisi maanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta välttämättömien vesikuljetusten loppuunsaattamiseksi sekä satamien ahtauskaluston sijoittamiseen ja alusten lastaamisessa tai purkamisessa tarvittavat henkilöstön sijoittamiseen liittyviä tehtäviä. Lisäksi virastolla olisi merenkulun ja muun vesiliikenteen polttonesteen säännöstelyyn liittyviä tehtäviä.

Liikenne- ja viestintävirasto huolehtisi teleyritysten varautumista sekä viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta koskevien sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja valmiuslain säännösten noudattamisen ohjaus- valvonta- ja määräystehtävistä. Virasto asettaisi häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmän, jonka tarkoituksena on helpottaa koordinointia viranomaisten ja yritysten välillä ja parantaa häiriötilanteiden hallinnassa tarvittavien toimenpiteiden yhteensovittamista.

Viraston tehtävänä olisi huolehtia kokonaisvaltaisesti liikenne- ja viestintäjärjestelmien toimintavarmuudesta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Siten virasto tukisi koko yhteiskunnan varautumista elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden varmistamiseksi sekä liikennejärjestelmän arjen toimintavarmuuden varmistamiseksi yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja yksittäisten matkaajien vaatimusten ja odotusten mukaisesti.

Pykälän 2 momentin mukaan virasto avustaisi liikenne- ja viestintäministeriötä valtakunnallisten ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien tavoitteiden yhteensovittamisessa. Liikennejärjestelmätyön varsinainen strategisen tason ohjaus olisi jatkossakin liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä, mutta Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman strategiseen ja toiminnalliseen valmisteluun sekä maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen. Ministeriö vastaisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta. Yleisen liikennejärjestelmän palvelutason kehittäminen, markkinoiden toimivuuden lisääminen, julkinen henkilöliikenne ja tietovarannot sekä automaation edistäminen olisivat Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla. Väylävirasto toimisi asiantuntijavirastona liikenteen ja maankäytön sekä väylänpidon ja alueellisen yhteistyön osalta. Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan aluekehityspäätöksen valmisteluun. Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviin kuuluisi toimintaympäristön valtakunnallinen seuranta ja ennakointi sekä kestävän liikkumisen valtakunnallisten linjausten hoitaminen. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi yhdessä Väyläviraston kanssa maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen oman toimialansa osalta. Liikennejärjestelmätyö edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä liikenne- ja viestintäministeriön ja virastojen välillä sekä yhteistyötä maakuntien ja kuntien kanssa.

Pykälän 3 momentin 1 kohdan mukaan virasto antaisi erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa toimialaansa koskevia teknisluonteisia määräyksiä. Viraston toimialaa koskevat määräykset koostuisivat Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston toimivaltaan tällä hetkellä kuuluvista määräyksistä. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto hoitaisi nykyään Liikenneviraston tehtäviin kuuluvat tietyt määräyksenantotehtävät: määräysten antaminen tienvarsimainonnasta ja -ilmoittelusta sekä johtojen ja rakenteiden sijoittamisesta maantien tiealueelle kuten myös määräysten antaminen liikennemerkkien ja muiden liikenteen ohjauslaitteiden rakenteesta ja mitoituksesta.

Liikenteen turvallisuusvirastolla on tällä hetkellä useisiin eri lakeihin pohjautuen laajat määräyksenantovaltuudet, jotka koskevat eri liikennevälineiden teknisiä ominaisuuksia, liikenteen ammattien pätevyysvaatimuksia ja niihin liittyvän koulutuksen vaatimuksia, luvanvaraista liikennettä harjoittavia toimijoita koskevia teknisiä vaatimuksia ja niin edelleen. Liikenne on kansainvälisesti tarkkaan säänneltyä, ja kansainvälisiin tai Euroopan unionin määrittelyihin perustuvien kansallisten yksityiskohtaisten normien antaminen on ollut tarkoituksenmukaista ja perusteltua osoittaa perustuslain 80 §:n 2 momentin mukaisesti virastolle silloin, kun sääntelyn asiallinen merkitys ei ole edellyttänyt, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella.

Viestintäviraston nykyiseen määräysten antoon oikeuttavat valtuutussäännökset koskevat kiinteistön sisäverkkoja, viestintäverkkojen -palveluiden laatua ja toimivuutta, yhteentoimivuutta ja liitettävyyttä, veloituksen oikeellisuutta ja estoluokkia. Määräyksiä voidaan antaa myös radiotaajuuksien käytöstä, suuren häiriöriskin radiolaitteista, radioamatöörilaitteista ja niiden käytöstä, Suomessa tunnustettavista ulkomaisista luvista ja oikeutuksista, radioluvasta vapautettavista radiolähettimistä ja radioviestinnän pätevyystodistusten tutkintovaatimuksista. Nämä Viestintäviraston toimivaltuudet antaa toimialaansa koskevia määräyksiä siirtyisivät Liikenne- ja viestintävirastolle.

Momentin 2 kohdan mukaan liikenne- ja viestintäalat ovat kansainvälisiä ja uusi virasto osallistuisi laaja-alaisesti toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön. Kuten edellä jo todettiin, sekä liikenteen että viestinnän aloilla kansainvälinen ja Euroopan unionin sääntely on kattavaa ja paikoitellen hyvinkin yksityiskohtaista. Kansainvälisiä ja Euroopan unionin vaatimuksia määriteltäessä tarvitaan virastotason yksityiskohtaista teknistä asiantuntemusta.

Liikenteen ja viestinnän toimialoilla on tehty lukuisia kansainvälisiä kahden- ja monenkeskisiä sopimuksia, jotka ovat teknisluonteisia. Momentin 3 kohdan mukaan virastolla olisi toimivalta neuvotella ja tehdä tällaisia kansainvälisiä teknisluontoisia sopimuksia, jotka eivät kuulu lainsäädännön alaan.

Voimassa oleva lainsäädäntö, mukaan lukien lailla voimaansaatetut kansainväliset sopimukset antavat Liikenteen turvallisuusvirastolle toimivallan tehdä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 6 §:n 4 momentin mukaisia teknisluontoisia vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevia sopimuksia kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF-sopimus, SopS 52/2006) liitteen C RID-määräyksissä, vaarallisten aineiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyssä sopimuksessa (ADR-sopimus, SopS 23/1979) sekä SOLAS-sopimuksen (SopS 11/1981) liitteen VII luvun A osan 1 säännössä määritellyssä IMDG-säännöstössä tarkoitettujen määräaikaisten poikkeusten hyväksymisestä. Ilmatilakysymyksissä Liikenteen turvallisuusvirasto on tehnyt Ruotsin kanssa viranomaissopimukset ilmaliikennepalvelun delegoinnista ja valtion rajat ylittävästä toiminnasta.

Samoin pohjoiseurooppalainen toiminnallinen ilmatilan lohko (NEFAB) on edellyttänyt erillistä viranomaissopimusta. Lentoliikenteen alalta voidaan lisäksi mainita kansainvälisten lentoliikennesopimusten edellyttämät viranomaissopimukset lentoliikenteen yksityiskohdista. Merenkulun alalta voidaan mainita kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva vuoden 1978 yleissopimus (22/1984), jonka perusteella viranomainen tekee pätevyyskirjojen tunnustamiseen liittyviä sopimuksia.

Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi Liikenne- ja viestintäministeriön tukena liikennealan eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO), Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO), Kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestössä (OTIF), Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissiossa, Euroopan lentoturvallisuusvirastossa (EASA), Euroopan meriturvallisuusvirastossa (EMSA), Euroopan rautatievirastossa (ERA), Euroopan lennonvarmistusjärjestö Eurocontrolissa, Euroopan siviili-ilmailukonferenssissa, Kansainvälisessä kuljettajantutkintojärjestössä (CIECA). Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyisivät myös Liikenteen turvallisuusviraston tehtävät useissa Euroopan komission johdolla toimivissa komiteoissa, kuten EASA-komitea, SES-komitea, niin kutsuttu musta lista –komitea, lentoliikenteen markkinoillepääsykomitea, Euroopan unionin siviili-ilmailun turvallisuuskomitea (AVSEC-komitea), meriturvallisuuskomitea ja ajokorttikomitea.

Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi viestintäalan eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa hallitsevan markkinavoiman teleyrityksiin liittyvissä sääntely- ja täytäntöönpanoasioissa, viestintämarkkinoiden valvontaan ja viestintätoimialan teknisen kehityksen liittyvissä asioissa sekä postialaa koskevissa asioissa. Virasto osallistuisi eurooppalaisessa yhteistyössä muun muassa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) toimintaan. Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssissa (CEPT) ja erityisesti sen sähköisen viestinnän komiteassa (ECC) harmonisoidaan taajuuksien ja numeroiden käyttöä. Postihallintojen yhteistyötä varten on postitoimintaa koskevien säännösten komitea (CERP) sekä postiregulaattoreiden ja komission yhteistyöelin (ERGP). Eurooppalaisessa telealan standardisointijärjestössä (ETSI) laaditaan eurooppalaisia standardeja. Liikenne- ja viestintävirasto huolehtii kansainvälisestä yhteistoiminnasta Suomen maatunnuksen hallinnointiin liittyen. Kansainvälisessä televiestintäliitossa (ITU) Liikenne- ja viestintävirasto osallistuisi muun muassa radiotaajuuksia (ITU-R) sekä standardointia ja numerointia (ITU-T) koskevaan työhön. Virasto osallistuisi myös kansallisten mediaregulaattoreiden ja Euroopan komission yhteistyöelimen ERGA toimintaan. Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä olisi esimerkiksi huolehtia radiotaajuuksien kansainvälisestä koordinoinnista.

Pykälän 4 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston on huolehdittava myös muista erikseen sille säädetyistä tehtävistä.

3 §. Viraston Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävät.

Pykälän 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus,jäljempänä Kyberturvallisuuskeskus, kehittäisi ja valvoisi viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyberturvallisuudessa varaudutaan sähköisten ja verkotettujen järjestelmien häiriöiden vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin sekä tunnistetaan ja ehkäistään niitä. Toiminnan tarkoitus on varmistaa, että yhteiskunnan toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös normaaliolojen häiriötilanteissa sekä valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Toiminnallaan virasto takaisi yhteiskunnan toimivuutta muun muassa varmistamalla taajuuksien ja salausteknisen aineiston saatavuuden esimerkiksi turvallisuusviranomaisten tarpeisiin.

Kyberturvallisuuskeskus toimisi kansallisena tietoliikenneturvallisuusviranomaisena (National Communications Security Authority, NCSA), joka vastaisi turvaluokitellun aineiston sähköiseen tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyvistä turvallisuusasioista. Toiminto on osa Suomen turvallisuusviranomaisorganisaatiota. Toiminnon tehtäväkokonaisuudet liittyvät kansainvälisiin ja kansallisiin turvallisuusvelvoitteisiin. Niiden tärkeimpänä tarkoituksena on suojata toisen valtion suomalaiselle toimijalle luovuttamaa salassa pidettävää tietoa. Samoin suojataan suomalaisen viranomaisen salassa pidettävää tietoa, kun sitä luovutetaan yrityksille. Lisäksi toiminta edistää yleisesti tietoturvallisuutta sekä viranomaisissa että yrityksissä.

Kyberturvallisuuskeskuksessa toimisi kansallinen Computer Emergency Response Team –toiminto (jäljempänä CERT-toiminto), joka huolehtisi tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisystä ja selvittämisestä sekä tietoturva-asioista tiedottamisesta. Toiminnon pääasiallisena tarkoituksena olisi kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottaminen ja ylläpitäminen yhdessä luotettujen koti- ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden ja vastintahojen kanssa. Olennaisena osana toimintaa olisi myös tietoturvaloukkausten ja -uhkien kansallisena yhteyspisteenä toimiminen ja asianosaisten auttaminen. CERT-toiminnon tehtäviä olisivat myös tiedonkeruu viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen vika- ja häiriötilanteista. Tehtäviin sisältyisi myös tiedottaminen viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen toimivuudesta. CERT-toiminto toimisi myös verkko- ja tietoturvadirektiivissä tarkoitettuna Computer Security Incident Response Team –toimijana CSIRT-toimijana. Toimija vastaa riskien ja poikkeamien käsittelystä. CSIRT-toimijan tehtäviin on sisällytettävä vähintään poikkeamien seuranta kansallisella tasolla, ennakkovaroitusten, varoitusten, ja tiedotusten antaminen sekä tiedon levittäminen riskeistä ja poikkeamista asiaankuuluville sidosryhmille, poikkeamiin reagointi, dynaamisen riskin ja poikkeamien analysointi sekä tilannetietoisuus ja kansainväliseen CSIRT-verkostoon osallistuminen.

Kyberturvallisuuskeskus vastaisi myös tietoturvallisuussääntelytehtävistä. Se toimisi teleyritysten, vahvojen sähköisten tunnistuspalveluntarjoajien, luottamuspalveluntarjoajien ja verkkotunnusvälittäjien kansallisena ohjaus- ja valvontaviranomaisena (National Regulatory Authority, NRA).

Kyberturvallisuuskeskuksessa toimisi kansallinen Public Regulated Service (julkisesti säännelty palvelu) –viranomainen (jäljempänä PRS-viranomainen). PRS-palvelu on yksi yhteiseurooppalaisen Galileo-satelliittijärjestelmän käynnistyvistä palveluista. Viranomaisille ja muille PRS-palvelun käyttäjille tarjotaan salattu satelliittisignaali. Signaali ei olisi altis tahalliselle häirinnälle tai ilmastohäiriöiden vaikutuksille samalla tavoin kuin nykyiset avoimet satelliittisignaalit. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoite on luoda Suomelle valmius aloittaa PRS-palvelun käyttö heti, kun palvelu on teknisesti käytettävissä vuonna 2020. Euroopan Unionin PRS-päätös 1104/2011/EC edellyttää kultakin PRS-palvelua hyödyntävältä jäsenmaalta kansallisen PRS-viranomaisen perustamista.

Kyberturvallisuuskeskus valvoisi ja ohjaisi myös yksityisyyden suojaa sähköisessä viestinnässä. Se huolehtisi myös tietoturvastandardointiin liittyvistä tehtävistä.

Pykälän 2 momentin mukaan Kyberturvallisuuskeskus vastaisi osaltaan viestinnän turvallisuudesta sekä alan teknisestä kehityksestä ja häiriöttömyydestä (2 § 1 momentin 1 kohta). Lisäksi Kyberturvallisuuskeskus huolehtisi osaltaan varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, edistäisi ja valvoisi liikennejärjestelmän ja sähköisen viestinnän toimintavarmuutta sekä tukisi toimialallaan yhteiskunnan yleistä varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin (2 § 1 momentin 13 kohta).

Pykälän 3 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto voi tuottaa Kyberturvallisuuskeskuksen 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin perustuvia julkisoikeudellisia tai liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavia suoritteita ja tehdä niiden tuottamista koskevia sopimuksia.

Huoltovarmuuskeskus ja valtiovarainministeriö rahoittaisivat merkittävän osan Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen CERT-toiminnasta. Kyberturvallisuuskeskus tuottaisi tietoturvapalveluita sopimusperusteisesti myös jatkossa valtionhallinnolle ja huoltovarmuuskriittisille yrityksille.

2 luku Liikenne- ja viestintäviraston organisaatio ja johtaminen

4 §.Johtaminen ja henkilöstö. Pykälässä säädettäisiin viraston johtamisesta ja sisäisen organisoitumisen perusteista. Pykälän 1 momentin mukaan virastoa johtaisi pääjohtaja. Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtajan nimittää valtioneuvosto. Pääjohtajan toimikauden pituudesta säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 9 a §:ssä. Pääjohtaja vastaisi viraston toiminnan kehittämisestä, tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Pääjohtajan keskeisimpiä tehtäviä olisi siten johtaa viraston toimialan ja virastolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti viraston toiminnan kokonaisuutta ja toimintojen järjestämistä.

Pykälän 2 momentissa säädetään, että Liikenne- ja viestintäviraston muusta organisaatiosta päättää pääjohtaja. Muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta sekä säädetään viraston muiden virkojen kuin pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisen määräämisestä sekä muista henkilöstöä koskevista asioista.

5 §.Kyberturvallisuuskeskus. Pykälän mukaan virastossa toimii suoraan pääjohtajan alaisuudessa valtakunnallisista tietoturvallisuustehtävistä vastaava organisatorisesti ja toiminnallisesti erillinen Kyberturvallisuuskeskus. Keskuksen asema perustuisi suoraan tämän lain säännöksiin. Tarkoituksena olisi säilyttää nykyinen Kyberturvallisuuskeskus toiminnallisesti erillisenä, mutta eheänä kokonaisuutenaan myös perustettavassa Liikenne- ja viestintävirastossa. Viraston pääjohtaja ei voisi muuttaa Kyberturvallisuuskeskuksen asemaa 8 §:n nojalla antamallaan viraston työjärjestyksellä. Samoin Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnallinen erillisyys muusta Liikenne- ja viestinvirastosta olisi laissa säädetty. Siten keskuksen tai sen osien toimintaa ei voisi hajauttaa perustettavassa virastossa eikä keskuksen osia voitaisi sijoittaa viraston eri toimialoihin tai yksiköihin.

Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta tulisi järjestää mahdollisimman ketteräksi ja itsenäiseksi. Erityisesti keskuksen toimintaan liittyvät operatiivisesti käsiteltävät asiat olisi ratkaistava välittömästi. Lisäksi tietoturvaloukkauksia koskevan tiedottamisen ja päätöksenteon olisi oltava nopeaa ja tehokasta. Kyberturvallisuuteen liittyvää tilannejohtamista sekä kansallista ja kansainvälistä koordinointia sekä tiedonvaihtoa ja julkaisuja koskevan päätöksenteon tulisi olla joustavaa ja joutuisaa.

Keskuksen aseman säätämistä organisatorisesti ja toiminnallisesti erilliseksi muusta Liikenne- ja viestintävirastosta puoltaa myös se, että Kyberturvallisuuskeskus on tunnettu ja luotettu yhteistyökumppani useissa kansainvälisissä verkostoissa. Verkostoista saatu tieto ajankohtaisista uhkista ja ilmiöistä on välttämätöntä kansallisen kyberturvallisuuden varmistamisessa. Tietojen puuttuminen heikentäisi kansallista havainnointikykyä ja tilannekuvatuotantokykyä merkittävästi. Kansainvälisesti on saatu lukuisia esimerkkejä siitä, että hallitsemattomasti toteutetut muutokset kansallisissa tietoturvavastuissa ja niiden organisoinnissa ovat johtaneet luottamusverkostojen ulkopuolelle jättämiseen.

Kyberturvallisuuskeskuksen olisi toimittava poikkihallinnollisesti ja joustavasti. Poikkihallinnollisella toiminnalla tarkoitetaan sitä, että keskuksen olisi jatkettava myös perustettavassa virastossa toimintaansa siten, että se tarjoaa palveluitaan kaikille yhteiskunnan sektoreille. Sen olisi jatkettava yhteistoimintaansa eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Kyberturvallisuuskeskuksen nykyisiä kansallisia yhteistyötahoja ovat muun muassa sisäministeriö, valtiovarainministeriö, puolustusministeriö, Huoltovarmuuskeskus, Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos.

Joustavalla toiminnalla tarkoitetaan momentissa sitä, että Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnan tulisi sopeutua nopeasti sen toimintaympäristössä ilmeneviin häiriöihin, poikkeamiin ja muutoksiin. Keskuksen tulisi myös kyetä ottamaan huomioon yhteiskunnan eri toimijoiden ja sektoreiden erilaiset asiakastarpeet. Kyberturvallisuuskeskuksen luotettavuudesta, toiminnan jatkuvuudesta ja operatiivisista toimintaedellytyksistä pitää huolehtia.

Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnassa yhdistyvät erilaiset kansalliset tietoliikenteen turvallisuusviranomaistehtävät ja tietoturvayhteyspisteenä toimiminen, mikä mahdollistaa kansainvälisestikin arvioituna merkittäviä synergiaetuja. Esimerkiksi keskuksen valmistellessa tietoturvasäädöksiä tai valvoessa niiden noudattamista, keskus pystyy hyödyntämään erityistä asiantuntijuuttaan ajankohtaisista tietoturvailmiöistä. Toisaalta keskus pystyy käyttämään viranomaistoimivaltaansa tietoturvauhkilta suojautumiseen ja niiden negatiivisten vaikutusten hillitsemiseen. Nämä ovat myös perusteita, joiden vuoksi Kyberturvallisuuskeskuksen organisatorinen ja toiminnallinen asema esitetään säädettäväksi erilliseksi.

Liikenne- ja viestintäviraston rooli kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain mukaisena turvallisuusviranomaisena (NCSA) kohdistaa Kyberturvallisuuskeskukseen merkittävästi turvallisuusvaatimuksia niin teknisen, henkilöstön kuin fyysisen turvallisuudenkin osalta. NCSA-tehtävien uskottava hoitaminen edellyttää keskuksen riippumatonta ja itsenäistä asemaa, sillä toiminta voi arvioida myös Liikenne- ja viestintäviraston omia tietojärjestelmiä. NCSA-toimintaan ja kansainvälisiin tietoturvallisuusvelvoitteisiin liittyen Kyberturvallisuuskeskuksella on käytössään useita, erittäin korkealle luokiteltuja kansainvälisiä tietojärjestelmiä. Kyseiset järjestelmät ja NCSA-toiminta edellyttävät kansallisten ja kansainvälisten turvallisuusvaatimusten mukaisia turvallisuusjärjestelyjä, joita edellytetään ST III ja ST II -luokitusmerkinnän tiedoille ja kansainvälisten turvallisuuslukitusmerkintöjen EU-C, EU-S, Nato-C ja Nato-S tasoille. EU ja Nato tarkastavat turvallisuusvaatimusten täyttymisen määräajoin. Samat turvallisuusvaatimukset koskevat myös PRS-viranomaisen toimintaa.

6 §.Rautatiealan sääntelyelin. Pykälän mukaan viraston yhteydessä toimii riippumaton ja itsenäinen rautatiealan sääntelyelin, jonka asemasta, ratkaisuvallasta ja tehtävistä säädetään erikseen esimerkiksi rautatielaissa (304/2011) ja yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU 4 jaksossa. Rautatiealan sääntelyelimen tehtävänä on seurata, valvoa ja edistää rautatiemarkkinoiden toimivuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. Sääntelyelimen tulee varmistaa erityisesti, että rataverkon käyttöoikeuden myöntämismenettelyt ja käyttöoikeudesta perityt maksut, rautatiealan toimijoille tarjottavat palvelut ja niiden hinnoittelu sekä verkkoselostus ovat syrjimättömiä ja vastaavat lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Sääntelyelimen suorittama valvonta kohdistuu siis keskeisesti rautateitä koskevaan infrastruktuuriin (rataverkko ja palvelupaikat) sekä sitä hallinnoiviin tahoihin. Tässä roolissaan sääntelyelin voi ottaa joko omasta aloitteestaan tai rautatieliikenteen harjoittajan, ratakapasiteetin hakijan, koulutuspalveluja tarvitsevan yrityksen, rataverkon haltijan, palvelupaikan ylläpitäjän tai muun palvelun tarjoajan taikka liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen aloitteesta tutkittavakseen ja ratkaistavakseen rautatiemarkkinoiden toimintaan liittyviä ongelmia rautatielain säännösten puitteissa. Unionilainsäädäntö edellyttää, että viranomaisten vastuut on selkeästi määritelty, toisistaan eriytetty ja erityisesti sääntelyelimen itsenäisyys ja riippumattomuus on turvattu.

7 §.Ratkaisuvalta. Pykälän 1 momentissa säädetään pääjohtajan ratkaisuvallasta. Pääjohtajalla on yleinen valta ratkaista asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Pääjohtajalla on valta määrätä työjärjestyksellä ratkaisuvaltaansa kuuluva asia muun virkamiehen ratkaistavaksi. Toisaalta pääjohtajalla on myös valta ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Pääjohtaja ei voisi kuitenkaan ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka lain tai työjärjestyksen mukaan kuuluu rautatiealan sääntelyelimen toimivaltaan, josta säädetään tarkemmin rautatielain (304/2011) 13 luvussa. Pääjohtaja ei myöskään voisi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu Kyberturvallisuuskeskuksen kansainvälisiin tietoturvavelvoitteisiin, keskuksen suorittamiin viranomaisten tietojärjestelmien tai tietoliikennejärjestelmien arviointeihin taikka arviointilaitosten hyväksyntään. Näistä säädetään tarkemmin seuraavissa laeissa: laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004), turvallisuusselvityslaki (726/2014), laki tietoturvallisuuden arviointilaitoksista (1405/2011) sekä laki viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista (1406/2011).

Pykälän 2 momentissa luetelluista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

8 §.Työjärjestys. Liikenteen turvallisuusvirastosta annetussa laissa (863/2009) sekä viestintähallinnosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (60/2004) säädettyä vastaavalla tavalla Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtaja valtuutettaisiin antamaan viraston työjärjestys. Tarkoitus on, että pääjohtaja päättää viraston organisaatiosta ja muusta sisäisen hallinnon järjestämisestä. Tämän mukaisesti pääjohtajan antamassa työjärjestyksessä määrättäisiin viraston organisaatiosta, ratkaisuvallan käyttämisestä ja muusta sisäisen hallinnon järjestämisestä.

3 luku Erinäiset säännökset

9 §.Eräiden avustavien tehtävien siirtäminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja sen ydintehtävien hoitamisen varmistamiseksi sopia eräiden neuvontapalvelu-, asiakaspalvelu- ja asiakirjapalvelutehtävien, joihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä, siirtämisestä yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle. Pykälässä kuvatuilla tehtävillä tarkoitettaisiin esimerkiksi tiedon välittämistä kansalaisille, hakemusmenettelyihin, rekisterinpitoon, lainsäädäntöön ja ohjeisiin liittyvää neuvontaa, asiakirjatilausten vastaanottoa, tilausten käsittelyä ja tietojen luovuttamista, hakemusasiakirjojen ja rekisteri-ilmoitusten vastaanottamista, tietojen tallentamista rekisteriin, asiakirjojen lähettämistä digitoitavaksi ja arkistoitavaksi virastolle, todistusten, asiakirjojen ja tunnisteiden tuottamista ja antamista asiakkaalle sekä palautettavan kortin tai luvan vastaanottamista, tehtäviin liittyvien maksujen keräämistä ja välittämistä virastolle, radioamatööri- ja meriradioviestinnän pätevyystutkintojen vastaanottamista ja pätevyystodistuksen antamista, ja muita vastaavia teknisiä tehtäviä. Tehtävät olisivat rutiiniluonteisia avustavia tukitehtäviä, joissa ei käytetä merkittävää julkista valtaa. Palveluntarjoaja ei voisi hoitaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) viranomaiselle säädettyjä tehtäviä, esimerkiksi tehdä lain 14 §:ssä tarkoitettua päätöstä asiakirjan antamisesta. Tällaisten tehtävien hoitaminen kuuluisi virastolle. Palveluntarjoaja ei saisi myöskään käsitellä sellaisia hakemuksia tai rekisteri-ilmoituksia, joihin liittyy rekisteröinnin ja luvan myöntämisen edellytysten täyttymisen arviointia tai liikennevälineen lopullista poistoa rekisteristä, vaan sen tulisi siirtää asia Liikenne- ja viestintäviraston ratkaistavaksi.

Tehtävien siirto voitaisiin toteuttaa joko sopimuksella tai hallintopäätöksellä sekä yhdistää muuhun Liikenne- ja viestintäviraston hankkimaan palveluun. Palvelutehtävien siirtämiseen sovellettaisiin tämän lain lisäksi muun ohella liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) IV osan 4 lukua, sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 31 lukua ja ajokorttilakia (326/2011).

Pykälä täyttäisi perustuslain (731/1999) 124 §:ssä asetetun lailla säätämisen vaatimuksen siitä, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että viranomaisia avustavia tehtäviä voidaan sopimuksella siirtää muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi (PeVL 11/2006 vp, s. 2). Julkisella palvelun tuottajalla tarkoitettaisiin esimerkiksi virastoa tai laitosta. Perustuslakivaliokunta on todennut, että viranomaiselle kuuluvan hallintotehtävän siirtäminen sopimuksella toiselle viranomaiselle ei ole ongelmatonta. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa, perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Kuitenkin kun kyseessä on julkiseen hallintotehtävään lähinnä rinnastettava palvelu, siirrolle ei ole ollut estettä. (PeVL 11/2004 vp, s. 2.)

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että palveluntarjoajalla olisi oltava riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Lisäksi avustavia tehtäviä hoitava henkilö toimisi pykälän mukaisia tehtäviä suorittaessaan rikosoikeudellisella virkavastuulla.

Vahingonkorvausvastuusta näissä tehtävissä toimivan henkilön osalta säädettäisiin vahingonkorvauslaissa (412/1974). Lisäksi säännöksessä tarkoitettujen tehtävien hoidossa olisi noudatettava, mitä hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja viranomaisten julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.

10 §.Valtion edustaminen. Pykälässä säädettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston tehtävästä edustaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta. Ehdotetun säännöksen mukaan Liikenne- ja viestintävirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sellaisissa asioissa, joissa toimivaltaista viranomaista ei ole laissa erikseen säädetty.

1.2 Laki Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta

Laki Liikennevirastosta 862/2009

Lain nimeke muutettaisiin laiksi Väylävirastosta.

1 luku Väyläviraston asema ja tehtävät

1 §.Toimiala.Pykälän otsikko muutettaisiin.Pykälässä säädettäisiin Väyläviraston asemasta ja toiminta-ajatuksesta. Pykälän 1 momentin mukaan virasto olisi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja ohjauksessa toimiva keskushallinnon virasto. Pykälässä säädettäisiin Väyläviraston tehtävistä yleisellä tasolla. Tehtävien sisällöstä säädettäisiin tarkemmin lain 2 §:ssä sekä aineellisessa lainsäädännössä. Pykälä heijastaisi muutoksia Liikenneviraston nykyisiin tehtäviin. Viraston toiminnan keskiössä olisivat väylien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä niiden toimivuudesta huolehtimiseen liittyvät tehtävät koko liikenteen palvelutasosta laajemmin huolehtimisen sijaan. Viraston tehtävänä olisi väylänpitäjänä kehittää liikenneväyliä siten, että toiminnalla edistetään koko liikennejärjestelmän toimivuutta huomioiden uuden teknologian tuomat mahdollisuudet ja odotukset sekä liikenteen turvallisuus, valtakunnan eri alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kestävä kehitys.

Toimiva liikennejärjestelmä on yksi yhteiskunnan peruspilareista. Väyläomaisuudesta huolehtimisen lähtökohtana olisivat asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ja odotukset. Ennakointi ja riskiperusteisuus tarkoittaisivat paitsi liikennetoimialan aktiivista seuraamista ja toiminnan sujuvaa ja oikea-aikaista sopeuttamista toimialalla tapahtuviin muutoksiin myös laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Ennakoivuudella ja riskiperusteisuudella pyritään tehokkaampaan toimintaan ja vaikuttavampiin tuloksiin. Viraston tulisi huolehtia väylätietojen ajantasaisuudesta ja varmistaa hallinnoimiensa liikenneväylien ja väylärakenteiden säilyvyys yhteiskunnan tarpeita vastaavassa kunnossa myös pidemmällä aikavälillä.

Pykälän 2 momentin mukaan viraston toiminnassa korostuisi asiakaslähtöisyys sekä liikenteen ja viestinnän asiantuntemuksen hyödyntäminen. Viraston toiminta olisi ennakoivaa sekä tieto- ja riskiperusteista sekä vuorovaikutteista. Resursseja kohdistettaisiin oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti, myös riskiarvioiden perusteella siten, että viraston toiminta olisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta perusteltavissa.

Pykälän 3 momentissa säädetään viraston toimialueesta. Virasto on valtion keskushallinnon virasto, jonka toimialueena on koko maa, jollei erikseen toisin säädetä. Siten Väylävirasto olisi valtakunnallinen virasto, jonka toimialue lähtökohtaisesti kattaa myös Ahvenanmaan maakunnan. Ahvenanmaan maakunnan osalta Ahvenanmaan itsehallintolaki määrittää sen, mitkä virastolle kuuluvista tehtävistä kuuluvat Ahvenanmaan maakunnassa valtion toimialaan.

2 §.Tehtävät. Pykälän otsikko muutettaisiin. Valtio Valtio omistaa edelleen tie-, rata- ja vesiväylät. Valtion puolesta niitä hallinnoi Väylävirasto. Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan virasto vastaisi hallinnoimistaan valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä. Maanteiden osalta hallinnointi tarkoittaisi koko maantieverkon omistamista, vaikka alueellinen tienpito siirtyy maakuntien tehtäväksi 1.1.2020 alkaen. Rataverkolla tarkoitettaisiin viraston hallinnassa olevaa valtion rataverkkoa. Vesiväylillä tarkoitettaisiin viraston hallinnassa nykyisin olevia meri- ja sisävesiväyliä. Väyläviraston tehtävänä olisi vastata hallinnoimiensa väyläverkostojen kehittämisestä ja niitä koskevien toimintojen yhteensovittamisesta. Väyläviraston tehtävänä olisi väyläverkon fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin kehittäminen, niitä koskevien toimintojen yhteensovittaminen ja liikenteen automaatiokehityksen edistäminen väyläverkonhaltijana. Virasto huolehtisi myös tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, jonka tavoitteena olisi liikennejärjestelmän turvallisuuden parantaminen, uusien kunnossapitoa ja rakentamista koskevien menetelmien hyödyntäminen, automatisaatio ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen. Toiminnalla tuetaan Suomen väyläverkoston tilaa ja kehittämistä sekä yhdenmukaistamista. Tutkimus- ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä hallinnonalan ja muiden toimijoiden kanssa. Momentissa mainitut tehtävät vastaisivat Liikennevirastolla aikaisemmin olleita tehtäviä ja siten nykytilan ei niiden osalta muutu.

Momentin 2 kohdan mukaan viraston tehtäviin kuuluisi liikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen rajoittaminen. Kyseessä olisi virastolle uusi lakisääteinen tehtävä, vaikka virasto on toiminnassaan ottanut huomioon ympäristöhaittojen vähentämisen ja rajoittamisen. Virasto antaisi tarvittavat ohjeet väylänpitoa koskevista toimenpiteistä, joilla edistetään ympäristönsuojelua sekä vähennetään liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja.

Momentin 3 kohdan mukaan virasto vastaisi liikenteenohjauksen järjestämisestä. Liikenteenohjauksella tarkoitettaisiin tässä ajantasaista liikenteen ja liikenneolosuhteiden seurantaa, liikenteestä tiedottamista sekä liikenteen operatiivista ohjausta mukaan lukien häiriötilanteiden hallinta. Vastuu koskisi alusliikennepalvelulaissa tarkoitetun VTS-palvelun hankkimista, rautatielaissa säädettyä liikenteenohjauksen järjestämistä sekä tieliikenteen reaaliaikaista ohjausta sen sisältöisinä kuin Liikennevirasto nykyisin niitä toteuttaa. Koska viraston toimintoihin tällä hetkellä sisältyvä eri liikennemuotoja koskeva liikenteenohjaus toimintona eriytetään ja on tarkoitus tämän virastomuutoksen yhteydessä yhtiöittää, tällä tehtävällä korostetaan vastuun säilymistä Väylävirastolla. Virasto huolehtisi liikenteenohjauksen ja –hallinnan järjestämisestä tekemällä laaja-alaisia sopimuksia liikenteenohjauspalvelujen tarjoajan kanssa. Näihin sopimuksiin virasto voisi sisällyttää myös puolustus- ja turvallisuushallinnon erityistehtävistä huolehtimisen sekä maakuntien alueella olevan väyläverkon liikenteenohjauksen.

Liikenteenohjaustehtäviä ei ole pidetty julkisina hallintotehtävinä eikä tosiasiallisina hallintotehtävinä. Hallituksen esityksen eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (HE 72/2002 vp, s. 50) perusteluissa todetaan, että ”hallintoasioita eivät ole tosiasialliset hallintotoimet, kuten viranomaisen suorittamat tutkimus- ja suunnittelutoimet, jotka eivät tähtää hallintopäätöksen tekemiseen eivätkä ole päätöksen valmistelua. Sama koskee oppituntien pitämistä, hoitotoimien suorittamista, maanteiden ja rautateiden rakentamista, liikenteen ohjaamista ja virastojen siivousta. Tosiasiallisia hallintotoimia saattaa kuitenkin edeltää hallintopäätös tällaisen toimen suorittamisesta. Näin esimerkiksi päätös tahdonvastaiseen hoitoon ottamisesta olisi hallintolaissa tarkoitettu hallintoasia.”

Momentin 4 kohdan mukaan viraston tehtävänä olisi edistää liikenteen palveluiden ja liikennejärjestelmän digitalisaatiota ja automatisaatiota. Tämä on uusi tehtävä ja se heijastaa toimintaympäristön muutosta ja tarvetta muuttaa ja kehittää väyläinfrastruktuuria vastaanottamaan laajentuvan automatisaation. Virasto voisi omaa toimintaansa kehittämällä ja palveluita ostamalla luoda toimivan elinympäristön liikenteen uusille palveluille.

Momentin 5 kohdassa merkittävillä tiehankkeilla tarkoitettaisiin eduskunnan hyväksymiä ja valtion talousarviossa nimettyjä ylimaakunnallisia hankkeita sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmän kannalta tärkeitä hankkeita. Tilaajavirastona vastaavasti kuin nykyisin virasto hankkisi omalta osaltaan väylien suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitotehtäviä kilpailuttamalla. Virasto vastaisi myös väyläverkon palvelutasosta.

Momentin 6 kohdan mukaan liikenneväylien haltijana virasto vastaisi tienpidon ohjauksesta, yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä maakuntien ja niiden yhteistyöalueiden kanssa sekä ohjaamalla palveluiden hankintaa maakunnissa. Tällä varmistettaisiin tienpidon riittävän yhtenäinen palvelutaso sekä tienpidon markkinoiden kehittyminen ja palveluntuottajien tasapuolinen kohtelu maassa. Ohjauksesta, yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä säädettäisiin tarkemmin maantielaissa.

Momentin 7 kohdassa Väylävirasto vastaisi ja hallinnoisi väyliä koskevia tietovarantoja, esimerkiksi kansallisesta tie- ja katutietojärjestelmää (Digiroad). Lisäksi Väylävirasto vastaisi yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä maakuntien kanssa liikenne- ja väylätietojen osalta. Tällä kirjauksella laitettaisiin täytäntöön eduskunnan käsiteltävänä olevan maakuntalain 6 §:n 1 momentin 14 kohdan määräykset tietojen keräämisestä.

Momentin 8 kohdassa säädettäisiin nykyisessä laissakin voimassa olevasta tehtävästä huolehtia jäänmurtopalvelujen hankinnasta sekä talvimerenkulun avustuskauden erivapauksista ja avustamisrajoituksia koskevista päätöksistä. Väylävirasto kilpailuttaisi jäänmurtopalvelut sekä vastaisi yhteistyöstä naapurimaiden kanssa (erityisesti Ruotsi ja Venäjän federaatio).

Momentin 9 kohdan mukaan merkittävänä maa- ja vesirakennusalan tilaajana virastolla olisi edelleen keskeinen rooli koko tämän rakennusalan toimijana. Hankintatoimen kehittämisellä mukaan lukien myös esimerkiksi infrastruktuurihankkeiden kustannushallinnan kehittäminen vaikutetaan koko alan kehitykseen. Markkinoiden toimivuutta edistettäisiin jatkossakin viraston toimintaansa varten keräämien tietojen luovuttamisella avoimen datan periaatteiden mukaisesti (palveluntuottajille). Virasto edistäisi myös palveluntuottajien viraston vastuisiin liittyvän erityisosaamisen kehittämistä. Viraston keräämien tietojen hallinnasta ja luovutuksesta säädettäisiin tarkemmin liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017).

Momentin 10 kohdassa asetettaisiin Väylävirastolle normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskeva varautumisvelvollisuus. Tarkoitus olisi selkiyttää liikennehallinnon varautumisvelvollisuutta ottamalla sitä koskeva säännös momentin 9 kohtaan. Väyläviraston olisi valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että sen oma toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa mahdollistaen yhteiskunnan toimivuuden, huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen toimialallaan. Lisäksi virasto edistäisi toimialallaan yhteiskunnan varautumista häiriö- ja poikkeusoloihin. Esimerkkinä varautumistoiminnasta voidaan mainita valmius-, jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmat sekä poikkeusoloja varten tehdyt etukäteisvalmistelut, joilla tarkoitettaisiin esimerkiksi teknisiä ja rakenteellisia ratkaisuja. Muilla toimenpiteillä tarkoitettaisiin esimerkiksi koulutusta ja harjoituksia sekä tilojen ja kriittisten resurssien varaamista. Myös viestinnän ja tietoliikenteen suunnittelu olisivat osa varautumista.

Väyläviraston tulisi lisäksi varmistaa, että siltä osin kuin on kysymys palvelujen hankinnasta ulkopuolisilta tahoilta, hankintaa koskeviin sopimuksiin olisi otettava tarvittavat määräykset ostettujen palvelujen turvaamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumiseen kuuluisi keskeisesti myös varautumista koskevien ohjeiden antaminen. Väyläviraston olisi seurattava turvallisuuteen vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia ja arvioitava niiden mahdollisesti varautumiseen liittyviä vaikutuksia.

Momentin 11 kohdan mukaan Väylävirasto vaalisi ja hoitaisi hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta.

Pykälän 2 momentin mukaan Väylävirasto toimii väylänpidon asiantuntija ja väyläomaisuuden haltijana..Virastolla olisi vastuu liikenneväyliä koskevien toimenpiteiden kohdentamisesta ja ajoittamisesta sekä priorisoinnista sille osoitettujen määrärahojen puitteissa huomioiden sekä valtakunnallinen että maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Liikennejärjestelmätyön strategisen tason ohjaus olisi jatkossakin liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä. Ministeriö vastaisi myös valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta. Yleinen liikennejärjestelmän kehittäminen, julkinen henkilöliikenne ja tietovarannot olisivat Liikenne- ja viestintäviraston vastuulla. Liikenteen ja maankäytön ja väylänpidon valmisteleva ja alueellinen yhteistyö sijoittuisi Väylävirastoon, joka tukisi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista. Väyläviraston yhtenä keskeisenä tehtävänä olisi väylänpitäjänä vastata eri liikennemuotojen väyliin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta. Liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisella tarkoitettaisiin osallistumista asiantuntijavirastona maakunta-, yleis- ja asemakaavojen laadintaan. Liikennejärjestelmätyö edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä liikenne- ja viestintäministeriön ja virastojen välillä sekä yhteistyötä maakuntien ja kuntien kanssa.

Pykälän 3 momentissa säännellään Väyläviraston mahdollisuuksista tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluonteisia sopimuksia ja osallistua kansainväliseen yhteistyöhön.

Pykälän 4 momentin mukaan Väyläviraston olisi huolehdittava myös muista erikseen sille säädetyistä tehtävistä.

2 luku Väyläviraston organisaatio ja johtaminen

3 §.Pääjohtaja.Pykälän otsikko muutettaisiin. Pykälässä säädettäisiin viraston johtamisesta ja sisäisen organisoitumisen perusteista.

Pykälän 1 momentin mukaan virastoa johtaisi pääjohtaja. Väyläviraston pääjohtajan nimittää valtioneuvosto, kuten aikaisemmin Liikenneviraston pääjohtaja nimitettiin (Laki Liikennevirastosta 862/2009, 3 §). Pääjohtaja vastaisi viraston toiminnan kehittämisestä, tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Pääjohtajan keskeisimpiä tehtäviä olisivat siten johtaa viraston toiminnan kokonaisuutta ja toimintojen järjestämistä viraston toimialalle ja virastolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tämä kirjaus on sisällöltään lähes samanlainen kuin Valtion lupa- ja valvontaviraston toiminnasta on säädetty.

Pykälän 2 momentissa säädetään, että Väyläviraston muusta organisaatiosta päättää pääjohtaja. Muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta sekä säädettäisiin viraston muiden virkojen kuin pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisen määräämisestä sekä muista henkilöstöä koskevista asioista.

4 §.Tarkemmat säännökset.Pykälän otsikko muutettaisiin.Pykälän 1 momentissa säädetään pääjohtajan ratkaisuvallasta. Pääjohtajalla on yleinen valta ratkaista asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksellä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Pääjohtajalla on valta ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asia, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava.

Pykälän 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta virastossa.

5 §.Voimaantulo. Liikennevirastosta annetussa laissa säädettyä vastaavalla tavalla Väyläviraston pääjohtaja valtuutettaisiin antamaan viraston työjärjestys. Tarkoitus olisi, että pääjohtaja päättää viraston organisaatiosta ja muusta sisäisen hallinnon järjestämisestä. Tämän mukaisesti pääjohtajan antamassa työjärjestyksessä määrättäisiin viraston organisaatiosta, ratkaisuvallan käyttämisestä ja muusta sisäisen hallinnon järjestämisestä.

3 luku Erinäiset säännökset

6 §.Tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset.Pykälän otsikko ja sisältö muutettaisiin. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin mahdollisuudesta toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja sen ydintehtävien hoitamisen varmistamiseksi sopia eräiden tehtävien, joihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä, siirtämisestä yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle. Pykälässä kuvatuilla tehtävillä tarkoitettaisiin asiakirjapalvelutehtäviä, neuvontatehtäviä ja hallintopalvelutehtäviä, tienpitäjälle tai rataverkon haltijalle kuuluvan lupa- tai muuhun tehtävään liittyviä avustavia maastotehtäviä sekä maanhankintaan ja lunastukseen liittyviä tehtäviä. Tehtävät olisivat rutiiniluonteisia avustavia tukitehtäviä. Palveluntarjoaja ei voisi hoitaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) viranomaiselle säädettyjä tehtäviä, esimerkiksi tehdä lain 14 §:ssä tarkoitettua päätöstä asiakirjan antamisesta. Tällaisten tehtävien hoitaminen kuuluisi virastolle. Tehtävien siirto voitaisiin toteuttaa joko sopimuksella tai hallintopäätöksellä sekä yhdistää muuhun Väyläviraston hankkimaan palveluun.

Liikenteenohjaustehtäviä eikä maanteiden ja rautateiden rakentamista ei ole pidetty julkisina hallintotehtävinä eikä tosiasiallisina hallintotehtävinä. Hallituksen esityksen eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta (HE 72/2002 vp, s. 50) perusteluissa todetaan, että ”hallintoasioita eivät ole tosiasialliset hallintotoimet, kuten viranomaisen suorittamat tutkimus- ja suunnittelutoimet, jotka eivät tähtää hallintopäätöksen tekemiseen eivätkä ole päätöksen valmistelua. Sama koskee oppituntien pitämistä, hoitotoimien suorittamista, maanteiden ja rautateiden rakentamista, liikenteen ohjaamista ja virastojen siivousta. Tosiasiallisia hallintotoimia saattaa kuitenkin edeltää hallintopäätös tällaisen toimen suorittamisesta. Näin esimerkiksi päätös tahdonvastaiseen hoitoon ottamisesta olisi hallintolaissa tarkoitettu hallintoasia.”

Pykälä täyttäisi perustuslain (731/1999) 124 §:ssä asetetun lailla säätämisen vaatimuksen siitä, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että viranomaisia avustavia tehtäviä voidaan sopimuksella siirtää muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi (PeVL 11/2006 vp, s. 2). Julkisella palvelun tuottajalla tarkoitettaisiin esimerkiksi virastoa tai laitosta. Perustuslakivaliokunta on todennut, että viranomaiselle kuuluvan hallintotehtävän siirtäminen sopimuksella toiselle viranomaiselle ei ole ongelmatonta. Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi lain mukaan toimivaltaisessa viranomaisessa, perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Kuitenkin kun kyseessä on julkiseen hallintotehtävään lähinnä rinnastettava palvelu, siirrolle ei ole ollut estettä. (PeVL 11/2004 vp, s. 2.)

Pykälän 2 momentin mukaan Väylävirasto voisi sopia maakunnan kanssa tiepidon lupatehtävien siirtämisestä asianomaiselle maakunnalle tai tienpitoalueelle. Nykyisin näitä lupatehtäviä hoidetaan ELY-keskuksissa, erityisesti Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Näistä lupatehtävistä säädetään tarkemmin maantielaissa (503/2005), Momentissa luetellut lupatehtävät ovat luonteeltaan teknisiä ja alueellisia, eikä niihin liity merkittävää julkisen vallan käyttöä. Sen vuoksi on perusteltua, että Väylävirasto voi tarvittaessa antaa tämän tehtävän maakunnalle. Tämä momentti tulisi voimaan 1.1.2020, kun maakunnat aloittavat virallisesti toimintansa.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että Väylävirasto voi antaa maakunnalle hoidettavaksi tai ottaa maakunnalta hoidettavakseen julkisia tehtäviä siten kuin ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (828/2008) säädetään. Tarkoituksena olisi, että Väylävirasto ja maakunta voisivat sopia näiden tehtävien hoitamisesta joko niin, että maakunta ottaa Väylävirastolle kuuluvan julkisen tehtävän, esimerkiksi ajoneuvon siirtämisen ja siihen liittyvät päätöksenteon hoitaakseen tai päinvastoin. Tämä momentti tulisi voimaan 1.1.2020, kun maakunnat aloittavat virallisesti toimintansa.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että palveluntarjoajalla olisi oltava riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Avustavia tehtäviä hoitava henkilö toimisi pykälän mukaisia tehtäviä suorittaessaan rikosoikeudellisella virkavastuulla. Momentin mukaan vahingonkorvausvastuusta näissä tehtävissä toimivan henkilön osalta säädettäisiin vahingonkorvauslaissa (412/1974).

7 §.Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset.Pykälän otsikkoa ja sisältöä muutettaisiin. Pykälässä säädettäisiin Väyläviraston tehtävästä edustaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta. Ehdotetun säännöksen mukaan Väylävirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sellaisissa asioissa, joissa toimivaltaista viranomaista ei ole laissa erikseen määrätty.

1.3 Laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanosta sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta

1 §.Voimaan tulevat säädökset. Pykälä sisältäisi säännökset, jotka koskevat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistusta sekä liikenneohjauspalvelujen yhtiöittämisen toteuttamista. Ehdotetulla lailla tulisi voimaan noin 90 lakia. Tarkoituksena olisi, että lait tulisivat voimaan 1.1.2019. Eräisiin tällä lailla voimaanpantaviin lakeihin sisältyy myös erityistä voimaanpanosääntelyä.

Edellä mainittuja Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyviä tehtäviä koskevat erityislait on pyritty mahdollisimman kattavasti ja täydellisesti muuttamaan pykälässä mainituilla laeilla. Erilliset hallituksen esitykset on annettu tieliikennelaista (HE 180/2017 vp) ja maantielaista (HE 45/2018 vp). Koska Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyviä tehtäviä koskevaa erityissääntelyä on runsaasti, on mahdollista, että jokin yksittäinen Liikenne- ja viestintäviraston tehtäväalaan kuuluvaa tehtävää koskeva säännös on jäänyt muuttamatta. Tämän vuoksi ehdotetun voimaanpanolain säännökset koskisivat paitsi 1 §:n mukaisia tällä lailla voimaanpantavia lakeja, myös sellaisia Liikenne- ja viestintäviraston tehtäväalaan kuuluvia Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyviä tehtäviä, joita koskeva yksittäinen tehtäväkohtainen erityissäännös mahdollisesti on jäänyt muuttamatta.

2 §.Kumottavat säädökset. Pykälä sisältäisi säännökset ehdotetulla lailla kumottavista laeista. Ehdotetulla lailla kumottaisiin laki Liikenteen turvallisuusvirastosta, laki viestintähallinnosta, valtioneuvoston asetus Liikenteen turvallisuusvirastosta (865/2009) ja valtioneuvoston asetus viestintähallinnosta (60/2004). Lain 12 §:n voimaantulosäännöksen mukaan 2 § tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Ehdotettujen lakien kumoamisen myötä valtion virastoista Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto lakkaisivat.

3 §.Soveltamisala. Pykälässä säädettäisiin ehdotetun voimaanpanolain soveltamisalasta. Ehdotetussa laissa säädetään 1 §:ssä mainituissa laeissa tarkoitettujen tehtävien siirtämiseen liittyvistä seikoista.

Lain 1 §:ssä tarkoitetut tehtävien siirrot koskevat Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston yhdistämistä Liikenne- ja viestintävirastoksi ja tämän uuden viraston tehtäviä. Lisäksi muutokset koskisivat Liikennevirastosta uuteen Liikenne- ja viestintävirastoon siirrettäviä tehtäviä.

Ehdotettu voimaanpanolaki koskisi myös 1 §:ään sisältyvillä laeilla toteutettavaa valtion viranomaisten ja niiden tehtävien uudelleenorganisoinnin voimaanpanoa ja siirtymäsääntelyä. Ehdotettu voimaanpanosääntely koskisi Väyläviraston tehtävien uudelleenjärjestelyä, joka toteutetaan 1 §:ään sisältyvällä lailla Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta.

Vaikka Liikenne- ja viestintäviraston ja Väyläviraston tehtäviä koskevat erityislait on pyritty muuttamaan kattavasti nyt annettavalla lainsäädännöllä, sisältyy lakiehdotuksen 4 ja 5 §:iin tehtäviä ja toimivaltaa koskevat siirtymäsäännökset siltä varalta, että joku yksittäinen tehtäväkohtainen erityissäännös on jäänyt muuttamatta.

Ehdotettuun lakiin on pyritty kokoamaan kaikki tällä esityksellä toteutettaviin tehtäväsiirtoihin liittyvä voimaanpano- ja siirtymäsääntely.

4 §.Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Liikenne- ja viestintäviraston tehtäväalasta säädettäisiin lain 1 §:ssä mainitun Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 2 §:ssä.

Esityksen valmistelun yhteydessä on pyritty selvittämään ja sen antamisen yhteydessä muuttamaan mahdollisimman kattavasti ja täydellisesti kaikki ne erityislait, jotka koskevat Liikenne- ja viestintävirastolle 1 päivänä tammikuuta 2019 siirtyviä tehtäviä. Säännöksessä viitattaisiin edelleen myös Liikenteen turvallisuusvirastolle, Viestintävirastolle, Ilmailuhallinnolle, Telehallintokeskukselle, Autorekisterikeskukselle, Ajoneuvohallintokeskukselle, Rautatievirastolle, Merenkulkulaitokselle ja lääninhallitukselle säädettyihin tehtäviin, koska tällaisiakin saattaa vielä sisältyä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Myös tällaisten tehtävien siirtoon sovellettaisiin ehdotettua voimaanpanolakia.

5 §.Väyläviraston tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi Väyläviraston tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset. Väyläviraston tehtäväalasta säädettäisiin lain 1 §:ssä mainitun Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 2 §:ssä.

Esityksen valmistelun yhteydessä on pyritty selvittämään ja sen antamisen yhteydessä muuttamaan mahdollisimman kattavasti ja täydellisesti kaikki ne erityislait, jotka koskevat Väylävirastolle 1 päivänä tammikuuta 2019 siirtyviä tehtäviä. Säännöksessä viitattaisiin edelleen myös Liikennevirastolle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle, Merenkulkulaitokselle, Ratahallintokeskukselle, Tiehallinnolle ja lääninhallitukselle säädettyihin tehtäviin, koska tällaisiakin saattaa vielä sisältyä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Myös tällaisten tehtävien siirtoon sovellettaisiin ehdotettua voimaanpanolakia.

6 §.Siirtyvän henkilöstön asema. Pykälässä säädettäisiin henkilöstöä koskevista siirtymäjärjestelyistä. Liikenne- ja viestintäviraston perustamisessa noudatettaisiin valtion virkamieslain (750/1994) 5 a–5 c §:n säännöksiä, joiden sisältöä ja soveltamista on selvitetty tarkemmin edellä kappaleessa 4.2. Säännöksiä sovellettaisiin ainoastaan virkamiehiin. Pykälässä säädettäisiin työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä koskevista siirtymäjärjestelyistä. Tarkoituksena on turvata henkilöstön yhdenvertaisuus muutoksissa siten, että muutosturva toteutettaisiin mahdollisimman pitkälti valtion virkamieslain 2 luvussa säädettyjen periaatteiden mukaisesti riippumatta palvelussuhdelajista.

Pykälän 1 momentin mukaan voimaanpanolain 4 §:ssä tarkoitettuja Liikenteen turvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta ja Viestintävirastolta Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyviä tehtäviä hoitava virka- ja työsopimussuhteessa oleva henkilöstö sekä vastaavat virat ja työsuhteiset tehtävät siirtyvät voimaanpanolain voimaan tullessa Liikenne- ja viestintävirastolle. Liikennevirastosta siirtyviä tehtäviä hoitava työsopimussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy Liikenne- ja viestintävirastoon virkasuhteisena henkilöstönä. Liikenteen turvallisuusvirastossa ja Viestintävirastossa ei ole työsopimussuhteisia henkilöitä, joten palvelussuhdelajin muutos ei koskisi heitä. Valtion työmarkkinalaitoksen ministeriöille osoittaman kirjeen (Palvelussuhdelajin muutokset toimintojen uudelleenjärjestelyjen yhteydessä, VM/1058/00.00.00/2014, 28.5.2014) mukaan henkilöstön tasapuolisen kohtelun kannalta on yleensä tarkoituksenmukaista, että organisaatiossa on käytössä vain yksi pääasiallinen palvelussuhdelaji. Valtion viranomaistoiminnan luonteesta johtuen pääasiallisena palvelussuhteen lajina on virkasuhde. Kirjeen mukaan ohjaavana periaatteena on, että mikäli palvelussuhdelajien yhdenmukaistamista on tarve tehdä toimintoja uudelleenjärjestettäessä, niistä tulee säätää organisaatiota koskevassa uudelleenjärjestelyn toteuttavassa lainsäädännössä. Liikenteen turvallisuusvirastosta ja Viestintävirastosta Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvä henkilöstö on kaikki virkasuhteessa. Siten ei ole perusteltua, että Liikennevirastosta Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvät henkilöt siirtyisivät työsopimussuhteisina työntekijöinä. Liikenne- ja viestintävirastossa tehdään merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä viranomaistehtäviä, joten tehtäviä hoitavan henkilöstön tulisi olla virkasuhteessa virastoon. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy Liikenne- ja viestintävirastoon määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi.

Pykälän 3 momentin mukaan työsopimussuhteessa oleva henkilöstö voitaisiin siirtää ilman suostumustaan, jos hänet siirretään omalla työssäkäyntialueellaan tai omalle työssäkäyntialueelleen. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 §:n mukaista aluetta. Vastaava säännös sisältyy virkamieslain 5 a §:n 3 momenttiin. Pykälään ehdotetaan otettavaksi viittaus voimassa oleviin työehtosopimuksiin sekä työsopimussuhteessa sovellettavaan lainsäädäntöön.

Pykälän 4 momentin mukaan siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen katsottaisiin palvelussuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisesti. Kysymys on esimerkiksi ennen ehdotetun lain voimaantuloa kertyneiden lomien siirtymisestä tai lomarahoista.

Pykälän 5 momentti on selventävä säännös Väyläviraston tehtäviä hoitavan Liikenneviraston henkilöstön asemasta. Liikennevirastoa ei lakkauteta, vaan viraston toiminta jatkuu 1 päivästä tammikuuta 2019 Väylävirasto-nimisessä virastossa. Väylävirastoon ei myöskään siirry henkilöstöä muista virastoista tuona ajankohtana.

7 §.Vireillä olevia asioita ja sopimuksia sekä niihin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyviä vireillä olevia asioita, tehtyjä sopimuksia ja sitoumuksia ja niistä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä tehtäviin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat siirtymäsäännökset. Liikenteen turvallisuusvirastossa ja Viestintävirastossa sekä Liikennevirastossa Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvillä toimialoilla kaikki vireillä olevat asiat, kaikki tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyisivät 1 päivänä tammikuuta 2019 Liikenne- ja viestintävirastolle.

Liikennevirastossa vireillä olevat tie-, rata- ja vesiväyliä koskevat asiat jäisivät edelleen Väyläviraston hoidettaviksi.

8 §.Määräykset, luvat ja päätökset. Pykälän 1 momentin mukaan Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston antamat määräykset jäisivät voimaan, kunnes niiden soveltamisesta muuta säädettäisiin tai määrättäisiin. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin selvyyden ja varmuuden vuoksi myös Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston antamien lupien ja päätösten voimassaolon jatkumisesta lain voimaantulon jälkeen.

Pykälän 2 momentin mukaan lain voimaantulo ei siten vaikuttaisi Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston antamiin voimassa oleviin lupiin ja päätöksiin.

9 §.Eräät Liikenne- ja viestintäviraston hallinnolliset järjestelyt.Pykälän 1 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 3 §:n 1 ja 2 momenttia sovellettaisiin kuitenkin jo 1 päivästä lokakuuta 2018. Tällä mahdollistettaisiin se, että Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtajan virka voitaisiin perustaa 1 päivästä lokakuuta 2018. Virka perustettaisiin liikenne- ja viestintäministeriöön ja lain voimaan tullessa pääjohtajan virka siirtyisi Liikenne- ja viestintävirastoon.

Pykälän 2 momentin mukaan Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston tulisi yhdessä ja uuden viraston pääjohtajan nimityksen jälkeen hänen johdollaan valmistella uuden viraston työjärjestys ja järjestää hallinto- ja muut tukipalvelut niin, että uusi virasto voisi aloittaa toimintansa lain voimaan tullessa.

10 §.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjausta koskevat siirtymäsäännökset.Maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020. Samalla lakkaavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnot. Pääosa ELY-keskusten liikennevastuualueiden tehtävistä siirtyy maakunnille. Liikennevirasto on toiminut ELY-keskusten liikennevastuualueiden toiminnanohjaajana. Koska virastouudistus tulisi voimaan 1.1.2019, tarvitaan tarkemmat määräykset siitä, mikä virasto vastaa ELY-keskusten toiminnanohjauksesta.

Pykälän 1 momentin mukaan Väylävirasto vastaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten liikennevastuualueen ohjauksesta ja yksityisteitä koskevien valtionavustusten kohdentamisesta 31 joulukuuta 2019 saakka.

Pykälän 2 momentin mukaan Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten joukkoliikenteen ja saariston liikenne- ja kuljetuspalvelujen järjestämistä koskevasta ohjauksesta 31 joulukuuta 2019 saakka.

11 §.Muutoksenhakua koskevat siirtymäsäännökset. Pykälä sisältäisi muutoksenhakua koskevat siirtymäsäännökset. Päätökseen, joka on tehty ennen 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantuloa, haettaisiin muutosta kyseisten lakien voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Vastaavasti lain 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantullessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyyn muutoksenhaussa sovellettaisiin kyseisten lakien voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos tuomioistuin kumoaa päätöksen, joka on tehty ennen 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantuloa, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin tällä lailla voimaanpantavien lakien mukaisesti.

12 §.Maakunnalle annettavia tai siirrettäviä tehtäviä koskeva siirtymäsäännös. Pykälän mukaan Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain ( / ) säännöksiä tehtävien antamisesta tai siirtämisestä maakunnalle sovellettaisiin 1 päivästä tammikuuta 2020.

13 §.Voimaantulo. Tarkoituksena on, että voimaanpanolaki tulisi voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Voimaanpanolailla kumottavat lait sisältävä 2 § tulisi kuitenkin voimaan vasta 1.1.2019. Lisäksi lain 1 §:ssä säädettäisiin, että siihen sisältyvät lait tulevat voimaan vasta 1.1.2019. Tehtäväsiirrot ja omaisuusjärjestelyt sekä pääosa henkilöstösiirroista toteutuisivat siten vasta 1.1.2019.

2011

3 §.Määritelmiä. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Ajokortteihin, ajokorttilupiin ja eräisiin muihin lupiin liittyvä toimivalta. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Hakemuksen liitteet. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Ajokorttiluvan peruuttaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 a §.Ajokortin luokan muuttaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Ajokortin ehdot ja rajoitukset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Ajokortin terveysvaatimukset ryhmässä 1. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Ajokortin terveysvaatimukset ryhmässä 2. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Ajonäyte. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Ajoterveydentilaa koskevat ilmoitukset. Pykälän 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Ajokortin luovuttamisen esteet. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.Ajokortin luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Ajokortin kaksoiskappale. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

29 §.Väliaikainen ajokortti. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

30 §.Ajokorttiluvan ja muun luvan raukeaminen sekä ajokortin hävittäminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Ajokortin vaatimukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 a §.Ajokorttia ja muuta lupaa koskeva palvelutehtävä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentista poistettaisiin viittaus henkilötietolakiin. Se korvattaisiin viittauksella EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen. Lisäksi sovellettavaksi tulisi kansallinen säännös, yleinen tietosuojalaki.

32 §.Ajokortin ja muun luvan tai todistuksen mukana pitämis- ja esittämisvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

34 §.Ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun luvanvaraisuus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

35 §.Ryhmän 1 ajokorttia koskevat koulutusvaatimukset. Pykälän 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

36 §.Kuljettajaopetus ryhmän 2 ajokorttia varten. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

37 §.Uuden kuljettajan ajokieltoon määräämiseen liittyvä koulutus ja ajokortin palauttaminen ajokiellon jälkeen. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

38 §.Ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun aloittamisen vähimmäisikä. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

40 §.Opetuksessa ja ajoharjoittelussa käytettävät ajoneuvot ja muut opetusvälineet. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

41 §.Ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun toteuttaminen. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

47 §.Moottoripyörän harjoitusluvan myöntäminen. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

50 §.Kokeilulupa. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

52 §.Kuljettajantutkinnon tarkoitus ja sisältö. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

53 §.Kuljettajantutkinnon rakenne ja toteuttaminen. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

59 §.Muussa EU- tai ETA-valtiossa annettu ajokortti ja muu mopon ajolupa tai kuljetusoikeus.Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

61 §.Muu ulkomainen ajokortti. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi ulkoasiainministeriö muutettaisiin muotoon ulkoministeriö.

62 §.Velvollisuus ajokortin luovuttamiseen sen vaihtamisen yhteydessä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

63 §.Tilapäinen ajokortti. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

65 §.Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

68 a §.Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden voimaan saattaminen ja päättyminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

76 §.Ajo-oikeuden raukeaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

78 §.Opetustoiminnasta vastaava johtaja. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa sekä 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

79 §.Autokoululuvan hakeminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

80 §.Autokoululuvan myöntäminen ja autokoulun valvontamaksu. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

81 §.Autokoulun valvonta. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

82 §.Autokoulutoimintaa koskevat ilmoitukset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

88 §.Liikenneopettajalupa. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

95 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 2, 3 ja 4 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

97 §.Poikkeuslupa. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

98 §.Kansainvälinen ajokortti. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

100 §.Lääkärinlausuntolomakkeiden vahvistaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

101 §.Ilmoitukset liikenneasioiden rekisteriin. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.5 Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta 957/2013

3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 6 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Ilman katsastuslupaa suoritettavat katsastuksen osat. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Lupa raskaiden ajoneuvojen katsastukseen poikkeuksellisin edellytyksin. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Hakijan luotettavuudesta päättäminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Katsastustoimipaikan toimitilat ja katsastuslaitteet. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Katsastusluvan hakeminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Katsastusluvan myöntäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Katsastustoiminnasta vastaavan henkilön ja katsastajan luotettavuudesta päättäminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Katsastajan peruskoulutus. Pykälän 4 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Katsastajan jatkokoulutus. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 a §.Ulkomailla hankitun ammattipätevyyden tunnustaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Katsastusluvan mukaisen toiminnan aloittaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Katsastuksen suorittaminen katsastustoimipaikan ulkopuolella. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.Palvelutietojen ja katsastushintojen ilmoittaminen katsastuspalvelurekisteriin. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

27 §.Katsastusasiakirjojen säilyttäminen ja luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Katsastustoiminnan päättyminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

29 §.Jatkokoulutuksen antaja. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Jatkokoulutusluvan hakeminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

32 §.Jatkokoulutusluvan myöntäminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

33 §.Jatkokoulutukseen liittyvät kokeet ja niitä koskevien asiakirjojen säilyttäminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

36 §.Katsastustoiminnan seuranta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

37 §.Valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

38 §.Tietojen antaminen valvontaviranomaiselle. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

39 §.Katsastustoimipaikan ja koulutuspaikan tarkastukset. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

40 §.Sopimuskumppanin suorittamat toimipaikan tarkastukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

41 §.Katsastetun ajoneuvon tarkastus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

42 §.Ajoneuvon määrääminen valvontakatsastukseen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 §.Katsastusluvan peruuttaminen sekä huomautus ja varoitus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentin johdantokappaleessa sekä 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

44 §.Katsastusten suorittamiskielto sekä huomautus ja varoitus katsastajalle. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

45 §.Väliaikaiset toimenpiteet katsastustoiminnan puutteiden johdosta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

46 §.Katsastustoimipaikan toimitilan tai laitteen käyttökielto. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

47 §.Jatkokoulutusluvan peruuttaminen sekä huomautus ja varoitus jatkokoulutusluvan haltijalle. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

48 §.Henkilörekisteritiedot. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

50 §.Pakkokeinot. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

53 §. Oikaisu ja muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

55 §.Tietojen antaminen epäillystä rikoksesta ja epäkuntoisesta ajoneuvosta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

56 §.Tarkemmat säännökset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

58 §.Siirtymäsäännökset. Pykälän 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.6 Laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä 958/2013

2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Vastuu yksittäishyväksynnän järjestämisestä. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Yksittäishyväksyntöjen myöntämisen järjestäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Yksittäishyväksyntätoiminnasta maksettava palvelukorvaus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Yksittäishyväksynnän hankinnasta ilmoittaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Ilmoittautuminen sopimuskumppaniksi. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Yksittäishyväksyntöjen myöntämistä koskeva sopimus. Pykälän 1 momentin 7, 8 ja 10 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Toimitilat. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Yksittäishyväksyjän peruskoulutusvaatimukset. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Yksittäishyväksyjältä vaadittava jatkokoulutus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 a §.Ulkomailla hankitun ammattipätevyyden tunnustaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.Asiakirjojen säilyttäminen ja luovuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Tiedonsaanti. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Tiloissa tehtävät tarkastukset. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Ajoneuvon tarkastus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.Yksittäishyväksynnän peruuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

27 §.Sopimuksen purkaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa, 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Liikenteen turvallisuusviraston tiedonsaantioikeus ja oikeus tietojen edelleen luovuttamiseen.Pykälän otsikossa sekä pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

29 §.Tietojen antaminen epäillystä rikoksesta ja ajoneuvon vaatimustenvastaisuudesta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Oikaisun hakeminen ja muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

35 §.Maksu yksittäishyväksynnästä. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.7 Ajoneuvolaki 1090/2002

1 §.Soveltamisala. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 30 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Ajoneuvon muuttaminen, rakentaminen ja korjaaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 b §.Ajoneuvojen perusluokittelua koskevat tarkemmat määräykset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.Pelastusauto, poliisiajoneuvo, Tullin ajoneuvo ja rajavartiolaitoksen ajoneuvo. Pykälän otsikossa sekä 3 ja 5 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Ambulanssi ja ensihoitoajoneuvo. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Museoajoneuvo. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 a §.Erikoiskuljetusajoneuvo. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 b §.Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen luokittelua koskevat tarkemmat määräykset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.Valmistenumero ja valmistajan kilpi. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

27 §.Poikkeukset ajoneuvon rakennetta, hallintalaitteita ja varusteita koskevista vaatimuksista.Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

27 a §.Ajoneuvon rakennetta, hallintalaitteita ja varusteita koskevat määräykset. Pykälän 1 ja 2 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

29 §.Energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset.Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

29 b §.Erikoiskuljetuksessa käytettävää ajoneuvoa ja ajoneuvoyhdistelmää koskevat vaatimukset.Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Tyyppihyväksynnän soveltamisala. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

34 §.Tyyppihyväksyntäviranomainen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

34 a §.Toimivaltainen viranomainen. CE-merkinnällä varustettuja tuotteita koskevissa asioissa. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

36 §.Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen tyyppihyväksynnässä. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

39 b §.Tyyppihyväksynnässä sovellettavat poikkeukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

45 §.Vaatimustenmukaisuuden valvonta tuotannossa. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

48 §.Hyväksytty asiantuntija. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

50 c §.Yksittäishyväksyntää koskevat vaatimukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

50 e §.Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen yksittäishyväksynnässä. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

53 §.Määräaikaiskatsastuksen sisältö. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

53 a §.Vikojen ja puutteellisuuksien luokittelu. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

58 §.Katsastustodistus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

60 a §.Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen rekisteröintikatsastuksessa. Pykälän 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

61 a §.Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen muutoskatsastuksessa. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

62 §.Kytkentäkatsastus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

65 a §.Ennakkoilmoituksen tekijä. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa tulli muutettaisiin muotoon Tulli.

65 b §.Ennakkoilmoituksen virheellisyys. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

66 a §.Rekisteröintitodistus, rekisterikilvet ja varmenne. Pykälän 1 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

66 c §.Liikennekäytöstä poisto. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

66 f §.Ajoneuvon väliaikainen käyttö liikenteessä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

69 a §.Rekisteritietojen muutoskielto. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

74 §.Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaja. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

75 §.Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon ulkomailla todetut puutteellisuudet. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

76 §.Tietojen vaihto ja muu yhteistyö muiden valtioiden ja Ahvenanmaan maakunnan viranomaisten välillä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 ja 3 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

77 §.Kansainvälinen raportointi teknisistä tienvarsitarkastuksista. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

79 §.Ajoneuvon, osan ja erillisen teknisen yksikön markkinavalvonta. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

80 §.Vaaraa aiheuttava ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

84 §.Ajokieltoon määrääminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

85 §.Valvontakatsastukseen määrääminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

86 §.Ajoneuvon korjausvelvoite ja takaisinkutsu. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

88 §.Asennuksen ja korjauksen valvontaviranomainen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

93 §.Ajoneuvon valmistajan ohjeet ja katsastuksessa tarvittavat ajoneuvon tekniset tiedot. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

95 a §.Ajoneuvon katsastuksiin ja teknisiin tienvarsitarkastuksiin liittyvä yhteyspiste. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

96 §.Ajoneuvorikkomus. Pykälän 9 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 19 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

98 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. Lisäksi pykälän 2 ja 3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.8 Ajoneuvoverolaki 1281/2003

7 §.Verovelvollisuuden siirto. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Verovelvollisuuden alkaminen ja päättyminen. Pykälän 2 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Käyttövoimavero. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Ajoneuvoveron maksuunpano. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Veronkanto verosta vastattavaksi otettaessa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Veron maksaminen erissä ja maksutapalisä. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Veronkanto eräissä tapauksissa. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Verolipun ja muun ilmoituksen tai päätöksen lähettäminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Eräpäivät. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Maksumuistutus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.Veronkannon jaksottaminen. Pykälän 1 momentissa, 3 momentin johdantokappaleessa sekä 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

30 §.Aiheettoman suorituksen palauttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Veronpalautuksen siirto. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

32 §.Palautuksen maksaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

33 §.Kuittaus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

36 §.Menettely vapautusta haettaessa. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

46 §.Veronoikaisu veronsaajan hyväksi. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

47 §.Jälkiverotus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

48 §.Ennakkoratkaisu. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

49 §.Oikaisu verovelvollisen hyväksi. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.52 §.Muutoksenhaun johdosta maksettava korko. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

53 §.Valtion edunvalvonta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

56 §.Viranomaiset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

57 §.Valvonta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

58 §.Käyttökielto. Pykälän 2 momentissa sekä 4 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

59 §.Ajoneuvon katsastaminen. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

61 §.Veronhuojennus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

63 §.Ajoneuvoveroa koskevien tietojen julkisuus ja tietojen antaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.9 Laki ajoneuvojen siirtämisestä 828/2008

14 §.Täytäntöönpano ja tarkemmat säännökset. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

1.10 Alkolukkolaki 730/2016

3 §.Alkolukon mallin hyväksyntä. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Hyväksynnän voimassaolo. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Toimintailmoitus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Alkolukon asentaminen, käyttäminen ajossa, huolto ja kalibrointi. Pykälän 3, 4 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Käynnistyksen estäminen ja käytön valvonta ajon aikana. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §Valvonta. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Hallinnolliset pakkokeinot. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.11 Aluevalvontalaki 755/2000

23 §.Aluevalvontaviranomaiset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Viittaus Liikennevirastoon ehdotetaan poistettavaksi ja samalla muutettaisiin momentin sanamuotoja.

24 c §.Valtion ilma-aluksen aluevalvontatehtävän turvaaminen. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

30 b §.Tiedon tuottaminen, vaaratilanteiden ennaltaehkäiseminen ja alusliikenteen turvaaminen. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

34 a §.Voimakeinojen käytön turvaaminen ilmatilassa. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.12 Laki aluksen jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta 1121/2005

4 §.Jääluokkamääräykset ja vastaavuusluettelo. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Jääluokan hyväksyminen vaihtoehtoisella menetelmällä. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Turkin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden sääntöjen hyväksyminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Jääluokan määräytyminen ja vahvistaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Jääluokan poikkeaminen jääluokkamääräyksistä. Pykälä 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Jääluokan peruuttaminen ja uuden jääluokan vahvistaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Jäänmurtaja-avustuksen antaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa sekä 4 momentin johdantokappaleessa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

10 a §.Jäänmurtopalvelut. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

11 §.Päätösten maksullisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Liikennevirasto Väylävirastoksi.

12 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Liikennevirasto Väylävirastoksi.

Pykälän 1 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.13 Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä 1686/2009

2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin kohtien numerointi muutettaisiin juoksevaksi siten, että 4 a kohdasta tulisi uusi 5 kohta ja 13 a kohdasta uusi 15 kohta. Näitä seuraavat kohdat tulisivat sen jälkeen samassa järjestyksessä kuin voimassa olevassa laissa. Pykälän 1 momentin 27 kohdan viittaus saman pykälän muihin kohtiin päivitettäisiin vastaamaan kohtien muutettua numerointia.

6 §.Yleiset tekniset turvallisuusvaatimukset. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Vapautukset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Samanarvoisuudet. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Vapautukset teknisistä turvallisuusvaatimuksista. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Aluksen turvallisuusjärjestelyjen vaihtoehtoinen toteuttamistapa. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Navigoinnin turvallisuusvaatimuksia koskevat poikkeukset, vapautukset ja samanarvoisuudet.Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Suurnopeusaluksen liikennöintilupa. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Ilmoitukset IMO:lle. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Matkustaja-alusten luokat. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Yleiset tekniset turvallisuusvaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Lisäturvallisuusvaatimukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Samanarvoisuudet. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Vapautukset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Suurnopeusmatkustaja-aluksen liikennöintilupa. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.Ilmoitukset komissiolle. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Kalastusalusdirektiivin soveltamisalaan kuuluva kalastusalus. Pykälän 2, 3, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Erikoisalus. Pykälän 2, 3, 4, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Muut alukset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Ro-ro-aluksen keulaportin erityisvaatimus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

27 §.Kansainvälisessä liikenteessä oleva alus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Kotimaanliikenteessä oleva alus. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

29 §.Vapautukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

30 §.Samanarvoisuudet. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Poikkeukset lastiviivamääräyksistä kotimaanliikenteessä. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

32 §.Lastimerkin määräämisen hakeminen ja järjestäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

33 §.Lastimerkin määrääminen ja lastiviivakirja. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

34 §.Aluksen muuttaminen lastimerkin määräämisen jälkeen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

36 §.Katsastaja. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

37 §.Toisen valtion viranomaisen suorittama katsastus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

38 §.Nimetty katsastaja. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa sekä 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

39 §.Katsastusvaltuutusta koskeva sopimus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

40 §.Kieltäytyminen katsastusvaltuutuksen antamisesta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

41 §.Katsastusvaltuutuksen peruuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

42 §.Hyväksyttyä luokituslaitosta koskeva valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 §.Katsastuksen hakeminen ja järjestäminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

44 §.Katsastuksen toimittaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

45 §.Katsastuslajit. Pykälän 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

46 §.SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan aluksen meriturvallisuuskatsastus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

47 §.Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan aluksen meriturvallisuuskatsastus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

48 §.Muun kuin non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan kotimaanliikenteessä käytettävän matkustaja-aluksen meriturvallisuuskatsastus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

49 §.Kotimaanliikenteessä käytettävän lastialuksen ja proomun sekä kansainvälisessä liikenteessä käytettävän lastialuksen, joka ei kuulu SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan, meriturvallisuuskatsastus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

50 §.Kalastusaluksen katsastus. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

51 §.Erikoisaluksen, ammattiveneen ja vuokraveneen katsastus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

52 §.Talviliikenteessä käytettävän aluksen rungonkatsastus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

53 §.Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi suoritettavat katsastukset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

54 §.Lastiviivakatsastukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

55 §.Ylimääräinen katsastus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

56 §.Aluksen muuttaminen katsastuksen jälkeen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

57 §.Katsastusasiakirjat sekä todistus- ja turvallisuuskirjat. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

58 §.Väliaikainen todistus- tai turvallisuuskirja. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

59 §.Todistus- tai turvallisuuskirjan uusiminen ja sen voimassaolon lakkaaminen. Pykälän 1 momentissa sekä 2 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

60 §.Aluksessa havaittu puutteellisuus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

61 §.Aluksen todistus- tai turvallisuuskirjan poisottaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

62 §.Poikkeusten myöntäminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

63 §.Aluksenmittauksen tarkoitus ja tarkemmat määräykset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

64 §.Aluksenmittauksen suorittajat. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

65 §.Nimetty aluksenmittaaja. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa sekä 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

66 §.Aluksenmittauksen hakeminen ja järjestäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

67 §.Aluksenmittaus ja mittakirja. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

68 §.Toisen valtion viranomaisen suorittama aluksenmittaus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

70 §.Suomalaisen aluksen siirtyminen toisen valtion lipun alle. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

71 §.Suezin kanavan ja Panaman kanavan mittakirjat. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

73 §.Mittakirjan tietoihin vaikuttavat muutokset. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

74 §.Mittakirjan katoaminen tai vahingoittuminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

75 §.Lastaaminen ja kuljetus. Pykälän 3 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

76 §.Viljan kuljetus irtolastina aluksessa. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

77 §.Alukseen tehtävät merkinnät. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

79 §.Helikopterikuljetukset. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

80 §.Poikkeusten myöntäminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

81 §.Valvonta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi tullilaitos muutettaisiin voimassa olevan tullilain (304/2016) mukaisesti Tulliksi.

82 §.Määräykset kotimaanliikenteen liikennealueiden rajoista. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän viittaus tämän lain 2 §:ään päivitettäisiin vastaamaan 2 §:n 1 momentin kohtien muutettua järjestystä.

83 §.Alusten turvallisuuslaitteiden huoltoyritykset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

84 §.Kustannusten korvaaminen Liikenne- ja viestintävirastolle. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

92 §.Toimenpiteistä luopuminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

93 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp). Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.14 Alusliikennepalvelulaki 623/2005

2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto ja 14 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

11 §.Alusliikenneohjaajan pätevyys ja työpaikkakoulutus. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Alusliikenneohjaajan pätevyystodistus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Alusliikennepalvelun esimiehen pätevyys. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §Alusliikenneohjaajan pätevyystodistuksen peruuttaminen. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Alusliikennepalvelun ylläpito. Pykälän 6 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

16 a §. Meritilannekuva. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Väylävirastoksi. Pykälällä täytäntöönpannaan virastolaeissa määritellyt tehtävät tilannekuvan laatimisesta.

17 §.Alusliikenteen tilapäinen ohjaaminen erityistilanteissa. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 a §.Kielto-oikeus. Pykälän 1–4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 5 momentissa ulkoasiainministeriö muutettaisiin ulkoministeriöksi.

18 §.VTS-viranomaisen ilmoitusvelvollisuudet. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 a §.Tietoturvaan liittyvistä häiriöistä ilmoittaminen. Pykälän 1–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 5 momentti kumottaisiin tarpeettomana, sillä virastouudistuksen yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistyisivät uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.VTS-viranomaisen toimintakäsikirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 a §.Varautuminen poikkeusoloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.Valvonta kansainvälisillä merialueilla. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 a §.Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä. Pykälän 1, 2, 4 ja 5 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 b §.Avun tarpeessa olevien alusten vastaanottamista koskeva suunnitelma. Pykälän 1 momentissa kirjaus Liikennevirastosta muutettaisiin kirjaukseksi Liikenne- ja viestintävirastosta sekä Väylävirastosta.

20 c §.Avun tarpeessa olevien alusten vastaanottaminen. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 d §.Alusten pitkän kantaman tunnistus- ja seurantajärjestelmä. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Alusliikennepalveluun osallistuminen. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Aluksen päällikön vastuu ja ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 a §.Aluksen saapumisilmoitus. Pykälän 2 ja 3 momentissa tulliviranomainen muutettaisiin Tulliksi.

22 d §.Tilastointia koskevien tietojen antaminen. Pykälän 1–5 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 f §.Vapautukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 g §.Tarkemmat määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Merellä tapahtuvista vaaratilanteista ja onnettomuuksista ilmoittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Alusliikennepalvelutehtävien koulutusohjelmat. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.VTS-pätevyysrekisteri. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

27 §.Luettelo oppilaitoksista. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Valvonta. Pykälän 2–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.15 Alusrekisterilaki 512/1993

1 §.Alusten rekisteröinti. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.16 Laki alusturvallisuuden valvonnasta 370/1995

5 §.Valvontaviranomainen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Virka-apuviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Uhkasakko ja keskeyttämisuhka. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2 ja 3 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.17 Autoverolaki 1482/1994

46 §. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

47 §. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

50 §. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

51 §. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

54 §. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

55 §. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

67 §. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

86 §. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.18 Laki biopolttoaineista ja bionesteistä 393/2013

33 §.Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.19 Laki eläinten kuljetuksesta 1429/2006

20 §. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.20 Laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta 781/2013

1 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.21 Laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta 485/2004

2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi.

3 §.Toimivaltaisen viranomaisen yleiset tehtävät. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi.

4 §.Liikenne- ja viestintäviraston erityistehtävät. Pykälän otsikossa, 1 momentin johdantokappaleessa sekä 1 momentin 9 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 2 ja 3 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi.

6 §.Poliisin erityistehtävät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Tullin erityistehtävä. Pykälän otsikko muutettaisiin Tullin erityistehtäväksi ja pykälässä tullilaitos korvataan sanalla Tulli.

7 e §.Satamanpitäjän velvollisuus huolehtia viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallinnasta. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja 3 momentti kumottaisiin tarpeettomana, koska Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistyisivät yhdeksi virastoksi.

7 f §.Tietoturvallisuuteen liittyvistä häiriöistä ilmoittaminen. Pykälän 1–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Turvatarkastuksen suorittaja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Tietojen antaminen ennen aluksen satamaan saapumista. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Satamanpitäjän ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi.

17 §.Tekninen valvonta. Pykälässä rajavaltiolaitos muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella. Viittaus tullilakiin muutettaisiin tarkoittamaan voimassa olevan tullilain (304/2016) 5 luvun 28 §:ssä tarkoitettua teknistä valvontaa.

Pykälän 3 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) muutettaisiin viittaukseksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus).

19 §.Puutteellisuuksien korjaaminen ja pakkokeinot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 a §.Turvatarkastuksen suorittajan ja toimivaltaisen viranomaisen yhteistyö. Rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin alkamaan isolla kirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi.

23 §.Turvatoimirikkomus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.22 Laki eräiden ennakkoratkaisujen maksuperusteista 1209/2006

1 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Kiinteiden maksujen vahvistaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Maksua koskeva muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa viittaus tullilakiin päivitettäisiin koskemaan voimassa olevaa tullilakia (304/2016).

1.23 Laki eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta 1206/2004

6 §.Tilapäinen toimintalupa. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Terminaalin edustajan tehtävät. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Arviointilaitos ja sen tehtävät. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Arviointilaitoksen nimeämisen peruuttaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Lastaamisen tai lastin purkamisen aikana aiheutuneiden vaurioiden korjaaminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Valvonta. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Tarkastusoikeus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Aluksen lastaamisessa tai purkamisessa havaittu puute tai epäkohta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Uhkasakko ja keskeyttämisuhka. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Kiinteän irtolastin lastaamisen tai purkamisen estäminen tai keskeyttäminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.Tiedonsaanti toiselta viranomaiselta. Pykälän otsikko muutettaisiin tiedonsaanniksi toiselta viranomaiselta ja alusliikennepalvelun tarjoajalta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälään lisättäisiin Liikenne- ja viestintävirastolle oikeus saada tietoja myös alusliikennepalvelulaissa tarkoitetulta alusliikennepalvelujen tarjoajalta.

21 §.Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi, ja tulliviranomaisen kirjoitusasu muutettaisiin Tulliksi.

22 §.Arviointilaitoksen tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Virka-apuviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Kustannusten korvaaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Muutoksenhaku. Pykälän 2 ja 3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.24 Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä 954/2012

2 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

1.25 Laki Finanssivalvonnasta 878/2008

52 a §.Yhteistyö ja tietojenvaihto verkko- ja tietoturvadirektiivin mukaisten tehtävien hoitamisessa.Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Laki hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta 185/2013

6 §.Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.26 Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta (97/2017)

2 §.Romutuspalkkion myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentissa ja 3 momentin 1 kohdassa ajoneuvoliikennerekisteri muutettaisiin liikenneasioiden rekisteriksi.

4 §. Muuntotuen myöntämisen edellytykset. Pykälän 2 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin 2 kohdassa ajoneuvoliikennerekisteri muutettaisiin liikenneasioiden rekisteriksi.

6 §.Avustuksen saaja. Pykälän 1 momentissa ajoneuvoliikennerekisteri muutettaisiin liikenneasioiden rekisteriksi.

7 §.Romutuspalkkion maksaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Hankintatuen maksaminen sähkökäyttöisen auton ostajalle. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Hankintatuen maksaminen auton pitkäaikaisvuokraajalle. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Muuntotuen maksaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Valvonta ja takaisinperintä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.27 Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa 761/2003

19 §.Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 18 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Pykälän 1 momentin 4 ja 21 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi sekä 9 kohdassa ulkoasiainministeriön kirjoitusasu muutettaisiin ulkoministeriöksi.

32 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 5 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.28 Laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa 579/2005

13 §.Turvallisuustietorekisterin käyttöoikeus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Tietojen luovuttaminen muille viranomaisille. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja muokattaisiin kohdan kirjoitusasua vastaamaan Väyläviraston tehtäviä. Pykälässä muutettaisiin ulkoasiainministeriön kirjoitusasu ulkoministeriöksi.

1.29 Laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista 1712/2015

4 §.Liikenne- ja viestintäviraston oikeus myöntää poikkeuksia. Otsikossa ja pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Tuotteita koskevat vaatimukset. Pykälän 7 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Vaatimustenmukaisuuden arviointi. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Tuotteiden mukana olevat asiakirjat ja asiakirjojen kieli. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Valmistajan velvollisuus varmistaa tuotteen vaatimustenmukaisuus ja laatia tuotetta koskevat asiakirjat. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Valmistajan velvollisuus testata tuotteita. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Valmistajan velvollisuus ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin, ilmoittaa vaarasta ja tehdä yhteistyötä viranomaisen kanssa. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Valtuutettu edustaja. Pykälän 2 momentin 2 ja 3 kohdissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Maahantuojan velvollisuus varmistua tuotteen vaatimustenmukaisuudesta ja asiakirjojen laatimisesta sekä velvollisuus ilmoittaa puutteista. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja kirjoitusasua selkeytettäisiin.

18 §.Maahantuojan velvollisuus testata tuotteita. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Maahantuojan velvollisuus ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin, ilmoittaa vaarasta ja tehdä yhteistyötä viranomaisen kanssa. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.Maahantuojan velvollisuus säilyttää asiakirjoja. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Jakelijan velvollisuudet asetettaessa tuote saataville markkinoilla. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Jakelijan velvollisuus varmistua korjaavista toimenpiteistä, ilmoittaa vaarasta ja tehdä yhteistyötä viranomaisen kanssa. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Yksityisen maahantuojan velvollisuudet ennen tuotteen käyttöönottoa. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Tiedot tuotteita toimittaneista toiminnanharjoittajista. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.Kuluttajille annettavat tiedot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

27 §.Ilmoitetun laitoksen nimeäminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

30 §.Ilmoitetun laitoksen tehtävät. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Ilmoitetun laitoksen tytäryhtiö ja alihankkija. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

33 §.Ilmoitetun laitoksen velvollisuus antaa tietoja. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

35 §.Ilmoitetun laitoksen valvonta ja nimeämisen peruuttaminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

36 §.Markkinavalvontaviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

37 §.Tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

38 §.Tarkastusoikeus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

39 §.Oikeus ottaa tuotteita tutkittavaksi ja testattavaksi. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

40 §.Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

41 §.Toimenpidemääräys puutteellisuuden korjaamiseksi. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

42 §.Toimenpidemääräykset vaaran torjumiseksi tai vähentämiseksi. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 §.Valmistuksen, maahantuonnin, asettamisen saataville markkinoilla, markkinoille saattamisen ja käyttöönottamisen kielto. Pykälän 1, 2, 3, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

44 §.Väliaikainen kielto. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

45 §.Määräys tuotteen hävittämiseksi. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

46 §.Määräys tuotteen korjaamiseksi, vaihtamiseksi tai kaupan purkamiseksi. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

47 §.Määräys tiedottamiseen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

48 §.Ilmoitukset Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

49 §.Toimenpiteet muissa jäsenvaltioissa vaatimustenvastaisiksi todettujen tuotteiden osalta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

50 §.Uhkasakko. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

51 §.Valvonnasta perittävät maksut. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

52 §.Valvontaviranomaisten oikeus saada tietoja toiselta viranomaiselta ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin 1 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

53 §.Yleinen ohjaus ja valvonta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

55 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1, 2, 4, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten sekä yleissopimukseen liittyvän kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskevan kansainvälisen säännöstön (IMSBC-säännöstö) pakottavan osan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja IMSBC-säännöstön soveltamisesta 40/2015

2 §. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §. Pykälän 1 ja 2 momentissa sekä 3 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.31 Ilmailulaki 864/2014

1 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §Määritelmät. Pykälän 1 momentin 17 kohdan rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

3 §.Toimivaltainen viranomainen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 4 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi. Lisäksi Tulli muutettaisiin muotoon Tullin valvontaosaston päällikkö tai hänen määräämänsä voimassa olevan tullilain (304/2016) mukaisesti.

4 §.Suomen ilmailun turvallisuusohjelma. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Lentosääntöjä koskevien määräysten antaminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Sotilasilmailu. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Sotilasilmailua koskevat tarkennukset ja poikkeukset. Pykälän 1 momentin 14 ja 16 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Valtion ilmailu ja valtion ilma-aluksia koskevat poikkeukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

9 §.Eräitä muita ilma-aluksia ja laitteita koskevat poikkeukset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Oikeus ilmailuun Suomen alueella. Pykälän 1 momentissa sekä 2 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Ilmailulta rajoitetut alueet ja vaara-alueet. Pykälän 1, 2, 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 4 momentin 1 kohdassa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

16 §.Ilma-aluksen rekisteritunnus ja rekisteröimistodistus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Rekisteröintioikeus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Rekisteröinnin hakeminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Väliaikainen rekisteröinti. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.Rekisteritiedoissa tapahtuneet muutokset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Ilma-aluksen poistaminen liikenneasioiden rekisteristä. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

33 §.Lentokelpoisuus. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

34 §.Lentokelpoisuuden ylläpitäminen. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa sekä 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

35 §.Lentokelpoisuuden hallintaorganisaatio. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

36 §.Lentokelpoisuutta koskevat tiedot. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

37 §.Lentokelpoisuustodistus ja lentokelpoisuuden tarkastustodistus. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

38 §.Lupa ilmailuun. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

39 §.Lentokelpoisuuden valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa, 3 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

40 §.Lentokelpoisuuden tarkastustodistuksen myöntäminen ja uudistaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

41 §.Lentokelpoisuustodistuksen, lentokelpoisuuden tarkastustodistuksen ja ilmailuun annetun luvan peruuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

42 §.Suunnittelu, valmistus ja huolto. Pykälän 1, 4 ja 5 momentin johdantokappaleessa sekä 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 §.Huoltohenkilöstön koulutusorganisaatio. Pykälän 1 momentissa sekä 2 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

44 §.Päästöt. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

46 §.Luvan myöntäjä. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

47 §.Luvan myöntämisen edellytykset ja luvan lajit. Pykälän 2 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin alakohtien numerointia muutettaisiin.

48 §.Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

49 §.Velvollisuus ilmoittaa kelpoisuuteen vaikuttavista seikoista ja kelpoisuuden toteaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

50 §.Liikenteen turvallisuusviraston oikeus tietojen saantiin. Otsikossa ja pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

51 §.Ulkomainen lupakirja. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

53 §.Ohjaamomiehistön ja kauko-ohjaajan lupakirja, kelpuutus ja hyväksyntä sekä lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

55 §.Ilma-aluksen ja kauko-ohjauspaikan miehistö. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

57 §.Lennon valmistelu ja suorittaminen. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

61 §.Ilma-aluksen asiakirjat. Pykälän 2 momentin 1 ja 2 kohdassa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

72 §.Lentonäytökset ja lentokilpailut. Pykälän 1 ja 3 momentin johdantokappaleessa sekä 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

75 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

76 §.Lentopaikkojen ja muiden alueiden käyttö. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa sekä 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

77 §.Lentoliikenteen sujuvuuden edistäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

78 §.Lähtö- ja saapumisaikojen jakaminen lentoasemilla. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

79 §.Rakentamislupa. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

81 §.Rakentamisluvan myöntämisen edellytykset. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

82 §.Lentoaseman hyväksyntätodistus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

83 §.Lentoaseman hyväksyntätodistuksen myöntämisen edellytykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

84 §.Lentopaikan pitolupa. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

86 §.Kevytlentopaikat. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

87 §.Rakennusten, rakennelmien ja laitteiden hyväksyminen käyttöön. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

88 §.Lentopaikan käytön kieltäminen ja rajoittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

90 §.Maahuolintapalvelujen tarjoaminen. Pykälän 2, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

91 §.Lentopaikan keskitettyjen infrastruktuurien käyttäminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

92 §.Maahuolinnan kirjanpidon eriyttäminen ja tarkastaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

93 §.Maahuolintapalveluja tarjoavan turvallisuuden hallinta. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

95 §.Luvun soveltamisala ja yleiset säännökset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

97 §.Tarkastusten ja valvonnan suorittaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

98 §.Ilmailun turvaamiseen liittyvä koulutus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

102 §.Pääsy lentokenttäalueelle ja lentoaseman turvavalvotulle alueelle. Pykälän 1 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

104 §.Ilmailun turvaamista edistävät laitteet. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

105 §.Luvun soveltamisala ja yleiset säännökset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

106 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 7 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

109 §.Ilmatilan jäsentäminen ja hallinta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

110 a §. Ilmoitetun laitoksen nimeäminen ja nimeämisen peruuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

111 §.Lennonvarmistuspalvelun maksut. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

113 §.Lennonvarmistushenkilöstön lupakirja, kelpoisuustodistus, kelpuutus ja hyväksyntä sekä lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa, 2 momentin 1 ja 2 kohdassa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

114 §.Lennonvarmistushenkilöstön koulutus. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

115 §.Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tavoitteiden toteutumiseen liittyvien tietojen kerääminen.Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

116 §.Lennonvarmistustoiminnan tallenteet. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki.

118 §.Ilmailuonnettomuuksista ja vaaratilanteista ilmoittaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

120 §.Liikenne- ja viestintävirastonjärjestämä tutkinta. Otsikossa sekä pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

121 §.Ilmailun etsintä- ja pelastuspalvelu. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

122 §.Hätäpaikannuslähetinrekisteri. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 4 momentissa poistettaisiin viimeinen lause, koska Viestintäviraston rekisteritoiminta siirtyy Liikenne- ja viestintävirastoon.

Pykälän 7 momentti kumottaisiin tarpeettomana. Henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin yleislakeina EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja kansallista yleistä tietosuojalakia.

124 §.Hylyn poiskuljetus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

126 §.Ilmoitusjärjestelmä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

128 a §.Velvollisuus huolehtia viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallinnasta. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja 3 momentti kumottaisiin, koska Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistyisivät uudeksi Liikenne- ja viestintävirastoksi.

128 b §.Tietoturvapoikkeamista ilmoittaminen. Pykälän 1–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

129 §.Tasapainoinen lähestymistapa ja toimintarajoituksen asettaminen. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

139 §.Kansalliset vakuutusvaatimukset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

141 §.Toimenpiteet henkilölle myönnettyyn lupaan puuttumiseksi. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa Tulli muutettaisiin muotoon Tullin valvontaosaston päällikkö voimassa olevan tullilain (304/2016) mukaisesti.

143 §.Henkilölle myönnetyn luvan peruuttaminen tai tehtävässä toimimisen kieltäminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

146 §.Toimenpiteet organisaatiolle myönnettyyn lupaan tai ilmoituksenvaraiseen toimintaan puuttumiseksi. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

148 §.Organisaatiolle myönnetyn luvan muuttaminen, rajoittaminen ja peruuttaminen sekä luvassa tai ilmoituksessa tarkoitetun toiminnan kieltäminen ja rajoittaminen. Pykälän 1 ja 3 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

150 §.Lentotoimintaluvan, lentoluvan tai liikennöintiluvan raukeaminen. Pykälän 1 momentin 2 ja 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

151 §.Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

152 §.Ammattitaidon ylläpitäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

153 §.Viranomaisten tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Pykälän 1, 2 ja 4 momentin johdantokappaleessa sekä 3, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 7 momentti kumottaisiin tarpeettomana. Henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin yleislakeina EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja kansallista yleistä tietosuojalakia.

154 §.Oikeus saada virka-apua. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

155 §.Valvontatiedostot. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki.

156 §.Miehistökortti. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin 1 kohdassa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

157 §.Ilmailun ympäristövaikutuksia koskevat määräykset ja päätökset. Pykälän johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Säännös on sisältynyt ilmailulakiin pitkälti samassa muodossa jo vuodesta 2006 (vuoden 2005 ilmailulain 158 §, vuoden 2009 ilmailulain 164 §, vuoden 2014 ilmailulain laajemman uudistuksen myötä 157 §). Pykälän elementit löytyvät jo vuoden 1995 ilmailulain perusteluista (HE 294/1994 vp. s. 44 78 §:n perusteluissa), mistä ne on sittemmin nostettu itse pykälätekstiin. HE 139/2005 vp:ssä 158 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: Pykälässä säädettäisiin Ilmailuhallinnon toimivallasta ilma-alusten melun ja muiden ympäristövaikutusten suhteen. Toimivalta on tarpeen sen johdosta, että tässä pykälässä tarkoitetut toimet saattavat olla nopeaa päätöksentekoa vaativia tai vaikuttaa lentoturvallisuuteen. Kyse on ympäristölainsäädäntöä ja lentopaikan perustamiseen liittyviä ehtoja täydentävistä toimenpiteistä. Tarkoitus on, ettei tässä pykälässä tarkoitettuja toimia käytettäisi muutoin kuin poikkeuksellisen tarpeen sitä vaatiessa.

Säännöstä sovelletaan sellaisiin lentopaikkoihin, jotka eivät kuulu EU:n melunhallinta-asetuksen soveltamisalan piiriin. Suomessa tämä tarkoittaa Helsinki-Vantaan lentoasemaa lukuun ottamatta kaikkia lentopaikkoja alkaen pienimmistä valvomattomista harrasteilmailun lentopaikoista.

Vuoden 2014 ilmailulain muutokseen saakka pykälässä puhuttiin vain ilmailumääräyksistä, mutta tuolloin määräysten rinnalle nostettiin päätökset. Oli tunnistettu, että yleisesti sovellettavien määräysten lisäksi on tärkeää, että viranomainen voi tehdä yksittäistä lentopaikkaa koskevia yksittäisiä päätöksiä.

Ilmailuviranomaisen toimivallalle on perinteisesti nähty kaksi perustetta, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Ensinnäkin, ilmailuviranomaisella on mahdollisuus reagoida tilanteisiin määräyksillä ja päätöksellään yleensä nopeammin kuin mihin ympäristöviranomaiset kykenevät. Kokemus on osoittanut, että ympäristölupa-asian käsittely voi valituskierroksineen kestää useamman vuoden. Ilmailuviranomaisen määräys tai päätös on nopea keino puuttua akuutteihin tilanteisiin.

Toinen, itsenäinen kriteeri ilmailuviranomaisen määräystoimivallalle on ollut se seikka, että ympäristöperusteisia määräyksiä ei voi antaa ottamatta huomioon voimassa olevia lentoturvallisuuteen tai siviili-ilmailun turvaamiseen perustuvia säännöksiä eikä esimerkiksi kansainvälistä ilmailun tiedotusjärjestelmää. Vaatimuksia ei voi asettaa toisistaan irrallisina. Ilmailulle suunnattavien ympäristövaatimusten pitäisi olla soveltajilleen ymmärrettäviä ja täytäntöönpanokelpoisia. Lisäksi on huomioitava, että ilmailuviranomaisen määräyksellä on jo saatettu voimaan siviilikäytössä olevien ääntä hitaammin lentävien suihkukoneiden aiheuttaman melun rajoittamisesta annettu EU:n neuvoston direktiivi 89/629/ETY. Lentotoimintarajoituksesta meluisille suihkulentokoneille annetulla ilmailumääräyksellä OPS M5-7 rajoitetaan suomalaisten lentopaikkojen käyttöä kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) melustandardiin sekä EU:n direktiiviin viitaten.

Kolmantena kriteerinä, joka ei ole aiemmissa vaiheissa noussut keskustelussa esille, voidaan pitää valtakunnallisen lähestymistavan merkitystä. Väestön oikeutta saada suojaa haitallisilta ympäristövaikutuksilta pitäisi tarkastella yhteisten valtakunnallisten kriteerien pohjalta, eikä tapauskohtaisesti tai paikallisesti. Muuten viranomaistoimintaa ei voida pitää läpinäkyvänä ja ennakoitavana. Vuoden 2017 aikana tietoon on tullut useita tapauksia, joissa paikallisilla ympäristöluvilla esitetään puututtavaksi lentotoimintaan tavalla, jota ei ympäristövaikutusten näkökulmasta voida pitää perusteltuna. On esitetty myös lupamääräyksiä, joiden täytäntöönpanovastuu ja –tapa jäävät epäselviksi. Paikallisilta ympäristöviranomaisilta ei voi edellyttää sellaista lentotoiminnan ympäristövaikutusten ja niiden hallintakeinojen osaamista, joka on välttämätöntä toimintaa koskevien syrjimättömien rajoitusten asettamiseksi. Lentopaikat ovat valtakunnallisen ja kansainvälisen lentoliikenteen infrastruktuuria, jonka paikallisilla käyttörajoituksilla voi olla laajempiakin vaikutuksia liikenneyhteyksien ja matkaketjujen toimintaan.

Tuoreissa keskusteluissa Liikenteen turvallisuusviraston ja ympäristön hallinnonalan välillä on yllättäen paljastunut, että nykyisen ilmailulain viittaus 129 §:ssä tarkoitettuun tasapainoiseen lähestymistapaan on joidenkin toimesta ymmärretty tarkoittavan sitä, että myös 157 §:ää sovellettaisiin melunhallinta-asetuksen piiriin kuuluvilla lentopaikoilla. Ilmailulain systematiikka on lain uudistuksista huolimatta jatkuvasti ollut sellainen, että EU:n melunhallintasäännösten (aiemmin melunhallintadirektiivi, nykyään siis melunhallinta-asetus) piiriin kuuluvista lentoasemista on säädetty erikseen ja lain loppuosaan sisältynyt erityismääräys on koskenut niitä lentopaikkoja, jotka jäävät EU-sääntelyn ulkopuolelle. Voimassa olevan 157 §:n sanamuoto ei myöskään tue tätä tulkintaa. Tämän ilmenneen väärinymmärryksen johdosta pykälän sanamuoto on kuitenkin otettu tarkasteluun, ja siihen esitetään eräitä toimituksellisia selvennyksiä.

Ensinnäkin, momentin ensimmäinen lause esitetään jaettavaksi kahtia niin, että viraston velvollisuus huomioida tasapainoinen lähestymistapa tulisi toiseen lauseeseen. Tekstiä voi täsmentää myös siltä osin kuin siinä viitataan ”sallittuihin poikkeuksiin”. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö on määritellyt kansainvälisen liikenteen melustandardit, joita esimerkiksi EU:n alueella noudatetaan myös kansallisessa liikenteessä. On kuitenkin tilanteita, joissa yksittäistapauksissa on hyväksytty standardin vaatimukset täyttämättömien ilma-alusten operointi. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi poikkeuksellisen kokoisen kuorman kuljetus (isokokoiset laitteet) tai humanitääriseen apuun liittyvät lennot, jossa nopealla aikataululla on siirrettävä isoja määriä rahtia tai matkustajia, tai toiminta näytös- tai kilpailukäyttöön tarkoitetuilla ilma-aluksilla. Tarkoituksena on, että Suomessakin melustandardeista tingitään vain yksittäistapauksissa ja aivan poikkeuksellisissa tilanteissa.

Voimassa olevan momentin viimeinen osa, joka koskee määräysten ja päätösten sisältöä, ehdotetaan siirrettäväksi omaksi momentikseen. Momentin ensimmäisessä kohdassa todettaisiin nykyistä selkeämmin, että kyse on muusta kuin melunhallinta-asetuksessa tarkoitetusta lentopaikasta. Voimassa olevan 3 ja 4 kohtien muotoilua on kansainvälisen kehityksenkin valossa perusteltua täsmentää. Yli kymmenen vuotta vanhaan sanamuotoon ei ole ilmailulain uudistusten yhteydessä puututtu, vaikka kehitys EU:ssa ja kansainvälisesti on edennyt. Esitetyn momentin 3 kohtaa voitaisiin soveltaa esimerkiksi näytös- tai kilpailukäytössä olevien meluisien koneiden käytön rajoittamiseen. Momentin 4 kohtaa voitaisiin soveltaa esimerkiksi melunhallinta-asetuksessa tarkoitettujen vaatimukset niukasti täyttävien ilma-alusten käytön kieltämiseen.

Olisi hyvä olla mahdollisuus sallia toiminta rajoitetusti esim. alueellisesti tai poikkeuksellisessa tilanteessa. Vrt. OPS M5-7 ”Lentotoimintarajoitus meluisille suihkulentokoneille”.

158 §.Lentoesteet. Pykälän 4, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin siten, että se alkaisi isolla kirjaimella.

159 §.Lentoturvallisuudelle vaaraa aiheuttava toiminta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

160 §.Varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

161 §.Tehtävien siirto vieraan valtion viranomaiselle. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

166 §.Ilma-aluksen lähdön estäminen muusta syystä. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

167 §.Ilma-aluksen kulkuun puuttuminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

168 §.Ilma-aluksen kulkuun puuttuminen tartuntataudin leviämisen estämiseksi.Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

170 §.Toimintakyvyn heikkeneminen. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

172 §.Ilmailun tilastot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

173 §.Kansainväliset sopimukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

178 §.Ilmailurikkomus. Pykälän 1 momentin 16 ja 23 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

179 §.Toimenpiteistä luopuminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

180 §.Liikenteen turvallisuusviraston ja puolustusvoimien kuuleminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentissa Puolustusvoimien kirjoitusasua muutettaisiin.

181 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentissa Puolustusvoimien kirjotusasua muutettaisiin.

Pykälän 1, 4 ja 5 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.32 Laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta 10/2015
4 luku. Erinäiset säännökset.

23 §.Virka-apu. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Samalla Rajavartiolaitoksen kirjoitusasua muutettaisiin. Samalla Rajavartiolaitoksen kirjoitusasua muutettaisiin.

1.33 Jätelaki 646/2011

59 §.Romutustodistus ja ajoneuvon lopullinen rekisteristä poistaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

108 a §.Viranomaisten tehtävät aluskierrätysasetuksen toimeenpanossa. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.34 Laki katsastustoiminnan valvontamaksusta 960/2013

4 §.Toimivaltainen viranomainen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Maksun määrääminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

7 §.Maksun suorittaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Maksun kanto. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Oikaisuvaatimus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

15 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Tietojenantovelvollisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.35 Konttilaki 762/1998

6 §.Valvontaviranomaiset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi sekä tulli-, rajavartio- ja poliisiviranomaisten kirjoitusasu muutettaisiin Tulliksi, Rajavartiolaitokseksi ja poliisiksi.

1.36 Laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä 535/1998

2 §.Määritelmiä. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämistä koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 a §.Kuljettajantutkintotehtävän hoitaminen palvelutehtävänä. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 3 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki. Pykälän 2 momentissa viittaus julkisista hankinnoista annettuun lakiin korjattaisiin ajantasaiseksi.

3 b §.Kuljettajantutkintotoimintaa koskeva sopimus. Pykälän 1 momentin 7 ja 8 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 b §.Vaarallisten aineiden ADR-ajolupakokeen vastaanottajan ammattitaito. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 c §.Ajokokeiden vastaanottajan ammattitaito. Pykälän 7 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 d §.Ajokokeen vastaanottajan peruskoulutus. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 e §.Kuljettajantutkintotoiminnan laadunvarmistus. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 f §.Jatkokoulutus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 g §.Uudelleenarviointi. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 h §.Kelpoisuustodistus. Pykälän 1 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Valvonta. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Henkilörekisteritiedot. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 3 ja 4 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

15 §.Rangaistussäännökset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Maksu kuljettajantutkinnosta tai ajolupakokeesta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.37 Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla 1186/2009

4 §.Maakunnallinen hankeohjelma. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Valtioneuvoston päätös tuen jakautumisesta. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Valtion tuen julkinen hakumenettely. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Tukihakemus Viestintävirastolle. Pykälän otsikossa, 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Liikenne- ja viestintäviraston tukipäätös. Pykälän otsikossa ja pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Tukikelpoiset kustannukset. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Tuen maksamisen erityiset edellytykset. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 a §.Viraston tekemän maksupäätöksen muuttaminen. Pykälän otsikossa Viestintävirasto muutettaisiin virastoksi. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja virastoksi. Tällä kirjauksella mahdollistettaisiin se, että oikeuden haltija ei menetä oikeuksiaan, vaikka viraston nimi muuttuisi vuoden 2019 alusta.

14 §.Omistusoikeus ja velvollisuuksien siirtyminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Tietojen luovutusvelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Tuoton palauttaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 1 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Seurantarekisteri. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki.

18 b §.Sähköinen tiedoksianto. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.38 Laki laiva-apteekista 584/2015

13 §.Poikkeukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

14 §.Valvonta ja tietojenantovelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.39 Laivavarustelaki 1503/2011

4 §.Laivavarusteisiin kohdistuvat vaatimukset. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Valvontaviranomaiset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Valvontaviranomaisen tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentista poistettaisiin maininta Liikenteen turvallisuusviraston oikeudesta saada valvontaa varten tarpeellisia tietoja Viestintävirastolta, sillä ne yhdistyvät Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi tulliviranomainen muutettaisiin tullilain (304/2016) mukaisesti muotoon Tulli.

10 §.Ruorimerkillä merkityn laivavarusteen tarkastus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Poikkeuksellinen tekninen keksintö. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Varusteen kokeilu. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Poikkeukselliset olosuhteet. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Ulkomaisen aluksen siirtyminen Suomen lipun alle. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Velvollisuus ilmoittaa vaarallisesta laivavarusteesta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Virka-apu. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Viestintäviraston velvollisuus virka-avun antamiseen poistettaisiin, sillä Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistyvät Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi tullin kirjoitusasu muutettaisiin Tulliksi.

17 §.Ilmoitetun laitoksen nimeäminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Ilmoitetun laitoksen nimeämisen edellytykset. Pykälän 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Ilmoitetun laitoksen tehtävät. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Puutteellisuuden tai vaatimustenvastaisuuden korjaaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Vaarallinen laivavaruste. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Laivavarusteen korjaaminen, vaihtaminen tai kaupan purkaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Tiedottamisvelvollisuus kiellosta tai määräyksestä. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Ilmoitetun laitoksen nimeämisen peruuttaminen ja toiminnan lopettaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.Hallinnolliset pakkokeinot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Muutoksenhaku valvontaviranomaisen päätökseen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

31 §.Maksut. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.40 Laki laivaväen lääkärintarkastuksista 1171/2010

10 §.Laivaväen lääkärintodistuksen voimassaolo. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Tietojen antaminen henkilön terveydentilasta. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Poikkeuslupa. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

14 §.Uuteen lääkärintarkastukseen määrääminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.41 Laki laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella 395/2012

3 §.Lain suhde muuhun lainsäädäntöön. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Merityösertifikaattiin liittyvät tarkastukset ja lausunnot. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Asuintilat. Pykälän 2 momentin viittaus aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain 2 §:ään päivitettäisiin vastaamaan kysymyksessä olevan pykälän kohtien muutettua järjestystä.

Pykälän 3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

19 §.Yhteistoiminta ja virka-apu. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2009

2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 15 ja 28 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Luvun soveltamisala. Pykälän 3 momentin 1 kohdassa puolustusvoimien kirjoitusasu muutettaisiin Puolustusvoimiksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

5 §.Turvallinen miehitys. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Miehityksen vahvistaminen ja miehitystodistus. Pykälän 2–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 a §.Kotimaanliikenteen liikennealueilla I ja II liikennöivän bruttovetoisuudeltaan alle 500 olevan aluksen miehitys. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Miehitystodistusta annettaessa huomioon otettavat seikat. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Ennakkolausunto miehityksestä. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Miehityksen muuttaminen. Pykälän 1–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Miehitystodistuksesta poikkeaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Miehitystodistuksessa määrätystä pätevyydestä poikkeaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 a §.Miehitystä ja vahdinpitoa koskeva kokeilulupa. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 b §.Kokeiluluvan peruuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Poikkeukset liikennealueista. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Vahdinpitojärjestelyt ja vahdissa noudatettavat periaatteet. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne ja viestintävirastoksi.

26 §.Matkustaja-aluksen turvallisuus- ja turvatoimitehtäviä hoitavan laivaväen kommunikointitaidot, asusteet ja hätätilanneohjeiden antaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 a §.Meripalvelua koskevat tiedot. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 c §.Laivanisännän ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

27 §.Yhtiöiden valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Todistuskirjojen antaminen ja peruuttaminen. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

30 §.Tarkastuksen suorittaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Poikkeukset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

32 §.Valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

32 a §.Huomautus ja varoitus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

33 §.Kotimaanliikenteen liikennealueiden rajat. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

34 §.Kustannusten korvaaminen Liikenteen turvallisuusvirastolle. Pykälän otsikossa ja pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

40 §.Toimenpiteistä luopuminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

41 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.43 Laki lentoasemaverkosta ja -maksusta 210/2011

12 §.Siviili-ilmailua koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen. Pykälän 1, 2, 3, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Muutoksenhaku. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

14 §.Tiedonsaantioikeus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne ja viestintävirastoksi.

1.44 Laki lentoliikenteen päästökaupasta 34/2010

2 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Ilma-aluksen käyttäjän velvollisuudet. Pykälän 1 momentin 2, 4 ja 5 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien haku. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Maksutta jaettavien lentoliikenteen päästöoikeuksien myöntäminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Lentoliikenteen päästöoikeuksien erityisvaranto. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Päästöjen ja tonnikilometrien tarkkailu, raportointi ja todentaminen. Pykälän 1, 2, 4 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Todentaja. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Hanketoiminta. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Lentoliikenteen päästöoikeuksien vuosittainen määrääminen ja kirjaaminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Lentoliikenteen päästöoikeuksien kirjaaminen ilma-aluksen käyttäjän vaihtuessa. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Hallintopakko. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Lentoliikenteen päästökaupparikkomus. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Lentoliikenteen päästöoikeuden ylitysmaksu. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Toimintakielto. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.Viranomaisten maksulliset suoritteet. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

27 §.Muutoksenhaku. Pykälän 2, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.45 Laki lentoliikenteen valvontamaksusta 1249/2005

3 §.Toimivaltainen viranomainen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Maksuvelvollisen ilmoittamisvelvollisuus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Maksun määrääminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Maksun suorittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Maksupaikat. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Oikaisuvaatimus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.Tietojenantovelvollisuus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.46 Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä ( / )

3 §.Määritelmät.Pykälän 5 kohdassa tarkoitettu tienpitäjä muutettaisiin Liikennevirastosta Väylävirastoksi.

4 §.Maantiet. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

6 §.Maantielautat. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Tienpitäjä ja tienpidon kustannukset. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

11 §.Tienpidosta vastaavat viranomaiset. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

Pykälän 3 momentissa tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/96/EY 2 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen organisaatio muutettaisiin Liikennevirastosta Väylävirastoksi. Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY 4 artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen muutettaisiin Liikennevirastosta Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Tienpitoa koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 d §.Menettely suunnitelmia valmisteltaessa. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi momentissa tarkennettaisiin näiden virastojen tehtäviä ja toimintaa liikennejärjestelmäsuunnittelussa.

27 §.Vuorovaikutus. Pykälän 3 momentissa tarkoitettu tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

27 a §.Ennakkoneuvottelu. Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Säännöksestä poistettaisiin maininta siitä, että tienpitäjä voi järjestää ennakkoneuvottelun suunnitelman hyväksyvänä viranomaisena. Sen sijaan säännöksessä Liikenne- ja viestintävirasto velvoitettaisiin järjestämään ennakkoneuvottelu, jos maakunta tai muu viranomainen sitä pyytää. Lisäksi virasto voisi järjestää neuvottelun omasta aloitteestaan. Pykälään lisättäisiin säännös siitä, että ennakkoneuvottelu olisi järjestettävä kohtuullisessa ajassa pyynnön esittämisestä.

27 b §.Yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymisesitys. Pykälän 1 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 4 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Säännökseen lisättäisiin, että Liikenne- ja viestintäviraston on pyydettävä Väylävirastolta lausunto suunnitelmasta, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.

31 §.Suunnitelmien voimassaoloaika.Pykälän 1 ja 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

32 §.Seuranta ja jälkiarviointi.Pykälän 1 momentissa tienpitäjän velvollisuus seurata järjestelmällisesti tiehankkeen vaikutuksia muutettaisiin Väyläviraston velvollisuudeksi. Momentin kieliasuun tehtäisiin korjauksia.

Pykälän 2 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

37 §.Liittyminen maantiehen.Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

38 §.Liittymän ja ylityskohdan tekeminen, kunnossapito ja muuttaminen. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

42 §.Tiealueeseen kohdistuva työ sekä rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että luvansaaja olisi velvollinen suorittamaan toimet lupaehtojen mukaisesti.

Pykälän 6 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

42 a §.Tiettyjen kaapeleiden sijoittaminen tiealueelle. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

Pykälän 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

42 b §.Siirto-, suojaamis- ja poistamisvelvoite. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

Pykälän 4 momentissa tienpitäjänä toimiva Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 b §.Tieturvallisuusarviointi. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

43 c §.Tieturvallisuustarkastus. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

43 d §.Tieosuuksien luokittelu. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 f §.Tieturvallisuusarvioijien koulutus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 g §.Onnettomuuksista aiheutuvat kustannukset.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 h §.Valvonta. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Liikennevirasto Väylävirastoksi.

47 §.Poikkeamisvalta.Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

48 §.Poikkeukset rajoituksista. Pykälän 2 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

52 §.Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin, että jos mainoksen tai ilmoituksen asettaminen ei täytä lain 52 b §:ssä säädetyn määräystenantovaltuuden nojalla annettuja määräyksiä, Väylävirasto voi kieltää sen asettamisen tai määrätä sen asettamiselle tarpeellisia ehtoja.

52 b §.Määräystenantovaltuus. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

56 §.Haltuunotto. Pykälän 1 momentissa käytettäisiin ilmaisua yksityistie, koska se paremmin vastaa eduskunnan käsittelyssä olevaa yksityistielakiehdotusta (HE 147/2017 vp ja HE 11/2018 vp). Pykälän 4 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

56 a §.Yksityistien luovuttaminen.Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Pykälässä ja sen otsikossa käytettäisiin ilmaisua yksityistie, koska se paremmin vastaa eduskunnan käsittelyssä olevaa yksityistielakiehdotusta (HE 147/2017 vp ja HE 11/2018 vp).

62 §.Lunastuksen käsitteleminen kahtena toimituksena.Pykälän 1 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

99 §.Päätöksenteko. Pykälässä tienpitäjänä toimiva Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälästä poistettaisiin viraston velvollisuus siirtää yleissuunnitelman tai tiesuunnitelman hyväksyminen liikenne- ja viestintäministeriön ratkaistavaksi, jos kunta, maakunta tai Valtion lupa- ja valvontavirasto suunnitelman olennaisista kohdista eri mieltä.

99 b §.Avustavien tehtävien siirtäminen. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

100 §. Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

100 a §.Väyläviraston tienpidon turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

100 b §.Tienpidon viranomaisvalvonta.Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

101 §.Hallinnolliset pakkokeinot.Pykälän 1 momentissa tienpitäjä ja maakunta korvattaisiin Liikenne- ja viestintävirastolla, jolla olisi oikeus kieltää lainvastaisen menettelyn jatkaminen tai toistaminen.

Pykälän 2 momentissa säännellään välittömästi uhkaavan vaaran poistamista ja sitä koskevia toimenpiteitä. Momentin mukaan molemmilla virastoilla, Liikenne- ja viestintävirastolla, Väylävirastolla, sekä maakunnalla olisi oikeus ryhtyä toimenpiteeseen tai luvattoman toimenpiteen oikaisemiseen.

Pykälän 3 momentin mukaan näillä tahoilla olisi mahdollisuus pyytää virka-apua poliisilta poliisilain (872/2011) mukaisesti.

Pykälän 2 ja 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Väylävirastoksi.

102 §.Kustannusten periminen. Pykälässä tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

103 §.Päätösten tiedoksi antaminen ja tiedoksisaanti.Pykälän 1 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Momenttiin esitetään lisättäväksi, että yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymistä sekä niiden voimassaolon pidentämistä koskeva päätös annettaisiin tiedoksi myös tienpitäjälle.

105 §.Muutoksenhaku. Pykälän 2 momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1999) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

Pykälän 5 momentissa tienpitäjän päätös muutettaisiin Väyläviraston päätökseksi.

Pykälän 6 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että myös Väylävirastolla olisi oikeus hakea valittamalla muutosta sellaiseen yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman hyväksymispäätökseen, jonka vaikutukset ulottuvat kunnan tai maakunnan alueelle taikka viranomaisen toimialueelle.

107 §.Päätösten välitön täytäntöönpano. Pykälän 3 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

108 a §.Maantierekisteri.Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa tienpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

109 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Momenttia esitetään muutettavaksi siten, että Liikenne- ja viestintävirasto voisi antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY sekä tieturvallisuusdirektiivin täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevat yleisiä määräyksiä siitä riippumatta, onko Liikenteen turvallisuusvirasto antanut niistä arvionsa.

109 a §.Poikkeuslupa.Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Siirtymäsäännösten 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

1.47 Laki liikenneturvallisuusmaksusta 471/2016

3 §.Toimivaltainen viranomainen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Liikenne- ja viestintävirastolle toimitettavat tiedot. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Maksun määrääminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Maksun suorittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Maksupaikat. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Oikaisu maksuvelvollisen hyväksi. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Oikaisu maksunsaajan hyväksi. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

16 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.48 Laki Liikenneturvasta 278/2003

5 §.Liikenneturvan toimielimet. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

1.49 Liikennevakuutuslaki 460/2016

9 §.Tietojen antaminen Liikenne- ja viestintävirastolle. Pykälän otsikossa ja 1 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Vakuutuksenottajan oikeus irtisanoa vakuutus ja eräiden ilmoitusten rinnastaminen irtisanomisilmoitukseen. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

90 §.Liikenne- ja viestintäviraston ilmoitusvelvollisuus. Pykälän otsikossa, 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.50 Laki liikenteen palveluista (320/2017)
II OSA: Liikennemarkkinat

1 luku: Luvanvarainen toiminta tieliikenteessä

2 §.Taksiliikenne.Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Henkilö- ja tavaraliikenneluvan myöntäminen.Pykälän 1 ja 2 momentin johtolauseissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Taksiliikenneluvan myöntäminen.Pykälän 1 ja 2 momentin johtolauseissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Luvan muuttaminen ja uusiminen.Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Kuolinpesän oikeus jatkaa liikennettä.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Välityspalvelun tarjoajan selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus.Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Rekisteröitymisvelvollisuus.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 luku: Kansainvälinen tiekuljetus

2 §.Suomessa tarvittavan kuljetusluvan myöntäminen.Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Ulkomaille tarvittavan kuljetusluvan myöntäminen.Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 luku: Kuljettajaa koskevat vaatimukset tieliikenteessä

1 §.Taksinkuljettajaa koskevat vaatimukset.Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Taksinkuljettajan ajoluvan voimassaolo ja uusiminen.Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Jatkokoulutus.Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Koulutuskeskukset ja kokeen vastaanottajat.Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Ammattipätevyyden osoittaminen.Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 luku: Tieliikenteen sosiaalilainsäädäntö ja yrittäjäkuljettajan työaika

3 §.Ajopiirturikorttien myöntäminen.Pykälän 1, 2, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 luku: Rautatieliikenteen markkinat

1 §.Rautatieliikenteen harjoittamisen edellytykset.Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Toimiluvan myöntämisen edellytykset.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Hyvämaineisuus, ammatillinen pätevyys ja vakavaraisuus.Pykälän 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Toimiluvan myöntäminen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Toimiluvan voimassaolo ja muuttaminen.Pykälän 2–5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 luku: Kaupunkiraideliikenteen harjoittaminen

1 §.Kaupunkiraideliikenne.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Liikenteenharjoittajan velvollisuus ilmoittaa toiminnastaan.Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Liikenteenharjoittajan vastuu.Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Turvallisuusjohtamisjärjestelmä.Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Kaupunkiraideliikenteen kuljettajien kelpoisuusvaatimukset ja lääkärintarkastukset.Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 luku: Rautatieliikenteen pätevyydet

4 §.Luvan myöntäminen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Luvan voimassaolo ja uusiminen.Pykälän 2 ja 3 momentissaLiikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Terveydentilaa koskevat vaatimukset.Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Lääkärintarkastukset.Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Psykologinen soveltuvuus.Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Lisätodistuksen myöntäminen.Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Lisätodistuksen peruuttaminen ja sen laajuuden rajoittaminen.Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Rekisterinpitäjän konkurssi.Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Palvelussuhdetta koskevat ilmoitukset.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 luku: Rautatieliikenteen kuljettajakoulutus

1 §.Koulutusvaatimukset.Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Näytöt.Pykälän 2, 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Oppilaitoksen hyväksyminen.Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Oppilaitoksen velvollisuudet.Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Näytön vastaanottajan hyväksyminen.Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 luku: Merenkulku Suomen vesialueella

2 §.Meriliikenteen kabotaasin poikkeukset.Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 luku: Laivaväen pätevyydet

2 §.Määritelmät.Pykälän 10 ja 21 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Pätevyyskirjan ja lisäpätevyystodistuksen myöntäminen.Pykälän 1 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Erityiskoulutus.Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolo ja uusiminen.Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Muun valtion toimivaltaisen viranomaisen antaman STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan tai lisäpätevyystodistuksen tunnustaminen. Pykälän 1, 3 ja 6 momentissa sekä 3 momentin 4 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Työskentely aluksella kelpoisuustodistuksen hakuaikana. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Muun kuin STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan tunnustaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 luku: Merenkulun koulutuksen järjestäjän ja koulutuksen hyväksyminen

1 §. Merenkulun koulutuksen järjestäjän hyväksyminen. Pykälän 1–3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Merenkulun koulutuksen hyväksyminen.Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Arviointi.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Koulutuksen järjestäjän ilmoitusvelvollisuus.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 luku: Luvanvarainen lentotoiminta

2 §.Lentoliikenne.Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Lentoliikenne Euroopan talousalueen sisäisillä reiteillä, joiden lähtö- tai päätepiste on Suomessa. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Säännöllinen lentoliikenne Suomen ja kolmannen maan välillä. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Rajoitettujen liikenneoikeuksien jakaminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Ei-säännöllinen lentoliikenne Suomen ja kolmannen maan välillä. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Lentoliikenne Suomen alueen yli. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Lentotyölupa. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Kauko-ohjatun lentotoiminnan lupa. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 luku: Lentomiehistön pätevyydet ja koulutus

2 §.Ilmailun henkilölupien myöntäminen. Pykälän 1, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Ulkomainen lupa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Lentomiehistön koulutus. Pykälän 1–3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

II A OSA. LIIKENTEEN OHJAUS JA HALLINTA

1 luku. Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalvelut

1 §.Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluiden järjestäminen. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

2 §.Tieliikenteen ohjaus- ja hallintapalveluun liittyvät tehtävät. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.TietoturvaPykälän 2–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Poikkeamailmoitukset. Pykälän 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 luku. Liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajan tiedonhallinta

3 §.Tietojen luovuttaminen avoimena datana. Pykälän 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

III OSA Palvelut

1 luku: Henkilöliikennepalvelut

1 §.Tiedonantovelvollisuus.Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Taksiliikenteen palvelujen hinnoittelu.Pykälän 2–5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 luku: Tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus

1 §.Liikkumispalvelua koskevat olennaiset tiedot.Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotto.Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 luku: Hankintamenettelyt ja yksinoikeuden antaminen

11 §.Lentoliikenteen julkinen palveluvelvoite.Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikennevirasto vastaa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta 31 päivään joulukuuta 2018 saakka. Sen jälkeen tehtävä siirtyy Liikenne- ja viestintävirastolle, joka vastaa velvoitteen asettamisesta vuoden 2019 loppuun saakka. Sen jälkeen tehtävä siirtyy maakunnille. Asiasta on erillinen säännös siirtymäsäännöksissä.

4 luku: Liikennepalvelujen julkinen tuki

2 §.Määrärahan kiintiöinti ja käyttö.Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 luku: Välitys- ja yhdistämispalvelut

1 §.Ilmoitusvelvollisuus.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

IV OSA Viranomaiset ja valvonta

1 luku: Viranomaisten toiminta

1 §.Liikenteen turvallisuusvirasto yleisenä valvontaviranomaisena.Pykälän otsikossa sekä pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän toisessa momentissa ollut liikennejärjestelmän toimivuuden arviointiin liittyvät tehtävät samoin kuin liikennejärjestelmästä raportointi siirrettäisiin 2 §:ään.

2 §.Liikenneviraston seuranta- ja yhteensovittamistehtävät.Pykälän otsikossa ja 1–4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Liikenteen turvallisuusvirastolla aiemmin 1 §:n mukaan olleet liikennejärjestelmän arviointi- ja raportointitehtävät siirrettäisiin tähän pykälään. Teknisen käyttöyhteyden käsitteestä luovuttaisiin myös tässä pykälässä, ja käytettäisiin ilmausta ”rajapinnan kautta tai muutoin sähköisesti”, kuten muuallakin liikenteen palveluista annetussa laissa.

Pykälän uudessa 4 momentissa annettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolle oikeus antaa tarkempia teknisiä määräyksiä säännöksen mukaan toimitettavista tiedoista ja määräajoista, jolloin tietoja on toimitettava. Aikaisempi 4 momentti siirrettäisiin osaksi V osaan lisättävää uutta 4 lukua.

4 §.Palvelusopimusasetuksessa tarkoitetut tieliikenteen toimivaltaiset viranomaiset.Pykälän 5 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.EU:n liikenteenharjoittaja-asetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset.Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.EU:n kansainvälistä linja-autoliikennettä koskevassa asetuksessa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Matkustajien ja kuluttajien oikeuksien osalta toimivaltaiset viranomaiset.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.EU:n linja-autoliikenteen matkustajien oikeuksia koskevassa asetuksessa tarkoitettujen terminaalien nimeäminen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.ITS-direktiivissä tarkoitettu kansallinen viranomainen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Interbus-direktiivissä tarkoitettu kansallinen viranomainen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

13 §.Kahdenvälisissä tieliikennesopimuksissa tarkoitettu viranomainen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä, tieliikenteen valvontalaitteita ja yrittäjäkuljettajan työaikaa käsittelevät ja valvovat viranomaiset.Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

16 §.Tieliikenteen ammattipätevyysdirektiivissä tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset.Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.STCW-yleissopimuksessa ja merenkulkijoiden vähimmäiskoulutusdirektiivissä tarkoitettu toimivaltainen viranomainen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Eräiden lentomiehistöasetuksessa tarkoitettujen lupien myöntäjät.Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 luku: Viranomaistehtävien hoitaminen

1 §.Liikenteen turvallisuusvirastontarkastusoikeus.Pykälän otsikossa sekä 1 ja 3–5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Valvontaviranomaisen yleinen tiedonsaantioikeus.Pykälän1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Oikeus määrätä kokeisiin tai muihin tarkastuksiin.Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 a §.Henkilölupa-asiakirjan katoaminen tai tuhoutuminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Eräiden muiden viranomaisten tehtävien hoitaminen.Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 5 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

5 §.Oikeus saada virka-apua.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

3 luku: Liikenteen lääkärijärjestelmä

1 §.Rautatielääkärin hyväksyminen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Rautatiepsykologin hyväksyminen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Merimieslääkärin hyväksyminen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Ilmailulääkärin ja ilmailulääketieteen keskuksen hyväksyminen.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Terveydentilaa ja psykologista soveltuvuutta koskevat ilmoitukset.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 luku: Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle toimijalle

1 §.Tehtävien siirtäminen.Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Yleiset säännökset.Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Lupa- ja rekisteröintitoimintaan liittyvät tehtävät.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Palveluntarjoajan kanssa tehtävä sopimus.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Muut siirrettävät tehtävät.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Valvonta.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

V OSA Liikenteen tietovarannot

Osan nimi muutettaisiin, koska siihen lisättäisiin luvut 4 ja 5. Luvussa 4 käsiteltäisiin Liikenne- ja viestintäviraston sellaisia tietovarantoja, jotka eivät luontevasti muodosta osaa liikenneasioiden rekisteristä. Luvussa 5 käsiteltäisiin Väyläviraston tietovarantoja.

1 luku: Liikenneasioiden rekisteri

Luvun nimi muutettaisiin, ja siinä kuvattaisiin liikenneasioiden rekisterin perusrakenne. Luvut 1-3 koskisivat liikenneasioiden rekisteriä.

1 §.Rekisterin sisältö ja käyttötarkoitus.Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Liikenteen turvallisuusviraston tiedonsaantioikeus.Pykälän otsikossa, 1–3, 5 ja 6 momentissa sekä 2 momentin 6 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Muutokset rekisteritietoihin.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 luku: Rekisterin tietosisältö

1 §.Yleiset rekisteriin tallennettavat tiedot.Pykälän 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Liikennevälinettä koskevat tiedot.Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Kielto muuttaa liikennevälineeseen liittyviä rekisteritietoja.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Tietojen säilyttäminen ja poistaminen.Pykälän 1 momentin 9 kohdassa ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 luku: Tietojen luovuttaminen rekisteristä

Luvun nimi muutettaisiin, jotta olisi selkeää, että myös se koskee nimenomaan liikenneasioiden rekisteriä.

1 §.Tietojen luovuttamisen yleiset edellytykset.Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Julkisten tietojen luovuttaminen avoimen rajapinnan kautta.Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Julkisten tietojen luovuttaminen liikenteeseen liittyviin tarkoituksiin.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Tietojen luovuttaminen kehitys- ja innovaatiotoimintaan.Pykälän 1–3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Tietojen luovuttaminen muulle viranomaiselle ja laissa säädettyä tehtävää hoitavalle.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Tiedonluovutuksen rajoittaminen.Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Henkilön omien tietojen hallinta.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 luku. Liikenne- ja viestintäviraston muut tietovarannot

Lain V osaan lisättäisiin säännökset sellaisista Liikenne- ja viestintäviraston ylläpitämistä tietovarannoista, jotka eivät luontevasti muodosta osaa liikenneasioiden rekisteriä. Tiedoissa on vain rajoitetusti kyse henkilötiedoista.

1 §.Liikenteeseen liittyvät tiedot. Pykälän 1 momentissa kerrottaisiin mistä tietovarannoista on kyse. Momentin 1 kohdassa asetettu tehtävä liikenteen markkinoiden ja palveluiden kehityksen seuraamisesta on asetettu IV osan 2 §:ssä. Momentin 2 kohdassa tarkoitettu tehtävä siirtyy virastouudistuksen yhteydessä Liikennevirastolta. Kyse on Suomen rautatietilaston, tietilaston, Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikennetilaston, ulkomaan meriliikennetilaston ja kotimaan vesiliikennetilaston laatimiseksi tarvittavista tiedoista. Nämä ovat pääsääntöisesti vuositasolla pidettäviä tilastoja, mutta osassa tehdään myös kuukausittaista seurantaa. Kohdan 4 tietoja kerätään nykyään alusliikennepalvelulaissa tarkoitetun ilmoitusmenettelyn täyttämiseksi järjestetyllä Portnet –järjestelmällä, jota nykytilassa ylläpitää Liikennevirasto. Tiedoissa ei pääsääntöisesti ole kyse henkilötiedoista, mutta joissakin aineistoissa voi sisältyä niitä. Niiden käsittelyyn sovellettaisiin EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja sen nojalla annettavaa kansallista yleislakia.

Pykälän 2 kohdassa säädettäisiin täydentävistä tiedonsaantioikeuksista. Pääsääntöisesti oikeus 1 momentissa tarkoitettujen tietojen saantiin on säädetty muualla laissa. Muihin lakisääteisiä tehtäviä hoitaviin kuuluisivat muun muassa luotsauspalvelun tarjoajat ja liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajat.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tietojen toimittamisesta rajapintojen kautta tai muutoin sähköisesti, kuten muutoinkin liikenteen palveluissa annetussa laissa. Liikenne- ja viestintäviraston velvollisuus edistää yhteentoimivuutta liittyy siihen ajatukseen, että tietojen antajatahot ovat toimijoita, joiden kanssa sen on tehtävä tiivistä yhteistyötä. Yhteentoimivuuden määrätietoinen edistäminen on kaikkien toimijoiden yhteinen etu, eikä tapahdu itsestään ainakaan kovin nopealla aikataululla.

2 §.Avoin data. Ehdotetussa 2 §:ssä asetettaisiin Liikenne- ja viestintävirastolle velvollisuus edistää avointa dataa myös tässä luvussa käsiteltyjen tietovarantojen osalta. Koska kyse on viranomaisen avoimesta datasta, tietojen saannin olisi oltava pääsääntöisesti maksutonta. Tietoja avattaessa on luonnollisesti huolehdittava henkilötietojen suojasta sekä muiden salassa pidettävien tietojen suojasta.

Muusta julkisten tietojen luovuttamisesta ei säädettäisi erikseen, vaan se jäisi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain sääntelyn varaan.

3 §.Salassa pidettävän tiedon luovuttaminen. Ehdotettu 3 § sisältäisi liikenteen palveluista annetulle laille tavanomaisen säännöksen tietojen luovuttamisesta viranomaiselle. Ainoastaan salassa pidettävän tiedon luovuttamisesta säädettäisiin, koska julkisten tietojen luovuttaminen tapahtuisi julkisuuslain nojalla, tietojen luovuttaminen voisi tapahtua välttämättömyysedellytyksellä, ja se tehtäisiin pääsääntöisesti rajapintojen kautta.

5 luku. Väyläviraston tietovarannot

Ehdotettuun V osaan koottaisiin myös väyläviraston tietovarantojen ylläpitoa koskevat säännökset.

1 §.Väyläviraston ylläpitämät tietovarannot. Ehdotetussa pykälässä luetellut tietovarannot liittyvät kiinteästi Väyläviraston perustehtäviin. Kyse on tiedoista, joita nykytilassa hoitaa Liikennevirasto. Teiden osalta tiedot sisältyvät nykyään Digiroad –tietokantaan, jota koskee laki 991/2003 tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä.

Väylien muussa liikennöitävyydessä on teiden osalta kyse muun muassa päällystetiedoista. Väylien taitorakenteissa on teiden osalta muun muassa tietoja meluesteistä, silloista, tukimuureista ja tunneleista.

Ehdotettu 2 momentti liittyy erityisesti Digiroad –tietokantaan, johon viedään myös yksityisteitä ja katuja koskevia tietoja.

2 §.Väyläviraston tiedonsaantioikeus. Ehdotettu 2 § vastaisi edellisen 4 luvun 1 §:n 2 momenttia.

3 §.Avoin data. Ehdotettu 3 § vastaisi 4 luvun 2 §:ää.

4 §.Tietojen luovuttaminen sopimukseen perustuvaa tehtävää hoitavalle. Ehdotettu 4 § koskee tilanteita, joissa Väylävirasto on antanut lain nojalla vastuullaan olevan tehtävän hoitamisen julkiselle tai yksityiselle toimijalle. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi liikenteen ohjaus- ja hallintapalvelun tarjoajat sekä väylien rakentamista ja kunnossapitoa hoitavat toimijat. On selvää, että Väyläviraston ja tällaisten toimijoiden välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon on toimittava saumattava. Tällaiselle toimijalle voidaan luovuttaa myös salassa pidettävää tietoa. Väylän kunnossapitoa hoitavalla voi olla tarve saada tieto esimerkiksi sellaisista taitolaitteista, jotka eivät ole julkista tietoa.

5 §.Salassa pidettävän tiedon luovuttaminen. Ehdotettu 5 § vastaisi 4 luvun 3 §:ää.

VI OSA Seuraamukset, muutoksenhaku ja rangaistussäännökset

1 luku: Hallinnolliset seuraamukset ja muutoksenhaku

2 §.Luvan peruuttaminen, muuttaminen ja rajoittaminen.Pykälän 1–3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 a §.Rautatieliikenteen lupien peruuttamiseen liittyviä erityissäännöksiä.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 b §.Ajopiirturikorttien peruuttaminen.Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 c §.Huomautus ja varoitus.Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 b §.Menettely toisen valtion myöntämän veturinkuljettajan lupakirjan osalta.Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 c §.Toiminnan kieltäminen eräissä tapauksissa.Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 d §.Epäiltyyn vesiliikennejuopumukseen liittyvistä menettelyistä.Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 f §.Hyvämaineisuuden menettäminen ja palauttaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 g§.Menettelyt toisen valtion myöntämien lupien osalta.Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 h §.Muun kuin ETA-valtion toimivaltaisen viranomaisen antaman STCW-yleissopimuksen mukaisen pätevyyskirjan ja lisäpätevyystodistuksen tunnustamisen peruuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka.Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Oikaisuvaatimus.Pykälän 2–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

Pykälän 1 momentin 6 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.51 Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta 478/2017

4 §.Julkiset lataus- ja tankkauspisteet. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Käyttäjille annettavat tiedot. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Vaihtoehtoisten polttoaineiden hintojen esittäminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Meri- ja sisävesialusten maasähkön syöttö ja maakaasun tankkauspisteet. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Valvonta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Tiedonsaantioikeus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Tarkastusoikeus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Valvonnasta perittävät maksut. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Muutoksenhaku. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.52 Luotsauslaki 940/2003

2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 d §.Toimintakäsikirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Velvollisuus käyttää luotsia. Pykälän 3 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa sekä 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 a §.Luotsaustutkinnot. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 b §.Koeluotsaus. Pykälän 3 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 c §.Luotsaustutkintojen järjestäminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 d §.Luotsaustutkintojen järjestäjää koskevat erityisvaatimukset. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Luotsin ohjauskirja. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Luotsin ohjauskirjan peruuttaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Linjaluotsinkirja. Pykälän 1 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Erivapaus. Pykälän 1, 6 ja 7 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Valvonta. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 a §.Muutoksenhaku. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

21 §.Tarkemmat määräykset, luettelot ja poikkeukset. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.53 Laki maantieliikenteen liikenneyrittäjäkoulutuksesta 694/2006

2 §.Lupaa edellyttävä toiminta. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Liikenneyrittäjäkoulutusluvan hakeminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Liikenneyrittäjäkoulutusluvan peruuttaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Ajoneuvohallintakeskus muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja 4 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Liikenneyrittäjäkoulutuksen valvonta. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Muutoksenhaku. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.54 Laki matkustaja-aluksen henkilöluetteloista annetun lain muuttamisesta 1038/2009

2 §.Lain soveltamisala. Pykälän 2 momentin 2 kohdassa muutettaisiin puolustusvoimien kirjoitusasu Puolustusvoimiksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu Rajavartiolaitokseksi.

10 §.Henkilöluettelointijärjestelmän perustaminen ja hyväksyminen sekä henkilöluettelon pitäjän nimeäminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Henkilöluettelointijärjestelmän toimintavaatimukset. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi kohdassa muutettaisiin tullilaitoksen kirjoitusasu Tulliksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu Rajavartiolaitokseksi.

13 §.Yhtiön nimeämä henkilöluettelon pitäjä. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

14 §.Tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi ja tullilaitoksen Tulliksi.

16 §.Valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

17 §.Hallintopakkokeinot. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

20 §.Vapautukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Poikkeukset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

22 §.Määräykset suojaisista merialueista ja niiden rajoista. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

24 §.Muutoksenhaku. Pykälän 2, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.55 Laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä 690/2010

24 §.Henkilötietoja sisältävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa tulli muutettaisiin tullilain (304/2016) mukaisesti muotoon Tulli. Momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki.

1.56 Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009
2 luku. Aluksista aiheutuvien öljypäästöjen ehkäiseminen.

3 §.Aluksen koneistotilojen rakenne- ja laitevaatimukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Öljysäiliöaluksen lastitilojen rakenne- ja laitevaatimukset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Valmiussuunnitelma öljyvahingon varalle. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Öljypäiväkirja. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja virastoksi.

7 §.IOPP-todistuskirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 a luku. Öljylastin siirto aluksesta toiseen.

1 §.STS-siirtojen suorittamiselle osoitetut alueet. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.STS-siirtosuunnitelma. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Ennakkoilmoitusvelvollisuus STS-siirrosta. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 luku. Aluksista aiheutuvien haitallisten nestemäisten aineiden päästöjen ehkäiseminen.

1 §.Haitallisten nestemäisten aineiden luokitus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Kemikaalisäiliöaluksen rakenne- ja laitevaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Valmiussuunnitelma meriympäristövahingon varalle. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Menettelytapaohjekirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Lastipäiväkirja. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Muut haitallisten nestemäisten aineiden kuljetuksen todistuskirjat. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Lastin purkaminen ja säiliön pesun valvonta. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 luku. Aluksista aiheutuvien käymäläjätevesipäästöjen ehkäiseminen.

1 §.Käymäläjäteveden päästökielto ja päästörajoitus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Aluksen käymäläjätevesijärjestelmää koskevat vaatimukset. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.ISPP-todistuskirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Poikkeuksen myöntäminen käymäläjäteveden päästökiellosta. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 luku. Aluksista aiheutuvien kiinteän jätteen päästöjen ehkäiseminen.

1 §.Kiinteän jätteen veteen poistamiskielto ja poistamisrajoitus. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Kiinteän jätteen poistaminen poikkeustilanteissa. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Aluksen jätepäiväkirja. Pykälän 3, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 luku. Aluksista aiheutuvan ilman pilaantumisen ehkäiseminen.

5 §.Aluksen laitteita koskevat vaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.IAPP-todistuskirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Polttoaineiden laatuvaatimukset. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Uusien päästönvähentämismenetelmien koekäyttö. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Meriliikenteen polttoaineiden valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Meriliikenteessä käytettäviä polttoaineita koskeva raportointi ja tietojenvaihto. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 a §.Toimivaltainen viranomainen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 a luku. Alusten energiatehokkuus.

3 §.IEE-todistuskirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Poikkeukset aluksen energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 luku. Aluksen tavanomaisesta toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat muut Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet.

2 §.AFS –ilmoitus. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.AFS-yleissopimuksen mukaisten tietojen toimittaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Painolastiveden ottamista koskevat varoitukset. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Painolastiveden käsittelyjärjestelmiä koskevat vaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Uuden painolastiveden käsittelytekniikan koekäyttö. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Painolastivesisuunnitelma. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Painolastivesipäiväkirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Painolastivesitodistuskirja. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Vapautuksen myöntäminen painolastiveden käsittely- ja vaihtovelvoitteesta. Pykälän 1, 3, 4, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Painolastivesiyleissopimuksen mukaisten tietojen toimittaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 a luku. Aluskierrätys.

1 §.Hallinnon nimeäminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Tietojen ilmoittaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Tarkemmat määräykset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 luku. Jätteiden vastaanotto satamassa.

7 §.Raportointi. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 luku. Jätteiden jättäminen satamaan.

1 §.Velvollisuus jättää alusjätteet ja lastijätteet. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Alusjätteistä ja lastijätteistä perittävät maksut. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Alusjätteistä ja lastijätteistä ilmoittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Vapautus jätteiden jättöpakosta ja ilmoitusvelvollisuudesta. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 luku. Valvonta ja hallintopakko.

1 §.Valvontaviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Liikenne- ja viestintäviraston valvontatehtävät. Pykälän otsikossa sekä 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Tapahtuneiden päästöjen selvittäminen sekä toiminta välittömän vesien pilaantumisen vaaran ollessa käsillä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoituasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

12 §.Oikeus suorittaa tarkastuksia, saada tietoja ja pysäyttää alus Suomen aluemerellä tai talousvyöhykkeellä. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 ja 4 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

13 §.Velvollisuus välttää aiheetonta viivytystä ja vähemmän haitan periaate. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Hallintopakko. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Uhkasakko, teettämisuhka ja keskeyttämisuhka. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Valvontaviranomaisen toimintavelvollisuus aluksen rikkoessa velvollisuutta jättää jätteet satamaan tai päästäessä ympäristöä pilaavia aineita. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

18 §.Tarkemmat säännökset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälässä rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

13 luku. Erinäiset säännökset.

2 §.Nimetyn tarkastajan pätevyysvaatimukset, nimeäminen ja hyvän hallinnon vaatimukset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Velvollisuus ilmoittaa aluksen lippuvaltiolle. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Oikaisuvaatimus. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.57 Merilaki 674/1994
I OSA. ALUS.

1 luku. Alusta koskevat yleiset säännökset.

1 §.Aluksen kansallisuus. Pykälän 2, 4, 6 ja 7 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1 a §.Suomalaisessa omistuksessa olevan aluksen merkitseminen toisen valtion alusrekisteriin. Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

II OSA. VARUSTAMO.

6 luku. Aluksen päällikkö.

12 a §.Päällikön ilmoitusvelvollisuus. Pykälässä merenkulkulaitos muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

III OSA

10 luku. Vastuu öljyvahingosta.

10 §.Suomalaista alusta koskeva vakuuttamisvelvollisuus. Pykälän 3 momentissa merenkulkulaitos muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 a luku. Vastuu aluksen polttoaineen aiheuttamasta pilaantumisvahingosta.

6 §.Suomalaista alusta koskeva vakuuttamisvelvollisuus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Vakuutusta tai vakuutta koskeva todistus. Pykälän 1–4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Vakuuttamisvelvollisuuden valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 a luku. Vastuu merenkulkuonnettomuudesta aiheutuvan hylyn poistamisesta.

2§. Aluksen päällikön ja laivanisännän ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Hylystä varoittaminen ja sen paikantaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Hylyn aiheuttaman vaaran määrittely ja hylyn merkitseminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Hylyn poistamista koskevat toimenpiteet. Pykälän 1–6 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Vakuutusta tai vakuutta koskeva todistus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentissa sana merenkuluun korjattaisiin muotoon merenkulkuun.

8 §.Täytäntöönpano. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

IV OSA

15 luku. Matkustajien ja matkatavaran kuljetus.

24 §.Vakuutusta tai vakuutta koskeva todistus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Vakuuttamisvelvollisuuden valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

V OSA

18 luku. Päiväkirjat, meriselitys ja katsastus.

1 §.Velvollisuus pitää päiväkirjaa. Pykälän 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 §.Päiväkirjan muoto ja tietojen säilyttäminen. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

3 §.Päiväkirjan pitäminen. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Päiväkirjaan merkittävät tiedot. Pykälän 5 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki.

Pykälän 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Velvollisuus antaa meriselitys. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Meriselityksen antaminen ja lykkääminen sekä päällikön ilmoittautumisvelvollisuus. Pykälän 1, 4 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Kirjallinen ilmoitus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Meriselitystä koskevan istunnon määrääminen. Pykälän 1 momentissa merenkulkulaitos muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Meriselityksen antaminen alusten yhteentörmäyksen johdosta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentissa tulliviranomainen muutettaisiin voimassa olevan tullilain (304/2016) mukaisesti Tullin edustajaksi.

12 §.Meriselityksen vastaanottaminen eräissä tapauksissa. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Suomen ulkomaan edustustolle annettava meriselitys. Pykälän 2 momentissa merenkulkulaitos muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Meriselityksen täydentäminen ja sen antamatta jättäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Aluksen käytön yhteydessä tapahtuneesta onnettomuudesta ja vaaratilanteesta ilmoittaminen Liikenne- ja viestintävirastolle. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

VI OSA

23 luku. Erinäiset säännökset.

3 §.Toimivaltainen viranomainen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.58 Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta 1277/2007

3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 8 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Tukiviranomaisen tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälässä tullilaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Tulliksi.

1.59 Merimieseläkelaki 2006/1290

139 §.Eläketurvan järjestämistä ja hoitamista varten tehtävät ilmoitukset. Pykälän 1 momentin 4 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.60 Meripelastuslaki 1145/2001

4 §.Muut meripelastukseen osallistuvat viranomaiset ja toimijat. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

Pykälän 2 momentin 2 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälään ehdotetaan lisättävän, että Liikenne- ja viestintäviraston tulisi toimittaa Rajavartiolaitokselle ajantasaista meritilannekuvaa alusliikenteestä sekä toimeenpanna Rajavartiolaitoksen tekemiä alusliikennettä koskevia päätöksiä alusliikennepalvelujen tarjoajan avustamana. Käytännössä tilannekuvan tuottamisesta ja Rajavartiolaitoksen tekemien päätösten toteuttamisesta vastaisi alusliikennepalvelujen tarjoaja. Koska Liikenne- ja viestintävirasto olisi alusliikennepalvelulaissa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, tulisi sen toimivaltaisen viranomaisen roolissa valvoa, että alusliikennepalvelujen tarjoaja tuottaisi ajantasaista meritilannekuvaa alusliikenteestä Rajavartiolaitokselle ja, että alusliikennepalvelujen tarjoaja toimeenpanisi Rajavartiolaitoksen tekemät alusliikennettä koskevat päätökset.

Pykälän 2 momentin 4 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja täydennettäisiin tiedolla sen tehtävistä.

14 §.Oikeus tietojen saamiseen viranomaisilta. Pykälän 2 momentin 1, 6, 7 7 a ja 13 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin 9 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Merenkulun turvallisuusradioviestinnän vastuuviranomaiset. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.61 Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 1472/1994

12 a §. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.62 Painelaitelaki 1144/2016

4 §.Valvontaviranomainen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

98 §.Painelaitteen tarkastaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

1.63 Pelastuslaki 379/2011

36 b §.Alusta ja sen lastia koskevat toimenpiteet. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

46 §.Yhteistyö pelastustoiminnassa. Pykälän 2 momentin 13 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

89 §.Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten. Pykälän 4 momentin 1 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Momentin 2 kohdassa viittaus tietoyhteiskuntakaareen (917/2014) muutettaisiin viittaukseksi sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin (917/2004).

89 a §.Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen pelastustoimintaa johtavan viranomaisen tiedonsaantioikeus. Pykälän 2 momentin 4 ja 5 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 4 momentin 2 kohdassa viittaus tietoyhteiskuntakaareen muutettaisiin vastaamaan lain nykyistä nimeä laki sähköisen viestinnän palveluista.

1.64 Poliisilaki 872/2011
5 luku. Salaiset tiedonhankintakeinot.

25 §.Teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

62 §.Korvaus teleyritykselle. Pykälän 1 momentissa viittaus tietoyhteiskuntakaareen muutettaisiin vastaamaan lain nykyistä nimeä laki sähköisen viestinnän palveluista.

Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.65 Laki polttoainemaksusta 1280/2003

11 §.Polttoainemaksun maksaminen etukäteen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Ajoneuvon maastavientikielto. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Polttoainemaksun suorittaminen. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Viranomaiset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Polttoainemaksua koskevien tietojen julkisuus ja tietojen antaminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Ennakkoratkaisu. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.Polttoainemaksun oikaisu veronsaajan hyväksi. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Jälkimaksuunpano. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Oikaisu maksuvelvollisen hyväksi. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Oikaisuvaatimus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 a §.Valitus hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Muutoksenhaun johdosta maksettava korko. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.Valtion puhevallan käyttäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

29 §.Aiheettoman suorituksen palauttaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

30 §.Polttoainemaksusta vapauttaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Polttoainemaksun huojentaminen ja maksunlykkäys. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

32 §.Rangaistussäännökset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.66 Postilaki 415/2011

4 §.Ilmoitusmenettely. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Ilmoitusluettelo. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Keräily ja jakelu. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Poikkeukset keräily- ja jakelutiheydestä. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.Kielellisten oikeuksien turvaaminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Markkinoiden arviointi. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Yleispalveluvelvollisuuden asettaminen. Pykälän 1 momentissa ja 3 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Yleispalveluvelvollisuuden asettamisen edellytykset. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 a §.Maailman postiliiton nimetty operaattori. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Yleispalveluvelvollisuuden muuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Kustannuslaskentajärjestelmän käyttäminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

29 §.Kustannusten kohdentaminen. Pykälän 3 momentin johdantokappaleessa ja sen 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

30 §.Kustannuslaskentajärjestelmän valvonta. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Hinnoittelua koskeva selvittämisvelvollisuus ja kustannuslaskenta. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

33 §.Kustannusten korvaaminen yleispalvelun tarjoajalle. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

34 §.Korvauksen hakeminen ja yleispalvelun nettokustannusten laskeminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

37 §.Postinumerojärjestelmä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

42 §.Postipalveluiden laadun tarkkailu. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 §.Jakelu. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 a §.Virheellisesti jaettujen lähetysten palauttaminen. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

44 §.Postilaatikon paikka. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

48 §.Liikenne- ja viestintäviraston määräyksenantovaltuus. Pykälän otsikossa sekä 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

54 §.Postiyrityksen velvollisuus toimittaa lähetys vastaanottajalle ja perillesaamattomien lähetysten käsittely. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

55 §.Postiyrityksen oikeus avata suljettu lähetys. Pykälän 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

57 §.Perillesaamattomien lähetysten käsittely Viestintävirastossa. Pykälän otsikossa, 1 ja 2 momentissa, 3 momentin johdantokappaleessa sekä 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

58§. Lähetyksen palauttaminen Liikenne- ja viestintävirastosta postiyritykselle. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

59§. Avatun lähetyksen käsittely Liikenne- ja viestintävirastossa. Pykälän otsikossa sekä 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

60 §.Virkavastuu. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

61 §.Poikkeus viranomaisen asiakirjan julkisuudesta ja vaitiolovelvollisuus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

65 §.Tarkemmat säännökset varautumisesta. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

67 §.Yleinen ohjaus, kehittäminen ja valvonta. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

67 a §.Valvonta-asioiden käsittely Liikenne- ja viestintävirastossa. Pykälän otsikossa, 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

68 §.Postitoiminnan valvontamaksu. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

69 §.Postitoiminnan valvontamaksun suuruus. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

70 §.Maksun määräytymisen perusteena oleva liikevaihto konsernissa. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

71 §.Postitoiminnan valvontamaksun määrääminen ja periminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

72 §.Tiedonantovelvollisuus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

73 §.Ulkomaiselta viranomaiselta saadun asiakirjan käyttö. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

74 §.Tietojen luovuttaminen Euroopan komissiolle ja toisille ETA-valtioille. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

75 §.Pakkokeinot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

76 §.Luvaton postitoiminnan harjoittaminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

79 §.Erimielisyyksien ratkaiseminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

80 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

81 §.Virka-apu. Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälässä rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi sekä tulliviranomainen muutettaisiin Tulliksi.

82 §.Postimerkkien julkaiseminen ja postimaksumerkinnän käyttäminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

84 §.Siirtymäsäännös. Pykälän 3, 4 ja 8 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 11 momentti poistettaisiin.

1.67 Ratalaki 110/2007

2 §.Soveltamisala. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Samassa momentissa radan lakkauttaminen muutettaisiin rautatien lakkauttamiseksi, mikä vastaa laissa jäljempänä 78 ja 79 §:ssä käytettyjä käsitteitä. Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin viittaukset uuteen 8 a §:ään ja 27 §:ään, joita ei sovellettaisi yksityisraiteisiin. Lain 27 §:ää ei voimassa olevankaan lakitekstin mukaan sovelleta yksityisraiteisiin.

3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin rataverkon määritelmän sisältävässä 9 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Koska laissa jatkossa käytettäisiin radanpitäjä-käsitteen sijaan rautatielain kanssa yhdenmukaista käsitettä rataverkon haltija, ei rataverkko-käsitettä voisi enää käyttää merkitsemään vain valtion omistamia rautateitä. Määritelmää laajennettaisiin siksi rautatielain 2 §:n 2 kohdan rataverkkoa koskevan määritelmän kanssa yhdenmukaiseksi niin, että rataverkolla tarkoitettaisiin tässä laissa jatkossa Väyläviraston hallinnassa olevia valtion omistamia rautateitä ja lain soveltamisalan piiriin kuuluvaa yksityisraiteita.

Pykälän 1 momentin 10 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin valtion rataverkon haltijaksi. Samassa kohdassa rataverkko muutettaisiin valtion rataverkoksi, koska 9 kohdan muutoksen mukaisesti rataverkolla ei enää tarkoitettaisi ainoastaan valtion rataverkkoa. Pykälän 1 momentin 11 ja 12 kohtien määritelmissä olevat viittaukset lakiin yksityisistä teistä muutettaisiin viittauksiksi uuteen yksityistielakiin (HE 147/2017 vp) ja viittaukset maantielakiin muutettaisiin viittauksiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettuun lakiin (HE 45/2018 vp). Pykälään 1 momenttiin lisättäisiin uusi 14 kohta, jossa määriteltäisiin rataverkon haltija.

5 §.Radanpitoa koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Rautatien rakentaminen. Pykälän 3 momentissa junaliikenne muutettaisiin rautatieliikenteeksi.

7 §.Radanpitoviranomainen, radanpitäjä ja radanpidon kustannukset. Pykälän otsikkoa muutettaisiin. Pykälän 1 momentissa radanpitoviranomaisena ja hallinnassaan olevan rataverkon radanpitäjänä toimiva Liikennevirasto muutettaisiin hallinnassaan olevan valtion omistaman rataverkon haltijana ja radanpitäjänä toimivaksi Väylävirastoksi. Pykälän 2 momentissa nykyisin yksityisraiteen radanpitäjinä pidettäviin tahoihin liitettäisiin radanpitäjä-määrittelyn lisäksi myös rataverkon haltijan -käsite. Rataverkon haltijan -käsite muodostuisi siten tarkoittamaan rautatielain kanssa yhdenmukaisesti valtion rataverkon haltijaa Väylävirastoa sekä yksityisraiteen haltijaa, ja radanpitäjä käsitteen sijaan tässä laissa käytettäisiin rataverkon haltija -käsitettä tarkoitettaessa näitä tahoja.

Pykälän 3 momentissa rataverkon määritelmään 3 §:n 9 kohdassa tehdyn muutoksen johdosta rataverkko muutettaisiin valtion rataverkoksi. Pykälän 4 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

8 §.Yleistä rautatien suunnittelusta. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Rataverkon haltija toimisi yhteistyössä maakuntien, kuntien, Valtion lupa- ja valvontaviraston sekä muiden viranomaisten kanssa.

8 a §.Hankearviointi. Pykälään esitetään otettavaksi hankearviointia koskevat säännökset. Hankearvioinnissa kyse jo olemassa olevasta suunnitteluun liittyvästä arviointimenettelystä, jonka laatimista ja sisältöä ohjataan nykyisin Liikenneviraston ohjeilla. Hankearviointia koskeva säännöstä sovellettaisiin vain Väyläviraston vastuulla oleviin valtion rataverkkoa koskeviin hankkeisiin.

Hankearvioinnin tarkoituksena olisi tukea hankkeiden suunnittelua ja hankkeen toteuttamista koskevaa päätöksentekoa. Yleissuunnittelussa hankearviointia käytettäisiin tukemaan hankkeeseen sisältyvien toimenpiteiden valintaa ja muodostettujen hankevaihtoehtojen vaikuttavuuden ja kannattavuuden vertailemiseen. Hankearviointi toisi läpinäkyvyyttä suunnitelman laatijan tekemiin valintoihin ja varmistaa vaikutuksiltaan tehokkaimpien ja vaikuttavimpien hankevaihtoehtojen etenemisen suunnittelussa. Ratasuunnitteluvaiheessa hankearvioinnin tuottama tieto auttaisi eri hankkeiden keskinäisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden vertailussa sekä viimekädessä tukisi poliittista päätöksentekoa toteutettavia hankkeita valittaessa.

Pykälän 1 momentin mukaan hankearvioinnin laatimisesta vastaisi suunnitelman laatimisesta vastaava Väylävirasto. Hankearvioinnin osalta olennaista olisi arvioinnin laadukkuus, mikä tarkoittaisi arvioinnin objektiivisuutta, läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Tärkeää olisi myös hankearviointien vertailtavuus, mikä edellyttää arviointien laatimista yhteneväisellä tavalla. Nykyisin hankearviointien vertailukelpoisuus ja läpinäkyvyys on pyritty varmistamaan Liikenneviraston ohjeistuksella.

Pykälän 2 momentin mukaan hankearviointi sisältäisi lähtötietojen ja vaikutusten kuvaamisen, hankkeen arvioinnin, seurantaa ja jälkiarviointia koskevan suunnitelman sekä arvioinnin raportoinnin ja dokumentoinnin. Edellä kuvattuun hankearvioinnin kehikkoon sisältyisivät seuraavat osiot:

Lähtökohtien kuvaus: hankevaihtoehdot, vertailuasetelma ja liikenne-ennuste.

2. Vaikutusten kuvaus: vaikutusten tunnistaminen ja valinta, vaikutusten mittareiden ja kriteereiden valinta ja vaikutusten suunnitteluarvojen kokoaminen.

3. Hankkeen arviointi: vaikuttavuuden arviointi, kannattavuuslaskelma, toteutettavuuden arviointi ja päätelmät.

4. Seurannan ja jälkiarvioinnin suunnitelma: arvioinnin raportointi ja dokumentointi, hankearvioinnin raportointi, hankearvioinnin yhteenveto ja hankearvioinnin dokumentointi.

9 §.Tutkimusoikeus. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin velvollisuus ilmoittaa maakunnalle suunnitelman laatimisesta sekä siihen liittyvien tutkimusten aloittamisesta.

12 §.Yleissuunnitelman sisältö. Yleissuunnitelman sisältövaatimuksia esitetään laajennettavaksi säätämällä uudessa 2 momentissa, että yleissuunnitelmassa olisi otettava huomioon myös maantielain muutoksella luotavassa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetussa laissa tarkoitetut valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Lisäksi Väyläviraston valmisteleman yleissuunnitelmaan tulisi sisällyttää myös uuden 8 a §:n mukainen hankearviointi silloin, kun sellainen olisi mainitun lainkohdan mukaan tehtävä.

13 §.Yleissuunnitelman oikeusvaikutukset.Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

15 §.Ratasuunnitelman sisältö. Pykälän 1 momentissa junaliikenne muutettaisiin rautatieliikenteeksi.

Pykälän 4 momenttiin esitetään lisättäväksi uusi lause, jossa ratasuunnitelman sisältövaatimuksia laajennettaisiin siten, että suunnitelmaan tulisi sisällyttää mukaan lain 8 a §:ssä tarkoitettu hankearviointi. Momentissa korjattaisiin hallituksen esityksessä HE 45/2018 vp ollut virheellinen kirjaus: tiesuunnitelma muutettaisiin ratasuunnitelmaksi.

18 §. Tasoristeysten poistaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän 4 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Tässä momentissa käytettäisiin selkeyden vuoksi Väylävirastoa rataverkon haltijan sijaan, koska momenttia ei sovelleta 2 §:n 3 momentin mukaisesti yksityisraiteisiin.

22 §.Vuorovaikutus.Pykälän 1 momenttia esitetään täsmennettäväksi siten, että rataverkon haltijan olisi varattava kiinteistön omistajille ja muille asianosaisille sekä niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin yleis- tai ratasuunnitelma saattaa vaikuttaa, tilaisuus olla mukana suunnitelman valmistelussa. Momenttiin tehtäisiin lisäksi kielellinen korjaus.

Pykälän 2, 3 ja 4 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

Pykälän 4 momentin loppuun lisättäisiin uusi virke, jonka mukaan rataverkon haltijan olisi esitettävä perusteltu kannanotto muistutusten lisäksi myös eri viranomaisten ja kunnan suunnitelmasta antamiin lausuntoihin.

22 a §.Ennakkoneuvottelu. Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi säännös ennakkoneuvottelumenettelystä, mikä vahvistaisi suunnitelman laatimisesta vastaavana tahona toimivan rataverkon haltijan ja suunnitelman hyväksyvänä viranomaisena toimivan Liikenne- ja viestintäviraston sekä muiden viranomaisten yhteistyötä ja tiedon kulkua sekä edistäisi suunnittelun sujuvaa läpiviemistä. Ennakkoneuvottelulla tavoiteltaisiin suunnitelman edellyttämien selvitys- ja arviointimenettelyjen hallintaa, suunnitelman laatijan ja sen hyväksyjän sekä muiden viranomaisten yhteistyön ja tietojen vaihdon sujuvuutta sekä suunnitelman ja sitä koskevan hyväksymisesityksen laadun varmistamista.

Liikenne- ja viestintäviraston olisi järjestettävä suunnitelman laatimisen aikana ennakkoneuvottelu valtion rataverkon haltijan tai muun rataverkon haltijan ja tarvittaessa myös muiden keskeisten viranomaisten, kuten Valtion lupa- ja valvontaviraston kanssa. Virasto voisi myös omasta aloitteestaan kutsua ennakkoneuvottelun koolle.

22 b §.Yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman hyväksymisesitys.Pykälässä säädettäisiin yleissuunnitelmaa ja ratasuunnitelmaa koskevasta hyväksymisesityksestä ja siihen liitettävistä selvityksistä. Pykälä olisi uusi, mutta se vastaisi liikennehallinnossa vakiintunutta menettelyä.

Pykälän 2 ja 3 momentit koskisivat yleissuunnitelmaa ja ratasuunnitelmaa koskevien hyväksymisesitysten sisältöä ja siihen liitettäviä asiakirjoja. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että hyväksymisesitys on tehtävä kirjallisesti. Lisäksi hakemus olisi toimitettava tienpitäjälle myös sähköisesti. Pykälän 5 momentissa olisi hyväksymisesityksen sisältöä koskeva määräyksenantovaltuus Liikenne- ja viestintävirastolle.

25 §.Suunnitelmien muuttaminen ja vähäinen poikkeaminen.Pykälän jälkimmäinen virke erotettaisiin uudeksi 2 momentiksi. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin lisäksi kielellisiä korjauksia. Kun kyseessä olisi 1 momentin mukainen suunnitelman muuttaminen, olisi asiasta tehtävä vastaavanlainen hyväksymisesitys kuin uudesta suunnitelmasta, ja muutoksen hyväksymisestä päättäisi Liikenne- ja viestintävirasto. Pykälän 2 momentissa mukaisesti rataverkon haltija voisi kuitenkin poiketa hyväksytystä suunnitelmasta vähäisten poikkeusten tapauksessa ilman Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä.

26 §.Suunnitelmien voimassaoloaika.Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin suunnitelmien hyväksymisestä jatkossa päättäväksi Liikenne- ja viestintävirastoksi. Yleissuunnitelman voimassaoloajan pidentämistä koskevaa 1 momentin kolmatta virkettä ja ratasuunnitelman voimassaoloajan pidentämistä koskevaa 4 momentin toista virkettä esitetään täydennettäväksi siten, että suunnitelmien pidentämistä koskevan päätös tehdään rataverkon haltijan esityksestä. Pykälän 4 momentin viimeisessä virkkeessä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

27 §.Seuranta ja jälkiarviointi.Pykälän 2 momentissa tiesuunnitelma muutettaisiin ratasuunnitelmaksi.

Lisäksi pykälään esitetään lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa säädettäisiin ratahankkeita koskevasta jälkiarvioinnista. Liikennevirasto tekee jo nykyään hankkeiden jälkiarviointeja. Ratahankkeen jälkiarvioinnin tarkoituksena olisi tuottaa lisätietoa hankkeen vaikutuksista sekä kehittää ratasuunnittelua ja hankearviointia. Jälkiarvioinnissa tunnistettaisiin syyt olennaisiin poikkeamiin siitä, mitä hankkeessa on ennakkoon arvioitu. Jälkiarvioinnin mahdollisuus kannustaisi myös panostamaan hankearviointien laatuun.

Jälkiarviointi koskisi sellaisia hankkeita, joista on tehty myös 8 a §:ssä tarkoitettu hankearviointi. Koska 8 a §:n mukainen vaatimus hankearvioinnin laatimisesta koskisi vain hankkeita, joista Väylävirasto vastaa, koskisi myös jälkiarviointi vain Väyläviraston ratahankkeita. Jälkiarvioinnin laatiminen esitetään rajattavaksi lisäksi vain sellaisiin hankearvioinnin kohteena olleisiin hankkeisiin, joiden osalta jälkikäteen tehtävälle arvioinnille ilmenee erityisiä syitä. Jälkiarviointia ei siten olisi tarpeen tehdä kaikista hankearvioinnin kohteena olleista ratahankkeista. Erityisenä syynä jälkiarvioinnille olisi esimerkiksi tilanne, jossa hankkeen toteutuneiden vaikutusten perusteella nähdään mahdollisuus oppia tulevia hankkeita varten tai jos hankkeen vaikutusten nähtäisiin toteutuvan kehittyvän hyvin eri tavalla mitä hankearvioinnissa on arvioitu. Jälkiarvioinnin laatimisesta vastaisi Väylävirasto.

Jälkiarviointi olisi mahdollista laatia useassa vaiheessa ratahankkeen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutusten toteamiseksi. Tyypillisesti ensimmäisen vaiheen hankearviointi laadittaisiin siinä vaiheessa, kun on kulunut 2–7 vuotta ratahankkeen liikenteelle avaamisesta. Ratahankkeen pitkän aikavälin vaikutuksia, kuten vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, selvittävä jälkiarviointi sen sijaan laadittaisiin noin 10–15 vuoden kuluttua hankkeen liikenteelle avaamisesta.

Jälkiarvioinnissa arvioitaisiin tyypillisesti hankkeen toteutukseen, liikenne-ennusteisiin ja liikennöintikustannuksiin, liikenneonnettomuuksiin, muihin hankkeen havaittavissa oleviin vaikutuksiin sekä hankkeen vaikuttavuuden ja kannattavuuden toteutumiseen liittyviä seikkoja.

28 §.Suunnitelmien hyväksyminen. Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, joka jatkossa olisi suunnitelmien hyväksymisestä päättävä viranomainen. Pykälästä poistettaisiin velvollisuus siirtää suunnitelman hyväksyminen liikenne- ja viestintäministeriön käsiteltäväksi, jos kunta, maakunta tai Valtion lupa- ja valvontavirasto on suunnitelman olennaisista kohdista eri mieltä. Säännös olisi jatkossa tarpeeton, koska suunnitelman hyväksyvä viranomainen kaikissa tapauksissa olisi jatkossa eri kuin suunnitelmien valmistelusta vastaava toimija, valtion rataverkon osalta Väylävirasto. Liikenne- ja viestintäministeriölle jätettäisiin kuitenkin mahdollisuus erityisistä syistä siirtää suunnitelman hyväksyminen liikenne- ja viestintäministeriölle. Siirtäminen on varsin poikkeuksellinen toimenpide, joka tulisi sovellettavaksi vain yhteiskunnallisesti erityisen merkittävissä ratahankkeissa.

28 a §.Lupa tasoristeyksen rakentamiseen ja siirtämiseen.Radanpitäjä muutettaisiin pykälän 2-6 momentissa Väylävirastoksi. Lain 2 a lukuun sisältyvää sääntelyä ei 2 §:n 3 momentin mukaisesti sovelleta yksityisraiteisiin, minkä vuoksi ei käytettäisi käsitettä rataverkon haltija. Pykälän 2 momentin ensimmäiseen virkkeeseen lisättäisiin valtion rataverkko sen selkeyttämiseksi, että momentissa tarkoitettavassa lupavaatimuksessa on kyse valtionrataverkolle rakennettavista tasoristeyksistä.

28 b §. Tasoristeyksen ja sinne johtavan tien rakentaminen, muuttaminen ja kunnossapito. Pykälän 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

28 c §. Lupa rautatien ylittämiseen.Pykälän 1 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Pykälän 3 momentissa korjattaisiin Rajavartiolaitos kirjoitettavaksi isolla alkukirjaimella.

28 d §. Tasoristeysluvan ja ylitysluvan peruuttaminen.Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

30 §.Rataosuuden rajoitettu kunnossapito. Liikennevirasto muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

31 §.Liikenteen tilapäinen kieltäminen tai rajoittaminen. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Säännöstä ei 2 §:n 3 momentin mukaisesti sovelleta yksityisraiteisiin.

32 §.Tilapäinen kulkutie. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Säännöstä ei 2 §:n 3 momentin mukaisesti sovelleta yksityisraiteisiin.

33 §.Kiireellinen ratatyö. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Säännöstä ei 2 §:n 3 momentin mukaisesti sovelleta yksityisraiteisiin.

35 §.Ratatöiden vaikutus tasoristeyksiin. Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

36 §.Rautatiealueella tehtävästä muusta työstä sekä rakennelmien ja laitteiden sijoittamisesta sopiminen. Pykälässä säädetään rautatiealueella tehtävästä muusta työstä sekä rakennelmien ja laitteiden sijoittamisesta rautatiealueelle. Nykyisin työskentely rautatiealueella ja rakennelmien ja laitteiden sijoittamiselle on säädetty lupavaatimus. Luvan myöntämisestä päättää radanpitäjä. Rakennelmien ja laitteiden sijoittamisessa rautatiealueelle on kyse käyttöoikeuden perustamisesta rataverkon haltijan hallinnoiman kiinteistön alueelle, rautatiealueelle, ja asia rinnastuu siten muuhun rasitteita ja muita käyttöoikeuksia koskevaan sääntelyyn. Pääsääntö esimerkiksi kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995) rasiteoikeuden perustamisessa on osapuolten välinen sopimus. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi niin, että muun kuin radanpitoon liittyvän työn suorittamiseksi tai rakennelmien ja laitteiden sijoittamiseksi rautatiealueelle, olisi asiasta sovittava rataverkon haltijan kanssa. Lupavaatimus korvattaisiin siten asiaan luontevammin sopivalla sopimusvaatimuksella. Rakennelmien ja laitteiden lisäksi säännökseen lisättäisiin myös johdot nimenomaisesti, koska johtojen sijoittaminen on rakennelmien ja laitteiden sijoittamista koskevan säännöksen soveltamisessa keskeinen kokonaisuus.

Säännös koskisi nykytilaa vastaavasti myös yksityisraiteita. Valtion rataverkon osalta Väyläviraston oikeus myöntää sopimuksin käyttöoikeus hallinnassaan olevaan rautatiealueeseen perustuu lakiin oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta (973/2002, jäljempänä luovutuslaki) ja valtioneuvoston asetukseen valtion kiinteistövarallisuuden hankinnasta, vuokraamisesta, hallinnasta ja hoitamisesta (242/2015, 3 §). Väylävirasto voi luovutuslain 10 §:n nojalla sopimuksin myöntää käyttöoikeuden rautatiealueeseen esimerkiksi johdon sijoittamista varten sopimalla, jos käyttöoikeus ei haittaa rautatiealueen käyttöä radanpitoon ja rautatieliikenteen harjoittamiseen.

Rataverkon haltijan sopimusvapautta asiassa rajoitettaisiin voimassa olevan säännöksen lupaedellytyksiä ja lupaehtoja sisällöllisesti vastaavilla säännöksillä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä edellytyksistä, joilla rataverkon haltija voisi tehdä 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen. Edellytykset vastaavat voimassa olevan lain mukaisia edellytyksiä luvan myöntämiselle.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ehdoista, jotka 1 momentissa tarkoitettuun sopimukseen olisi liitettävä. Sopimusehtoja koskevalla sääntelyllä turvattaisiin samojen asioiden huomiointi, jotka voimassaolevassa laissa on voitu järjestää lupaehdoin tai radanpitäjälle säädetyllä toimivallalla antaa ohjeita rakennelman tai laitteen kunnossapidosta ja edellyttää luvansaajaa tekemään muutoksia rakennelmaan tai laitteeseen taikka edellyttää siirtämään tai poistamaan rakennelma tai laite, jos sen käyttämisestä aiheutuu ennakoimatonta vaaraa liikenteelle tai merkittävää haittaa tienpidolle.

Nykyisessä 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi, ja momentti siirrettäisiin sisällöllisesti muuttumattomana uudeksi 4 momentiksi.

37 §. Rautatien suoja-alue. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Lain 4 luvun säännökset eivät 2 §:n 3 momentin mukaisesti koske yksityisraiteita, minkä vuoksi käytettäisiin käsitettä Väylävirasto rataverkon haltija -käsitteen sijaan.

38 §. Rautatien näkemäalue. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

Pykälän 3 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että liikenne- ja viestintäministeriön asetuksenantovaltuuden sijaan Liikenne- ja viestintävirastolla olisi oikeus antaa tarkempia määräyksiä rautateiden näkemäalueiden määrittelystä. Momentin viittaus maantielakiin korjattaisiin lisäksi vastaamaan voimassa olevaa liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia.

40 §.Poikkeamisvalta.Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

41 §. Poikkeukset rajoituksista. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

42 §.Kasvillisuuden ja luonnonesteiden poistamista koskeva menettely. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

43 §.Ratatoimitus.Pykälän 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Muutettaisiin 3 momentin viittaus yksityisistä teistä annettuun lakiin yhdenmukaisesti viittaukseksi yksityistielakiin (HE 147/2017 vp). Pykälän 4 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Lain 2 §:n 3 momentin mukaisesti 4 momenttia ei sovelleta yksityisraiteisiin.

44 §.Ratatoimituksen vireilletulo.Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

46 §.Haltuunotto. Pykälän 1, 3, 4 ja 5 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän 1 momentissa yksityistä tietä muutettaisiin muotoon yksityistietä.

46 a §.Yksityisen tien luovuttaminen. Pykälän otsikko muutettaisiin muotoon yksityistien luovuttaminen. Pykälässä yksityinen tie muutettaisiin muotoon yksityistie ja radanpitäjä rataverkon haltijaksi.

47 §. Lunastuksen kohteen vahvistaminen ja omistusoikeuden syntyminen rautatiealueeseen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

48 §. Käyttöoikeuden perustaminen.Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

49 §.Oikeuksien raukeaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

50 §.Laskuojat. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

52 §.Lunastuksen käsitteleminen kahtena toimituksena.Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

55 §.Tilusjärjestelyjen korvaukset. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

57 §. Lunastuksen laajentaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

58 §.Lunastuksen laajentaminen asemakaava-alueella. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

59 §.Yksityisteiden järjestelyt. Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi. Pykälän viittaukset lakiin yksityisistä teistä muutettaisiin viittauksiksi yksityistielakiin (HE 147/2017 vp). Viittaus alueellista yksityistietoimitusta koskevaan yksityisistä teistä annetun lain 38 c §:ään muutettaisiin viittaukseksi uuden yksityistielain 76 §:ään. Muutettaisiin lisäksi sana tietoimitus yhdenmukaisesti yksityistielaissa käytettävän termistön kanssa sanaksi yksityistietoimitus.

60 §.Korvaussopimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

61 §.Korvaus suoja- ja näkemäalueista. Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

63 §.Korvaus tutkimustyöstä ja eräistä muista toimenpiteistä.Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

65 §. Muut korvaukset ja korvauksia koskeva ratatoimitus.Pykälän 1 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

69 §.Korvausten maksaminen ja korko.Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.Pykälän 4 momentin viimeinen virke kumottaisiin tarpeettomana.

70 §.Riidanalaisen korvauksen tallettaminen. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

71 §.Pakkotäytäntöönpano erityisissä tapauksissa.Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

72 §.Panttioikeuden haltijan oikeus korvaukseen.Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

73 §.Vähäiset korvaukset. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

74 §.Korvauksettomat luovutukset. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

75 §.Ratatoimituksen kustannukset. Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

78 §.Rautatien lakkauttaminen rautatietä rakennettaessa. Pykälän ensimmäisessä virkkeessä Liikennevirasto muutettaisiin suunnitelmien hyväksymisestä jatkossa päättäväksi Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän viimeisessä virkkeessä radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Tätä lakia ei 2 §:n 3 momentin mukaisesti sovelleta yksityisraiteen lakkauttamiseen.

79 §.Rautatien lakkauttaminen muussa yhteydessä.Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

80 §.Rautatiealueen luovuttaminen rautatien lakkauttamisen yhteydessä. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

81 §.Lakkautetun ja luovutettavan rautatiealueen rakenteet ja laitteet. Pykälässä Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

82 §.Lakkautettua rautatiealuetta koskevat menettelyt. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

83 §.Liitännäisalueen lakkauttaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

84 §.Panttioikeuden ja erityisen oikeuden raukeaminen.Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

85 a §.Rautatiealueen osien luovuttaminen. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

86 §.Avustavat maastotehtävät.Pykälä olisi sisällöltään uusi ja se lisättäisiin aiemmin maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräistä niihin liittyvistä laeista annetulla lailla (567/2016) kumotun säännöksen tilalle. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Väylävirasto voi ulkoistaa sille kuuluvan lupa- tai muuhun tehtävään liittyvän avustavan maastotehtävän yksityiselle tai muulle palveluntarjoajalle. Pykälän 2 momenttiin esitetään sisällytettäväksi edellytys siitä, että palveluntarjoajalla on oltava riittävät tekniset edellytykset ja osaaminen 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Lisäksi momenttiin sisällytettäisiin informatiivinen viittaus rikosoikeudellisen virkavastuun ja vahingonkorvauslain soveltamisesta avustavaa maastotehtävää hoitavaan palveluntarjoajaan.

87 §.Hallinnolliset pakkokeinot.Ehdotetaan, että pykälän 1 momentin mukainen pakkokeinotoimivalta olisi jatkossa Liikenne- ja viestintävirastolla. Pykälän 2 momentin mukainen toimivalta kiireellisiin toimenpiteisiin olisi jatkossa niin Liikenne- ja viestintävirastolla kuin Väylävirastolla. Pykälän 2 momentista poistettaisiin lisäksi maininta luvattoman toimenpiteen oikaisemisesta. Luvattoman toimenpiteen oikaiseminen, joka ei ole tarpeen liikennettä välittömästi uhkaavan vaaran poistamiseksi voidaan hoitaa 1 momentin mukaisessa menettelyssä.

Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto ja Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Väylävirastoksi.

88 §.Kustannusten periminen.Pykälässä radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

89 §.Tasoristeyksen ja siltojen kunnossapito.Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

90 §.Päätösten tiedoksi antaminen ja tiedoksisaanti. Pykälän 1 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

91 §.Päätösten ilmoittaminen muistutuksen tehneille ja viranomaisille. Pykälän 1 ja 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin rataverkon haltijaksi.

92 §.Muutoksenhaku.Pykälän 1 momentin toisessa virkkeessä radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi. Lisäksi momentin viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).Pykälän 3 momenttiin lisättäisiin lisäksi kirjaus rataverkon haltijan oikeudesta hakea muutosta yleis- ja ratasuunnitelman hyväksymispäätökseen.

94 §. Päätösten välitön täytäntöönpano.Pykälän 2 momentissa radanpitäjä muutettaisiin Väylävirastoksi.

100 §.Virastouudistuksen ja maakuntauudistuksen siirtymäsäännökset.

Pykälä sisältäisi virastouudistukseen ja maakuntauudistukseen liittyvät siirtymäsäännökset, jotka koskevat ratalakia. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin niiden yleis- ja ratasuunnitelmien, jotka on hyväksytty tai joiden laatiminen on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa, käsittelystä ja hyväksymisestä.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin ennen tämän lain voimaantuloa perustettujen voimassa olevan 36 §:n mukaisten oikeuksien pysyvyydestä.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, ettei elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi yksinomaista toimivaltaa tasoristeyksiä koskevien ratasuunnitelmien valmisteluun, vaan toimivalta olisi rinnakkainen Väyläviraston kanssa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimivalta jatkuisi kuitenkin ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi toimivalta käyttää puhevaltaa valtion rataverkkoa koskevissa asioissa 31 päivään joulukuuta 2019.

Pykälän 5 momentissa säädettäisiin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset käsittelisivät ja ratkaisisivat rataverkolla rautatieliikenteen palvelualueilla tapahtuneisiin esine- ja varallisuusvahinkoihin liittyvät korvausvaatimukset.

Pykälän 6 momentin mukaan Liikenneviraston ja Väyläviraston elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa tekemiin ulkopuolisiin palvelusopimuksiin sovellettaisiin, mitä tässä siirtymäsäännöksessä säädetään.

1.68 Rataverolaki 605/2003

1 §. Rataverolaki esitetään kumottavaksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (2012/34/EU), jäljempänä rautatiemarkkinadirektiivi, pantiin kansallisesti täytäntöön 8 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulleilla laeilla rautatielain muuttamisesta (1394/2015) ja ratalain muuttamisesta (1395/2015).

Koska eduskunta on rautatiemarkkinadirektiivin täytäntöönpanon myötä hyväksynyt kaikki unionilainsäädännön mukaiset maksuelementit osaksi rautatielain mukaista maksusääntelyä, erilliselle rataverolle ei enää ole tarvetta. Rautatiemarkkinadirektiivi edellyttää, että jäsenvaltiot saattavat 15.6.2019 mennessä rataverkon hinnoittelun rautatiemarkkinadirektiivin mukaiseksi. Rataverolain kumoaminen on valtion talousarvion kannalta neutraali, koska ratavero integroidaan jatkossa osaksi Väyläviraston valtion rataverkon käytöstä perimää ratamaksua ja siirtymä rataverosta Väylävirastolle jäävään ratamaksuun voidaan ottaa huomioon vastaavasti menopuolella valtion talousarviosta radan kunnossapitoon osoitettavissa määrärahoissa. Rataverolaki kumottaisiin vuoden 2019 alusta alkaen.

1.69 Laki Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta 104/2011

3 §. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

1.70 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007

3 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 9 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.71 Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta 590/2013

27 §.Viranomaisten valvontayhteistyö. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Energiaviraston oikeus luovuttaa tietoja toiselle viranomaiselle. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.72 Laki sähköisen viestinnän palveluista 1090/2002

4 §.Toiminnan harjoittamista koskevat ilmoitusvelvollisuudet. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 4, 5, 6 ja 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Ilmoitusluettelo. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Verkkotoimiluvan julistaminen haettavaksi. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Verkkotoimiluvan myöntäminen lyhytaikaiseen toimintaan. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Verkkotoimiluvan myöntäminen huutokaupalla. Pykälän 2 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Tarkemmat määräykset huutokauppamenettelystä. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Huutokauppaan osallistuminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Huutokauppamenettelyn julkisuus. Pykälän 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Tarjousten hylkääminen huutokaupassa. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Verkkotoimiluvan ehdot. Pykälän 3 momentin 2 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

18 §.Verkkotoimiluvan siirtäminen. Pykälän 8 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Ohjelmistotoimiluvan hakumenettely. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa, 1 momentin 6 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

25 §.Ohjelmistotoimiluvan myöntäminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §. Ohjelmistotoimiluvan myöntäminen yleisen edun televisiotoimintaan. Pykälän 2, 4 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

28 §.Lyhytaikainen ohjelmistotoimilupa. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

30 §.Ohjelmistotoimiluvan siirtäminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Ohjelmistotoimiluvan raukeaminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

33 §.Ohjelmistotoimiluvasta luopuminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

34 §.Ohjelmistotoimilupaa edellyttävä analoginen radiotoiminta. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

35 §.Analogisen radiotoiminnan ohjelmistotoimiluvan hakumenettely. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

36 §.Ohjelmistotoimiluvan myöntäminen analogiseen radiotoimintaan. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

39 §.Radiolupa. Pykälän 1, 2, 3, 4, 6, 9 ja 10 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa rajavartiolaitos muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

40 §.Radioluvan myöntäminen. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

41 §.Radioluvan ja taajuusvarauksen myöntämisen edellytykset. Pykälän 1 momentin 1 ja 4 kohdassa sekä 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

42 §.Lupaehdot. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

43 §.Kuulemisvelvollisuus. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

45 §.Taajuusvarauksen myöntäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

46 §.Radioluvan uusiminen hakemuksetta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

47 §.Radioluvan muuttaminen. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

48 §.Radioluvan siirtäminen ja vuokraaminen. Pykälän 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

49 §.Radioluvan ja radiotaajuuksien varauksen peruuttaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 1 momentin 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

50 §.Päätös häiriösuojauksesta. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

51 §.Markkinamäärittely. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

52 §.Markkina-analyysi ja päätös huomattavasta markkinavoimasta. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

53 §.Tukkumarkkinoilla huomattavan markkinavoiman yritykselle asetettavat velvollisuudet. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

54 §.Vähittäismarkkinoilla huomattavan markkinavoiman yritykselle asetettavat velvollisuudet. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

55 §.Muun kuin huomattavan markkinavoiman aseman perusteella asetettavat velvollisuudet. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

56 §.Huomattavan markkinavoiman perusteella asetettavat käyttöoikeuden luovutukseen liittyvät velvollisuudet. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

57 §.Muun kuin huomattavan markkinavoiman perusteella asetettavat käyttöoikeuden luovutukseen liittyvät velvollisuudet. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

58 §.Rinnakkain sijoittaminen ja yhteiskäyttö. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

61 §.Yhteenliittämisvelvollisuus huomattavan markkinavoiman perusteella. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

62 §.Muulla perusteella asetettava yhteenliittämisvelvollisuus. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

65 §.Puhelinverkon käytöstä perittävä korvaus. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

67 §.Käyttöoikeuden luovutusvelvollisuuteen liittyvät tekniset velvoitteet. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

68 §.Syrjimättömyysvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

69 §.Avoimuutta koskevat velvollisuudet. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

70 §.Kirjanpidollinen eriyttämisvelvollisuus. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

71 §.Käyttöoikeuden ja yhteenliittämisen hinnoittelua koskevat velvollisuudet. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

72 §.Muun kuin huomattavan markkinavoiman perusteella asetettava hinnoitteluvelvoite. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

73 §.Hinnoittelua koskeva selvittämisvelvollisuus. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

74 §.Kustannuslaskentajärjestelmä. Pykälän 1 ja 2 momentissa, 3 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentin 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

75 §.Kustannuslaskentajärjestelmän valvonta. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

76 §. Toiminnallinen eriyttämisvelvollisuus. Pykälän 1 momentissa ja 3 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

77 §.Omistajanvaihdosta koskeva ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

81 §.Vahingonkorvausvelvollisuus. Pykälän 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

82 §.Markkinamäärittelyä, markkina-analyysiä ja huomattavaa markkinavoimaa koskeva kuuleminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

83 §.Yrityksille asetettavaa velvoitetta koskeva kuuleminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

84 §.Menettely kiireellisissä tapauksissa. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

85 §.Yleispalveluyrityksen nimeäminen. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

86 §.Yleisiä puhelinpalveluja koskeva yleispalveluvelvollisuus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

87 §.Internetyhteyspalvelua koskeva yleispalveluvelvollisuus. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

89 §. Yhteystietopalveluja koskeva yleispalveluvelvollisuus. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

90 §.Verkkopalvelua koskeva yleispalveluvelvollisuus. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

92 §.Yleispalvelun hintojen seuranta. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

93 §.Yleispalvelun nettokustannukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

94 §.Kustannusten korvaaminen yleispalveluyritykselle. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

96 §.Taajuuksien käytöstä annetut Liikenne- ja viestintäviraston määräykset. Pykälän otsikossa sekä 1, 2, 3, 5 ja 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

97 §.Taajuushallintoa koskevat erityiset säännökset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

98 §.Telealueet. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

99 §.Numerointia koskeva Liikenne- ja viestintäviraston määräys. Pykälän otsikossa ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

100 §.Numerointipäätös. Pykälän 1, 3 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

101 §.Numeron tai tunnuksen käyttöoikeuden peruuttaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

102 §.Puhelinnumeron siirrettävyys. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

103 §.Puhelinnumeron siirrettävyyttä koskevat tekniset määräykset. Pykälän 1 momentissa ja 2 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

104 §.Televiestintä Euroopan talousalueella. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

105 §.Yleinen ulkomaantunnus. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

110 §.Verkon neutraliteetti. Pykälän 2 momentin johdantokappaleessa ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

111 §.Käyttöoikeus kiinteistön tai rakennuksen sisäiseen verkkoon. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

120 §.Virhe viestintäpalvelun toimituksessa. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

124 §.Virhettä tai viivästystä koskeva ilmoitusvelvollisuus. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

130 §.Palvelun laatua koskeva julkaisuvelvollisuus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

132 §.Liittymän tunnistus. Pykälän 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

134 §.Laskun erittely ja yhteyskohtainen erittely. Pykälän 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

135 §.Oikeus rajoittaa liittymän käyttöä muun kuin viestintäpalvelun vastaanottamiseen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

143 §.Käsittelyoikeus väärinkäytöstapauksissa. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

145 §.Käsittelyä koskevien tietojen tallentaminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

157 §.Velvollisuus säilyttää tiedot viranomaistarpeita varten. Pykälän 6 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki.

Pykälän 8 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

158 §.Viranomaistarpeita varten säilytettävien tietojen käsittelyssä noudatettavat velvoitteet ja menettelytavat. Pykälän 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

163 §.Soveltamisala. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

164 §.Liikenne- ja viestintäviraston verkkotunnustoiminta ja verkkotunnusten välittäminen. Pykälän otsikossa sekä 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

165 §.Verkkotunnusvälittäjän ilmoitusvelvollisuudet. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

166 §.Verkkotunnuksen muoto ja sisältö. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

167 §.Tietojen merkitseminen verkkotunnusrekisteriin ja tietojen julkaiseminen. Pykälän 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

168 §.Verkkotunnuksen siirtäminen ja verkkotunnusvälittäjän vaihtaminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

169 §.Verkkotunnusmerkinnän poistaminen. Pykälän 1, 2, 3, 4 ja 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

170 §.Verkkotunnusvälittäjän muut velvollisuudet. Pykälän 1 momentin 3 ja 7 kohdassa sekä 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

171 §.Verkkotunnushallinnon järjestäminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

172 §.Verkkotunnuksen tietoturvan varmistaminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

195 §.Yhteystietopalvelun saatavuus. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

209 §.Ohjelmiston eurooppalaisuus. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

213 §.Yksinoikeuksien käyttöä koskeva menettely. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

228 §. Kanavapaikkanumerointi. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

242 §.Telekaapeleiden sijaintia koskevien tietojen saatavuus ja tietoturva. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

244 §.Viestintäverkkoa ja viestintäpalvelua koskevat määräykset. Pykälän johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

245 §.Viranomaisten avustamista koskevat vaatimukset. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

247 §.Viestinnän välittäjän ja lisäarvopalvelun tarjoajan velvollisuus huolehtia tietoturvasta. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

249 §.Kiinteistön tai rakennuksen fyysisen infrastruktuurin ja sisäisen verkon suunnittelu ja rakentaminen. Pykälän 5 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

252 §.Radiolaitteen ja ohjelmiston yhdistelmän vaatimustenmukaisuutta koskevien tietojen toimittaminen ja eräiden radiolaitteiden rekisteröinti. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

253 §.Radiolaitteen valmistajan velvollisuudet. Pykälän 10 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

253 a §.Valtuutettu edustaja. Pykälän 2 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

253 b §.Radiolaitteen maahantuojan velvollisuudet. Pykälän 5 ja 8 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

253 d §.Talouden toimijan velvollisuudet. Pykälän 2 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa sekä 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

258 §.Radiolaitteen tekniset asiakirjat. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

260 §.Riskin aiheuttavan radiolaitteen käsittely. Pykälän 1, 2, 4, 5, 7 ja 8 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

261 §.Rajoittavia toimenpiteitä koskeva kuuleminen. Pykälän 1, 3, 4 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

262 §.Riskin aiheuttavia vaatimustenmukaisia radiolaitteita koskeva menettely. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

263 §.Muodollisen vaatimustenvastaisuuden korjaaminen. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 7 kohdassa sekä 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

265 §.Pätevyyden osoittaminen. Pykälän 1, 3, 4, 6 ja 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa puolustusvoimat ja rajavartiolaitos muutettaisiin muotoihin Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos.

266 §.Pätevyyden ylläpitäminen. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

267 §.Pätevyys- ja kelpoisuustodistuksen esittäminen sekä todistusten voimassaoloaika. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, maininta Liikenteen turvallisuusvirastosta poistettaisiin ja rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

268 §.Pätevyys- ja kelpoisuustodistuksen peruuttaminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

269 §.Sähköisen viestin suojaaminen. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

270 §.Suojauksen purkujärjestelmää käyttävälle yritykselle asetettavat velvollisuudet. Pykälän 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

271 a§. Julkisesti säännellyn satelliittipalvelun tarjoaminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

271 b §.Satelliittipalveluteknologian valmistus. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

271 c §.Vientivalvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 1, 2 ja 3 momentissa ulkoasiainministeriö muutettaisiin ulkoministeriöksi.

272 §.Toimenpiteet tietoturvan toteuttamiseksi. Pykälän 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

273 §.Velvollisuus korjata häiriö. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

274 §.Häiriöilmoitukset tilaajalle ja käyttäjälle. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

275 §.Häiriöilmoitukset Liikenne- ja viestintävirastolle. Pykälän otsikossa sekä 1–5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

276 §.Häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmä. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa, 2 momentin 2 kohdassa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

277 §.Radiohäiriöiden poistaminen. Pykälän 3, 4, 5 ja 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

278 §.Yleinen hätänumero. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

280 §.Teleyrityksen velvollisuus välittää kohdennettu viranomaistiedote. Pykälän 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

282 §.Varautumissuunnittelu. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

284 §.Tarkemmat säännökset varautumisesta. Pykälän johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

286 §.Huutokaupan osallistumismaksu. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

287 §.Toimilupamaksu. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

288 §.Markkinaehtoinen taajuusmaksu. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 1 momentin 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sanamuotoa muutettaisiin selkeyden vuoksi.

289 §.Tietoyhteiskuntamaksu. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

290 §.Tietoyhteiskuntamaksun määräytymisen perusteena oleva liikevaihto. Pykälän 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

291 §.Tietoyhteiskuntamaksun määrääminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

292 §.Tietojen ilmoittaminen Liikenne- ja viestintävirastolle sekä maksuvelvollisuuden määräytyminen eräissä poikkeustilanteissa. Pykälän otsikossa sekä 1, 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

294 §.Televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksun määrä. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

295 §.Verkkotunnusmaksu. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

296 §.Numerointimaksu. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

299 §.Viranomaisten avustamiseksi hankittujen järjestelmien kustannukset. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

301 §.Kohdennetun viranomaistiedotteen välitysjärjestelmän kustannukset. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

303 §.Liikenne- ja viestintäviraston yleiset tehtävät. Pykälän otsikossa sekä 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

304 §.Liikenne- ja viestintäviraston erityiset tehtävät. Pykälän otsikossa ja 1 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin viimeinen lause poistettaisiin tarpeettomana. Pykälän 2 momentin viimeinen lause poistettaisiin tarpeettomana.

307 §.Eräiden muiden viranomaisten tehtävät. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin rajavartiolaitokseksi. Pykälän toinen lause poistettaisiin.

308 §.Yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Pykälän 1–3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

309 §.Virka-apu. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi ja maininta Liikenteen turvallisuusvirastosta poistettaisiin kokonaan.

311 §.Liikenne- ja viestintäviraston ja valtioneuvoston julkaisemisvelvollisuus. Pykälän otsikossa ja 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

312 §.Sähköinen tiedoksianto. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

313 §.Valvonta-asioiden käsittely Liikenne- ja viestintävirastossa. Pykälän otsikossa, 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

314 §.Yritysten välisten riita-asioiden ratkaiseminen Liikenne- ja viestintävirastossa. Pykälän otsikossa sekä 1, 2, 3, 4 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

315 §.Viranomaisten yleinen tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momentissa sekä 6 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 4 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

316 §.Viestintää ja sijaintia koskevien tietojen käsittely ja hävittäminen. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

317 §.Radioviestinnän häiriön aiheuttajan tunnistaminen ja paikantaminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

318 §.Tietojen luovuttaminen viranomaisesta. Pykälän 1, 2, 3 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentissa maininta Liikenteen turvallisuusvirastosta poistettaisiin. Momentissa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto muutettaisiin Valtion lupa- ja valvontavirastoksi.

319 §.Vaitiolovelvollisuus ja viesteihin liittyvien tietojen luovuttaminen. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa, 2 momentin 1 kohdassa sekä 3 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

320 §.Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tiedonsaantioikeus. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälässä ja sen otsikossa rajavartiolaitos muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

323 §.Viranomaisen määräämän toimenpiteen ja tiedon luovutuksen maksuttomuus. Pykälän 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

325 §.Liikenne- ja viestintäviraston tarkastusoikeus. Pykälän otsikossa sekä 1, 3, 4 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

326 §.Radiolaitteeseen liittyvä tarkastus. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi pykälän 3 momentissa rajavartiolaitos muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

327 §.Laitteen tutkittavaksi ottaminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

328 §.Radiotaajuuksien käytön häiriöttömyyden ja tehokkuuden turvaaminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

329 §.Radiohäiriöiden estäminen. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

330 §.Valvontapäätös. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

331 §.Väliaikainen päätös. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

333 §.Teleyrityksen seuraamusmaksu. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

334 §.Televisio- tai radiotoiminnan harjoittajan seuraamusmaksu. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

336 §.Kohtuuttoman sopimusehdon kieltäminen viestintäpalvelun tarjonnassa. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

338 §.Televisiotoiminnan keskeyttäminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

340 §.Teletoiminnan kieltäminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

342 §.Oikaisuvaatimus. Pykälän 2 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

343 §.Muutoksenhaku markkinaoikeuteen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

344 §.Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

345 §.Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pykälän 1 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

Pykälän 2 momentin 2, 3 ja 4 kohdassa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

352 §.Siirtymäsäännös. Pykälän 4 ja 5 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Siirtymäsäännöksiin lisättäisiin säännös siitä, että lain 318 §:n 2 momentin tietojensaantioikeus koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia siihen saakka kunnes laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista on kumoutunut.

1.73 Laki sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta annetun lain muuttamisesta 21/2014

4 §.EETS-palveluntarjoajaa koskevat vaatimukset. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.EETS-palvelun kattavuus. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.EETS:ää ja yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat tekniset vaatimukset. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Yhteentoimivuuden osatekijöiden puutteellisuuksien korjaaminen. Pykälän 1, 2, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Hallinnolliset pakkokeinot. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

20 §.EETS-tietullikohderekisteri. Pykälän 1, 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 §.Rekisteri EETS-palveluntarjoajista. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

22 §.Valvontaviranomaiset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 3 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) sekä viittauksella kansalliseen tietosuojalakiin (HE 9/2018 vp).

23 §.Valvontaviranomaisen oikeudet. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Muutoksenhaku. Pykälän 2 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1–3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.74 Laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä 991/2003

4 §.Tietojärjestelmän hallinto. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

5 §.Tietojärjestelmän perustaminen. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

6 §.Tietojärjestelmän ylläpito. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Samalla 1 momentissa maanmittauslaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Maanmittauslaitokseksi.

7 §.Tietojen luovuttaminen tietojärjestelmästä. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

9 §.Vastuu tiedoista. Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Samalla maanmittauslaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Maanmittauslaitokseksi.

1.75 Tuloverolaki 1535/1992

74 §.Merityötulo. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

1.76 Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994

3 a §.Vaarallisten aineiden kuljetusluokat. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Muut viranomaiset. Pykälän 1 ja 3 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasua muutettaisiin siten, että se alkaisi isolla alkukirjaimella sekä 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 a §.Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävää ajoneuvoa koskevat vaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 b §.VAK-hyväksynnän myöntäjä ja VAK-katsastuksen suorittaja. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 c §.VAK-hyväksyntöjä myöntävän ja VAK-katsastuksia suorittavan henkilön pätevyysvaatimukset. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 d §.Lupa jatkokoulutuksen antamiseen VAK-hyväksyntöjä myöntäville ja VAK-katsastuksia suorittaville henkilöille. Pykälän 1, 2 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Kuljetuksen suorittajan velvollisuudet. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 a §.Kuljetus matkatavarana. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 b §.Kuljetus lentopostilähetyksenä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 c §.Turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisuus. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Henkilöstön yleinen pätevyys. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 a §.Erityissäännökset henkilöstön pätevyydestä ilmakuljetukseen liittyvissä tehtävissä. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 b §.Ajolupa tiekuljetuksiin. Pykälän 2 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 c §.Kuljetukseen liittyvät asiakirjat, selvitykset ja ilmoitukset. Pykälän 1 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 d §.Turvatoimet ja -velvoitteet. Pykälän 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Kuljetus ja tilapäinen säilytys kuljetusketjussa. Pykälän 2, 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi, 3 momentissa Liikennevirasto Väylävirastoksi.

13 a §.Pakkauksen ja säiliön vaatimustenmukaisuus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 b §.Talouden toimijan velvollisuudet. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 c §.Tarkastuslaitokset ja niiden tehtävät. Pykälän 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 d §.Tarkastuslaitosten tunnustaminen. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 e §.Tarkastuslaitosten tunnustamisen edellytykset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 a §.Yleiset kuljetusrajoitukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi

14 b §.Alueelliset kuljetusrajoitukset. Pykälän 1, 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 a §. Virka-apu. Pykälässä rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

20 §.Oikaisun hakeminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 §.Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen. Pykälän 3 momentissa rajavartiolaitoksen kirjoitusasu muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi sekä tullin kirjoitusasu Tulliksi.

23 a §.Poikkeukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

23 b §.Viranomaisten oikeus tietojen saantiin. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

24 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 4 momentissa rajavartiolaitos muutettaisiin Rajavartiolaitokseksi.

1.77 Laki vaaratiedotteesta 466/2012

5 §.Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 1 momentin 9 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja 10 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.78 Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista 617/2009

2 §.Määritelmät. Pykälän 1 momentin 10 ja 11 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Tunnistuspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa toiminnan aloittamisesta. Pykälän 1 ja 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Tunnistuspalvelun tarjoajia koskeva rekisteri. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 a §.Tunnistuspalvelun tarjoajien verkosto. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

16 §.Tunnistuspalvelun tarjoajan velvollisuus ilmoittaa toimintaan ja tietojen suojaamiseen kohdistuvista uhkista tai häiriöistä. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin viittaus henkilötietolain (523/1999) 32 §:ään korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki.

17 §.Tunnistusvälineen hakijana olevan luonnollisen henkilön tunnistaminen. Pykälän 1 ja 7 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

29 §.Sähköisen tunnistuspalvelun vaatimustenmukaisuuden arviointi. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

30 §.Sähköisen tunnistamisen kansallisen solmupisteen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

31 §.Tarkastuskertomus. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

32 §.Luottamuspalvelun vaatimustenmukaisuuden vahvistaminen. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

33§. Arviointielintä koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

34 §.Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksyminen. Pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

35§. Hakemus vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokseksi. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

36 §.Hakemus vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokseksi. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

37 §.Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen toiminta. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

38 §.Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen hyväksymisen tai sertifiointilaitoksen nimeämisen peruuttaminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

42 §.Yleinen ohjaus sekä Liikenne- ja viestintäviraston määräykset. Pykälän otsikossa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 2 momentin 2 ja 7 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

42 a §.Liikenne- ja viestintäviraston tehtävät. Pykälän otsikossa, 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

43 §.Tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Henkilötietojen käsittelyssä sovellettavaksi tulisi myös kansallinen tietosuojalaki.

44 §.Viranomaisten välinen yhteistyö ja oikeus luovuttaa tietoja. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

45 §.Hallintopakkokeinot. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

45 a §.Väliaikainen päätös. Pykälän 1 ja 2 momentissa sekä 3 momentin johdantokappaleessa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

46 §.Tarkastusoikeus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 4 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Tietosuojavaltuutetun tehtävistä säädetään myös kansallisessa tietosuojalaissa.

47 §.Liikenne- ja viestintävirastolle maksettavat maksut. Pykälän otsikossa sekä 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

49 §.Muutoksenhaku viranomaisen päätökseen. Pykälän 1, 2 ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 3 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

Pykälän 5 momentissa viittaus henkilötietolakiin muutettaisiin viittaukseksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja sitä täydentävään kansalliseen tietosuojalakiin (HE 9/2018 vp).

49 a §.Muutoksenhaku vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen ja sertifiointilaitoksen päätökseen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.79 Laki valtion televisio- ja radiorahastosta 745/1998

3 §.Valtion televisio- ja radiorahasto ja sen varat. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastajat. Pykälän 1 ja 6 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.80 Valtion virkamieslaki 750/1994

7 §. Pykälän 1 momentin 12 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto ja Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi sekä Väylävirastoksi. Maininta Viestintävirastosta poistettaisiin tarpeettomana, koska Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto yhdistyisivät yhdeksi uudeksi virastoksi eli Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Uutena asiana kohdan mukaan Suomen kansalaisuus vaadittaisiin myös Liikenne- ja viestintäviraston, Väyläviraston sekä Ilmatieteen laitoksen virassa, johon kuuluu tieto- ja kyberturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia tehtäviä.

Liikenne- ja viestintävirastossa kohta koskisi Kyberturvallisuuskeskuksen ja taajuushallinnon virkamiehiä. Viroissa kerääntyy kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävää tietoa, joita käytetään päätöksenteon tueksi. Lisäksi viroissa on myös mahdollisuus vaikuttaa valtionhallinnon ja turvallisuusviranomaisten sekä muutenkin kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisten verkkopalveluiden kyberturvallisuuteen.

Kyberturvallisuuskeskus toimii kansallisena tietoliikenneturvallisuusviranomaisena (NCSA, National Communications Security Authority), joka vastaa turvaluokitellun aineiston sähköiseen tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyvistä turvallisuusasioista. Toiminto on osa Suomen turvallisuusviranomaisorganisaatiota. Toiminnon tehtäväkokonaisuudet liittyvät kansainvälisiin ja kansallisiin turvallisuusvelvoitteisiin. Niiden tärkeimpänä tarkoituksena on suojata toisen valtion suomalaiselle toimijalle luovuttamaa salassa pidettävää tietoa tai suomalaisen viranomaisen salassa pidettävää tietoa, kun sitä luovutetaan yrityksille. Lisäksi toiminta edistää turvallisuutta sekä viranomaisissa että yrityksissä.

Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen asemasta ja tehtävistä säädetään tarkemmin Liikenne- ja viestintävirastosta annetussa lakiehdotuksessa (HE / ).

1.81 Laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä 276/2016

3 §.Yhteiskäyttö. Pykälän 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

4 §.Yhteisrakentaminen. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

5 §.Keskitetty tietopiste. Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa ja 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Keskitetyn tietopisteen toiminnan järjestäminen. Pykälän 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Tiedonantovelvollisuus. Pykälän 4 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Paikan päällä tehtävät selvitykset. Pykälän 3 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Valvonta ja erimielisyyksien ratkaiseminen. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Riidanratkaisua tukeva asiantuntijaryhmä. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Liikenne- ja viestintäviraston tiedonsaantioikeus. Pykälän otsikossa ja 1 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Liikenne- ja viestintäviraston oikeus antaa määräyksiä. Pykälän otsikossa ja pykälässä Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

14 §.Valitus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.82 Vesihuoltolaki 119/2001

35 §.Salassapitovelvollisuus. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa Viestintävirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.83 Laki vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä 424/2014

1 §.Vesikulkuneuvojen rekisteröinti. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

6 §.Ennakkoilmoittaminen. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin 4 kohdassa sekä 3 ja 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

7 §.Rekisteri-ilmoitus. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

8 §.Ensirekisteröinti. Pykälän 1 momentissa, 2 momentin johdantokappaleessa sekä 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Muutosrekisteröinti. Pykälän 1 ja 2 momentissa sekä 3 momentin johdantokappaleessa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

10 §.Lopullinen poisto. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

11 §.Rekisteröintitodistus. Pykälän 1, 3, 5 ja 6 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

12 §.Rekisteritunnus. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

13 §.Koetunnus. Pykälän 1, 3 ja 5 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

41 §.Toimenpiteistä luopuminen. Pykälän 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

42 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

Pykälän 3 momentissa viittaus henkilötietolakiin (523/1999) korvattaisiin viittauksella luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja viittauksella kansalliseen tietosuojalakiin.

1996

6 §.Vesikulkuneuvon kuljettajaa koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

9 §.Vesikulkuneuvoja ja niiden varusteita koskevat vaatimukset. Pykälän 2 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Alueelliset kiellot ja rajoitukset. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 3 momentissa puolustusvoimien kirjoitusasua muutettaisiin siten, että se alkaisi isolla alkukirjaimella.

16 §.Vesikulkuneuvotyyppiä koskevat kiellot ja rajoitukset. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

17 §.Kielto- ja rajoitusasioiden käsittely. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi. Pykälän 2 momentissa poistettaisiin maininta Liikennevirastosta.

18 §.Kiellon ja rajoituksen voimaantulo. ”Liikennevirasto tai Liikenteen turvallisuusvirasto” muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

19 §.Kiellon ja rajoituksen merkitseminen. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

21 a §. Kanavaliikenteen ohjauspalvelujen järjestäminen. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

22 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 1 ja 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

23 §.Valvonta. Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Rajavartiolaitoksen kirjoitusasua muutettaisiin siten, että se alkaisi isolla alkukirjaimella ja tullilaitos muutettaisiin Tulliksi.

26 §.Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälän 2 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Lisäksi momentin sanamuotoa muutettaisiin siten, että virasto voisi antaa määräyksiä sen sijaan, että viraston tulee antaa määräyksiä.

1.85 Väylämaksulaki 1122/2005

1 §.Lain soveltamisala. Pykälän 2 momentin 6 kohdassa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi.

3 §.Toimivaltaiset viranomaiset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja virastoksi. Pykälän 4 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi ja Liikennevirasto Väylävirastoksi.

9 §.Aluksen nettovetoisuuden vahvistaminen. Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.86 Laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta 1188/2014

8 §.Liikenne- ja viestintävirasto. Pykälän otsikossa, 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi. Pykälän 2 momentin viittaus aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain 2 §:n 1 momenttiin päivitettäisiin vastaamaan kysymyksessä olevan momentin kohtien muutettua järjestystä.

9 §.Luokituslaitokseen tai hyväksyttyyn toiminnanharjoittajaan kohdistuva valvonta. Pykälän 1 ja 2 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

15 §.Moottoritehon mittaaminen. Pykälän 1 ja 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

63 §.Päällikkönä toimimisen kiellosta ilmoittaminen. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

68 §.Moottoritehon valvonnasta ja mittaamisesta aiheutuneet kustannukset. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

69 §.Tietojen luovuttaminen rekistereistä. Pykälän 2 momentin 3 kohdassa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

71 §.Muutoksenhaku. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

Pykälän 2 momentissa viittaus hallintolainkäyttölakiin (586/1996) muutettaisiin viittaukseksi oikeudenkäynnistä hallintoasioista annettuun lakiin (HE 29/2018 vp).

1.87 Ympäristönsuojelulaki 527/2014

24 §.Muut valvontaviranomaiset. Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

26 §.Viranomaiset ja laitokset tyyppihyväksynnässä. Pykälän 1 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

152 §.Meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien laatimismenettely. Pykälän 1 momentissa Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja 2 momentissa Liikenne- ja viestintävirastoksi.

183 §.Aineita, kemikaaleja, valmisteita, tuotteita, laitteita ja koneita koskevat kiellot ja määräykset.Pykälän 3 momentissa Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

1.88 Laki öljysuojarahastosta 1406/2004

5 §.Öljysuojamaksun suuruus. Pykälässä Liikenteen turvallisuusvirasto muutettaisiin Liikenne- ja viestintävirastoksi.

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset

Liikenne- ja viestintävirastoa koskevan lakiehdotuksen 4 §:n 3 momentti sisältää valtuudet säätää valtioneuvoston asetuksella viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta, sekä muiden virkojen kuin pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisen määräämisestä sekä muista henkilöstöä koskevista asioista. Lisäksi lakiehdotuksen 7 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta virastossa.

Liikennevirastosta annetun lain (862/2009) 3 ja 4 § sisältävät valtuutukset antaa valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset viraston johtamisesta ja ratkaisuvallasta. Kyseisessä lakiehdotuksessa on samansisältöiset valtuutukset kuin yllä mainitussa Liikenne- ja viestintävirastoa koskevassa lakiehdotuksessa. Lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentin mukaisesti valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin viraston johtamisesta ja tehtävien hoitamisesta, viraston muiden virkojen kuin pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisuudesta sekä muista henkilöstöä koskevista asioista. Lisäksi 4 §:n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta virastossa.

3 Voimaantulo

Lakien voimaantulosta ehdotetaan säädettäväksi erillisessä voimaanpanolaissa, laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanoa sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta. Ehdotettu laki sisältäisi muun ohella säännökset, joissa lueteltaisiin voimaan tulevat ja kumottavat säädökset. Laissa olisi myös säännökset siirtymäkauden järjestelyistä, jotka koskevat Liikenne- ja viestintävirastoa sekä Väylävirastoa ja niiden tehtäviä ja toimivaltaa, sopimuksia, vireillä olevia asioita ja henkilöstöä sekä muutoksenhakua.

Voimaantulon ajankohdasta säädettäisiin ehdotetun lain 13 §:ssä.. Tarkoituksena olisi, että voimaanpanolaki tulisi voimaan mahdollisimman pian eduskunnan hyväksymisen jälkeen. Virastouudistus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019 ja sitä koskeva ehdotus sisältyy voimaanpanolain 1 §:ään, joka sisältää uuden virastolain sekä muutettavien lakien voimaantuloajankohdan. Lisäksi 2 §:ssä säädettäisiin kumottavista säädöksistä. Valmistelevia toimenpiteitä ja järjestäytymistä varten uudelle virastolle voitaisiin nimittää pääjohtaja jo 1 päivästä lokakuuta 2018 alkaen. Asiaa koskeva säännös sisältyy voimaanpanolain 9 §:ään.

Esityskokonaisuuteen sisältyy ehdotus kumota tietyt lait tai muuttaa tarvittavilta osin niiden voimassa olevien tehtäväkohtaisten erityislakien asianomaiset säännökset, joissa säädetään muutoksen kohteena oleville nykyisille virastoille kuuluvista tehtävistä. Näitä lakeja koskevat muutosehdotukset ovat tämän esityksen liitelakeina. Vastaavat muutokset on tarkoitus tehdä myös asetustasoisiin säädöksiin, kun virastouudistusta koskeva voimaanpanolaki on tullut voimaan.

4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi uusi virasto, Liikenne- ja viestintävirasto, johon yhdistettäisiin Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston tehtävät ja johon siirrettäisiin joitakin Liikenneviraston tehtäväkokonaisuuksia. Lisäksi nykyinen Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirastoksi ja se hoitaisi keskitetysti väylänpitoon liittyviä tehtäviä. Esitystä tulee tältä osin arvioida perustuslain 1 luvun 2 §:n oikeusvaltioperiaatteen, 11 luvun hallinnon järjestämistä koskevien 119 ja 122 §:n sekä 6 luvun 80 §:n kannalta. Kielellisten oikeuksien osalta ehdotusta tulee arvioida perustuslain 17 §:n lisäksi myös suhteessa perustuslain 122 §:ään. Liikenne- ja viestintävirastoa koskevaan lakiehdotukseen sekä Liikennevirastosta annetun lain muutosta koskevaan lakiehdotukseen sisältyy kumpaankin säännös, jonka nojalla virasto voisi siirtää eräitä avustavia tehtäviä, joihin ei sisälly merkittävää julkisen vallan käyttöä, yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle. Näitä ehdotuksia tulee arvioida perustuslain 124 §:n kannalta.

4.1 Virastojen tehtävät

Oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus.Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen edellyttää, että julkisen vallan käyttäjällä on aina viime kädessä eduskunnan säätämään lakiin palautettavissa oleva toimivaltaperuste (HE 1/1998 vp, s. 74, PeVL 29/2013 vp, s.2/I). Viranomaisella ei siten voi olla sellaista julkisen vallan käyttämistä tarkoittavaa toimivaltaa, jolla ei ole nimenomaista tukea laissa. 

Lähtökohtana on, että kussakin asiassa toimivaltaisen viranomaisen tulee käydä ilmi laista (PeVL 67/2010 vp, s. 5). Perustuslakivaliokunta on käytännössään suhtautunut pidättyvästi mahdollisuuteen poiketa toimivaltaista viranomaista koskevista lain säännöksistä. Valiokunta on etenkin perusoikeuskytkentäisen sääntelyn yhteydessä pitänyt välttämättömänä, että toimivaltainen viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti tai muuten täsmällisesti tai että ainakin viranomaisten toimivaltasuhteiden lähtökohdat samoin kuin toimivallan siirtämisen edellytykset ilmenevät laista riittävän täsmällisesti (PeVL 49/2014 vp, s. 4/II, PeVL 32/2012 vp, s. 6, PeVL 21/2009 vp, s. 4–5, PeVL 19/2009 vp, s. 4, PeVL 3/2009 vp, s. 4, PeVL 51/2006 vp, s. 9, PeVL 24/2006 vp, s. 2–3, PeVL 18/2004 vp, s. 2, PeVL 17/2004 vp, s. 2, PeVL 65/2002 vp, s. 4, PeVL 47/2001 vp, s. 3, PeVL 45/2001 vp, s. 5, PeVL 21/2001 vp, s. 4, PeVL 7/2001 vp, s. 4). Viranomaiselle ei siten voida lailla antaa täysin rajoituksetonta valtuutta siirtää tehtäviään tai toimivaltaansa toiselle viranomaiselle (PeVL 9/2014 vp, s. 3; PeVL 61/2010 vp, s. 5 – vrt. PeVL 11/2002 vp, s. 6–7; PeVL 35/2008 vp, s. 3, PeVL 14/2008 vp, s. 3, PeVL 8/2006 vp, s. 4, PeVL 19/2005 vp, s. 8, PeVL 11/2004 vp, s. 2, PeVL 14/2003 vp, s. 3, PeVL 72/2002 vp, s. 2–3, PeVL 52/2001 vp, s. 5, PeVL 29/2013 vp, s. 2, PeVL 55/2005 vp, s. 3, PeVL 47/2005 vp, s. 5–6). 

Tässä esityksessä selkeytetään uuden viraston, Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviä. Virastolle siirtyvät nykyisten virastojen Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston tehtävät kokonaisuudessaan sekä osa Liikenneviraston tehtävistä. Virastolakiin sisällytettäisiin tehtäväkokonaisuudet, joiden yksityiskohdista säädettäisiin tarkemmin erillislainsäädännössä. Väyläviraston tehtävistä säädettäisiin Liikennevirastosta annetun lain muutoksella ja lakiehdotuksessa lueteltaisiin tehtäväkokonaisuudet, joista säädettäisiin tarkemmin erillislainsäädännössä.

Kummassakin virastolaissa olisi säännökset suhteista maakuntiin ja kuntiin sekä varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Lisäksi ehdotetaan maakunnille tulevia tienpitotehtäviä järjestettäväksi osin valtion (Väylävirasto) ja maakuntien yhteistyöalueen välisten sopimusmenettelyiden kautta. Erillislainsäädännössä säädettäisiin kuitenkin valtion ja maakuntien välisen tehtävien jaon perusratkaisuista, eikä toimivalta tehtävien hoitamiseen johtuisi siten ainoastaan sopimuksista. Samoin liikenteenohjauksen järjestäminen voitaisiin toteuttaa sopimusjärjestelyllä Väyläviraston ja perustettavan liikenteenohjausyhtiön välisellä sopimuksella. Nämä ehdotettavat sopimusjärjestelyt ja niiden yhteydessä tehtävä julkisen vallan käyttö perustuisivat siten lakiin, ja laeissa sopimusmenettelystä, tehtävistä vastaavista viranomaisista ja sopimusten sisällöstä säädettäisiin perustuslain kannalta riittävän täsmällisesti. 

Hallinnon järjestäminen. Liikenne- ja viestintävirasto sekä Väylävirasto ovat perustuslain 119 §:n 1 momentin tarkoittamia keskushallinnon viranomaisia. Virastojen toimialueena olisi koko maa. Virastojen tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä ja on siksi perusteltua, että niiden toiminnan yleisistä perusteista säädettäisiin lailla. Virastoille kuuluvista tehtävistä säädettäisiin noin 90 laissa ja esitykset tehtävien osoittamisesta näille virastoille sisältyvät tähän hallituksen esitykseen. Lisäksi syksyllä 2018 olisi tarkoitus antaa tietyistä tehtäväsiirroista erilliset hallituksen esitykset.

Perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Säännöksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan (HE 1/1998) valtionhallinnon toimielinten yleisinä perusteina on pidettävä valtionhallinnon yksikön nimeä, toimialaa sekä pääasiallisia tehtäviä ja toimivaltuuksia. Julkisen vallan käsite perustuslain 119 §:n 2 momentissa saa sisältönsä perustuslain 2 §:n 3 momentista, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Julkisen vallan käyttämisestä olisi siten kysymys esimerkiksi silloin, kun yksikkö voi antaa perustuslain 80 §:n 2 momentissa tarkoitettuja oikeussääntöjä tai tehdä päätöksiä yksilön oikeuksista, velvollisuuksista tai etuuksista taikka käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten yksilön perusoikeuksiin. Jos valtionhallinnon toimielimelle kuuluu tämän kaltaisia tehtäviä, toimielimen yleisistä perusteista tulisi säätää lailla.

Perustuslain 119 §:n varsin yleisellä säännöksellä on ollut tarkoitus mahdollistaa valtionhallinnon joustava kehittäminen. Uuden viraston tehtäviin kuuluu sellaisia tehtäviä ja päätöksiä, joiden vaikutukset ulottuvat yrityksiin, yksityisiin oikeussubjekteihin sekä muihin viranomaisiin. Liikenne- ja viestintäviraston sekä Väyläviraston päätökset vaikuttavat myös esimerkiksi maakuntiin ja kuntiin. Tästä syystä on asianmukaista säätää lailla Liikenne- ja viestintävirastosta ja Väylävirastosta sekä niiden tehtävistä.

Ehdotetuissa laeissa Liikenne- ja viestintävirastoksi sekä Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta säädettäisiin näitä viranomaisia koskevista yleisistä perusteista eli niiden nimestä, asemasta ja toimialasta sekä pääasiallisista tehtävistä ja toimivaltuuksista perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaisesti. Muista näiden virastojen organisaatiota ja johtamista koskevista asioista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella ja virastojen suoritteiden maksullisuudesta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.

Perustuslakivaliokunta on käytännössään katsonut (esim. PeVL 6/2002 vp, PeVL 29/2006 vp, PeVL 42/2006 vp ja PeVL 5/2008 vp), että perustuslain 119 §:n 2 momentin säännösten tarkoituksena ei ole ollut pidättää valtionhallinnon yksiköitä koskevia ratkaisuja yksinomaan säädösmuodossa tehtäviksi, vaan että niitä voidaan tehdä myös yksittäisin hallintopäätöksin. Esityksen mukaan virastojen työjärjestyksessä annettaisiin tarkemmat määräykset viraston organisaatiosta, ratkaisuvallan käyttämisestä, sisäisestä johtamisesta sekä muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen.Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneessa käytännössä on esitetty vaatimuksia sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta (esim. PeVL 1/2004 vp). Liikenne- ja viestintävirastoa ja Väylävirastoa koskeviin lakiehdotuksiin (ns. virastolait) sisältyy hallintolaeille tyypillinen valtuutussäännös, jonka nojalla valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta, asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta virastossa, henkilöstöä koskevista asioista sekä viraston edustamisesta muissa viranomaisissa ja toimituksissa. Lisäksi laeissa valtuutettaisiin viraston pääjohtaja määräämään viraston työjärjestyksessä viraston organisaatiosta, ratkaisuvallan käyttämisestä sekä eräistä muista viraston sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista. Valtioneuvoston asetuksella ja työjärjestyksellä annettavat säännökset ja määräykset koskisivat virastojen toiminnan tarkempaa järjestämistä. Ne eivät koskisi sillä tavalla yksilöiden oikeuksia tai velvollisuuksia, että niistä olisi säädettävä lailla.

Liikenne- ja viestintävirastoa koskevan lakiehdotuksen 2 §:n 3 momentin mukaan virasto antaa toimialaansa koskevia teknisiä määräyksiä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa. Tarkoituksena on, että kaikki liikennealan määräykset sekä sitä koskeva toimivalta olisi Liikenne- ja viestintävirastolla. Väylävirasto ei enää antaisi määräyksiä, vaan liitelaeissa tarkoitetut määräystenantovaltuudet kohdistuisivat Liikenne- ja viestintävirastoon.

Hallituksen esitykseen sisältyy lukuisia muita asetuksen- tai määräystenantovaltuuksia, jotka sisältyvät jo voimassa olevaan lainsäädäntöön. Niihin on tehty ainoastaan virastojen nimikemuutoksia tai tehtäväsiirtoja koskevat muutokset.

Yksityiselämän suoja ja suhde EU:n tietosuoja-asetukseen.Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että keväällä 2016 voimaan tulleessa, vuoden 2018 aikana sovellettavaksi tulevassa ja suomalaista lainsäätäjää sitovassa Euroopan unionin yleisessä tietosuoja-asetuksessa vahvistetaan säännöt luonnollisten henkilöiden suojelulle henkilötietojen käsittelyssä sekä säännöt, jotka koskevat henkilötietojen vapaata liikkuvuutta (ks. esim. PeVL 31/2017 vp, s. 3, PeVL 42/2016 vp). Valiokunnan mukaan merkityksellistä on, että EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklassa turvataan jokaisen oikeus henkilötietojensa suojaan ( PeVL 31/2017 vp, s. 3). Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että EU:n henkilötietojen käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa on otettava huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa turvattu yksityiselämän suoja ja 8 artiklassa tarkoitettu henkilötietojen suoja ja että EU:n tuomioistuimen antamat tuomiot määrittävät näiltä osin yksityiselämän ja henkilötietojen suojan keskeistä sisältöä (ks. esim. PeVL 21/2017 vp).

Perustuslakivaliokunta on tuoreessa käytännössään katsonut, ettei estettä ole sille, että henkilötietojen suojaan liittyvät sääntelyn kattavuuden, täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset voidaan joiltain osin täyttää myös yleisellä Euroopan unionin asetuksella tai kansalliseen oikeuteen sisältyvällä yleislailla (ks. myös PeVL 31/2017 vp, s. 3–4, PeVL 5/2017 vp, s. 9, PeVL 38/2016 vp, s. 4). Valiokunta on edelleen pitänyt tärkeänä, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset ja että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta ( PeVL 31/2017 vp, PeVL 26/2017 vp, PeVL 2/2017 vp ja PeVL 44/2016 vp). 

Hallituksen esityksessä on korjattu toimialalainsäädännössä olevat viittaukset henkilötietolakiin (523/1999) ja muutettu ne viittauksiksi EU:n tietosuoja-asetukseen ja/tai kansalliseen yleislakiin. Tietosuojaa koskevia pykäläviittauksia ei ole haluttu kumota, vaan ne on korjattu edellä mainitulla tavalla ja jätetty paikalleen, jotta toimialalainsäädäntöä sovellettaessa asiaan kiinnitettäisiin huomiota.

Vastuu ympäristöstä.Kumpaankin virastolakiin on sisällytetty säännös ympäristövastuusta:

Liikenne- ja viestintäviraston tehtävänä olisi virastoa koskevan lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja.

Väyläviraston tehtävänä olisi Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Lisäksi Väyläviraston tehtäviin kuuluisi myös pykälän 1 momentin 11 kohdan mukaan vaalia ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistökohteita, kulttuuriympäristöä ja kulttuuriomaisuutta.

Perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Säännös ilmaisee ihmisten kaikinpuolisen vastuun sellaisesta taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kokonaislinjasta, joka turvaa elollisen ja elottoman luonnon monimuotoisuuden säilymisen (ks. HE 309/1993 vp, s. 66/II).

Säännöksen piiriin kuuluvat sekä ympäristön tuhoutumisen tai pilaantumisen estäminen että aktiiviset luonnolle suotuisat toimet. Perustuslain 20 §:n 2 momentissa säädetään julkiselle vallalle velvoite pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Säännös on tarkoitettu vaikuttamaan ensisijaisesti lainsäätäjän ja muiden norminantajien toimintaan (HE 309/1993 vp, s. 66 II). Ympäristöperusoikeuden oikeudellinen merkitys on säätämisajankohdan jälkeen vahvistunut. Oikeuskirjallisuudessa ja perustuslakivaliokunnan lausunnoissa (mm. PeVL 21/1996 vp ja PeVL 38/1998 vp) on omaksuttu tulkinta, jonka mukaan kyse on normatiivisesti velvoittavasta perusoikeussäännöksestä; ympäristöperusoikeussäännöksen ilmaisemat ympäristöarvot tulee ottaa huomioon kaikessa ympäristöllisesti merkityksellisessä lainsäädännössä ja lainkäytössä. Ratkaisussa (KHO 2002:86) myös korkein hallinto-oikeus totesi, että ympäristöperusoikeussäännös ohjaa osaltaan lakien soveltamista ja tulkintaa.

4.2 Viraston avustavan tehtävän siirtämisestä

Virastolakiehdotuksia olisi arvioitava perustuslain 124 §:n kannalta. Sen mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranne perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle (ks. kokoavasti PeVL 26/2017 vp, s. 47-51).

Esityksessä ehdotetaan, että

Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 9 §:n mukaan virasto voisi siirtää neuvontapalvelutehtäviä, asiakaspalvelutehtävien, asiakirjapalvelutehtäviä ja muita avustavia tehtäviä, jos niihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä, yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle.

Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan Väylävirasto voisi siirtää yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle asiakirjapalvelutehtäviä, neuvontatehtäviä ja hallintopalvelutehtäviä, avustavia maastotehtäviä sekä maanhankintaan ja lunastukseen liittyviä tehtäviä, joihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä. Pykälän 2 momentin mukaan virasto voi sopia maakunnan kanssa tienpidon lupatehtävien siirtämisestä asianomaiselle maakunnalle tai tienpitoalueelle tietyin laissa säädetyin ehdoin. Lisäksi virasto voi pykälän 3 momentin mukaan antaa maakunnalle hoidettavaksi tai ottaa maakunnalta hoidettavakseen julkisia tehtäviä siten kuin ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (828/2008) säädetään.

Tienpidon lupatehtävistä on nykyisin vastannut ELY-keskus, suurin osa näistä tehtävistä on ollut keskitettynä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kun maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020, on toiminnan ja tehtävien kannalta tarkoituksenmukaista, että Väylävirasto voi tarvittaessa sopia näiden lupatehtävien siirtämisestä maakunnalle tai tienpitoalueelle. Näiden kanssa virasto joka tapauksessa tekee liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaisen tienpidon sopimuksen, johon myös tienpidon lupatehtävät soveltuisivat.

Kummankin virastolain asianomaisen pykälän mukaan edellytetään, että palveluntarjoajalla on riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen siirrettävien tehtävien hoitamiseen. Henkilökuntaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta näitä tehtäviä suoritettaessa ja asiaa koskevasta vahingonkorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Perustuslain 124 §:n sanamuodolla korostetaan perustuslain esitöiden (HE 1/1998 vp. s.179/I) mukaan sitä, että julkisten hallintotehtävien hoitamisen tulee pääsääntöisesti kuulua viranomaisille ja että tällaisia tehtäviä voidaan antaa muille kuin viranomaisille vain rajoitetusti. Julkisella hallintotehtävällä viitataan perustuslaissa melko laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä. Perustuslain 124 §:n säännös kattaa sekä viranomaisille nykyisin kuuluvien tehtävien siirtämisen että hallintoon luettavien uusien tehtävien antamisen muille kuin viranomaisille (HE 1/1998 vp, s. 179/I).

Myös julkisen palvelujen toteuttamista voidaan pitää julkisen hallintotehtävänä (PeVM 9/2002 vp, s. 5.). Tällöin on yleensä kyse niin kutsusta tosiasiallisesta hallintoiminnasta. Tosiasiallisella hallintoiminnalla tarkoitetaan yleensä hallintotehtävän hoitamiseen liittyvään toimintaan, jolla ei tavoitella suoranaisia oikeusvaikutuksia. Tosiasialliseen hallintotoimintaan saattaa kuitenkin sisältyä julkisen vallan käyttöä, kuten yksityisiin kohdistuvien käskyjen ja kieltojen antamista ilman edeltäviä käsittelytoimia.

Tosiasiallinen julkisen vallan käyttäminen voi kuitenkin ilmetä myös niin, ettei asiassa tehdä oikeudellisessa mielessä hallintopäätöstä. Kyse voi olla esimerkiksi neuvonnasta. Vaikka kyse ei siinä siten ole julkisen vallan käyttämisestä, kyse on kuitenkin julkisen hallintotehtävän hoitamisesta perustuslain 124 §:ssä tarkoitetulla tavalla, koska neuvonta kuuluu hallintolain 8 §:n mukaan viranomaisen lakisääteisiin tehtäviin. (PevL 11/2006, s. 2; PevL 20/2006 vp, s. 2.)

Perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä on kiinnitetty huomiota julkisen hallintotehtävän käsitteen tulkinnassa tietyn tehtävän luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Merkitystä on myös ollut sillä, onko tehtävästä säädetty laissa, samoin kuin sillä, toimiiko tietty taho tehtävää hoitaessaan viranomaisten määräys-, ohjaus- tai valvontavallan piirissä. Lisäksi huomiota on muun ohella kiinnitetty tietyn tehtävän ja siihen liittyvän päätöksenteon oikeusvaikutuksiin (ks. esim. PeVL 5/2014 vp, PeVL 53/2014 vp). Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan julkisena hallintotehtävänä pidettävän tehtävän ei välttämättä tarvitse sisältää julkisen vallan käyttöä. Esimerkiksi neuvonnassa on kysymys toiminnan avustusluonteisuudesta huolimatta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta, sillä neuvonta kuuluu hallintolain 8 §:n mukaan viranomaisen lakisääteisiin tehtäviin. Valiokunta on katsonut käytännössään, että viranomaisia avustavia tehtäviä voidaan sopimuksella siirtää muiden kuin viranomaisten hoidettavaksi, kun se perustuu lakiin (ks. esim. PeVL 47/2005 vp, s. 6/I). Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain 124 §:n perusteella antaa muulle kuin viranomaiselle siten myös lain nojalla tehtävällä sopimuksella. 

Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä on katsottu, että oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen perustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (PeVL 33/2004 vp, s. 7/II, PeVL 46/2002 vp, s. 10). Lakiin ei enää nykyisin ole kuitenkaan perustuslain 124 §:n takia välttämätöntä sisällyttää viittausta hallinnon yleislakeihin (PeVL 11/2006 vp s. 3). Jos sellaista sääntelyn selkeyden vuoksi kuitenkin pidetään tarpeellisena, on viittauksen oltava vastakohtaispäätelmän vuoksi kattava (PeVL 42/2005 vp, s. 3).

Perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän hoitamisen on perustuslakivaliokunnan käytännössä katsottu lähtökohtaisesti edellyttävän, että tehtävää hoitavat luonnolliset henkilöt toimivat tehtävässään virkavastuulla (PeVL 8/2014 vp, s. 5/I, PeVL 29/2013 vp, s. 2, PeVL 18/2007 vp, s. 7/I, PeVL 20/2006 vp, s. 2, PeVL 33/2004 vp, s. 7/II). 

Julkinen hallintotehtävä voidaan perustuslain 124 §:n mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa tulee hallinnon tehokkuuden ja muiden hallinnon sisäisiksi luonnehdittavien tarpeiden lisäksi kiinnittää erityistä huomiota yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen tarpeisiin (HE 1/1998 vp, s. 179/II, PEVL 8/2014 vp, s. 3/II, PEVL 16/2016 vp, s.3). Myös hallintotehtävän luonne on otettava huomioon (HE 1/1998 vp, s. 179/II, ks. esim PeVL 6/2013 vp, s. 2/II,PeVL 65/2010 vp, s. 2/II, PeVL 57/2010 vp, s. 5/1). Siten tarkoituksenmukaisuusvaatimus voi palveluiden tuottamiseen liittyvien tehtävien kohdalla täyttyä helpommin kuin esimerkiksi yksilön tai yhteisön keskeisiä oikeuksia koskevan päätöksen teon kohdalla (HE 1/1998 vp, s. 179/II, ks. myös PeVL 8/2014 vp, s.4).

Perustuslakivaliokunta on painottanut vakiintuneessa lausuntokäytännössään, että tarkoituksenmukaisuusvaatimus on oikeudellinen edellytys, jonka täyttyminen jää tapauskohtaisesta arvioitavaksi (kuten PeVL 44/2016 vp, s.5, PeVL 16/2016 vp, s. 3, PEVL 12/2014 vp, s. 2/II). Tarkoituksenmukaisuusvaatimuksen täyttymystä tulee arvioida tapauskohtaisesti kunkin viranomaisorganisaation ulkopuolelle annettavaksi ehdotetun julkisen hallintotehtävän kohdalla erikseen (PeVL 44/2016 vp, s.5).

Perustuslakivaliokunta on arvioidessaan tarkoituksenmukaisuuskriteerin täyttymistä kiinnittänyt huomiota muun muassa tehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen tai resursseihin (PeVL 29/2013 vp, s.2, PeVL 37/2010 vp, s. 5/I), palvelutarpeen lisääntymiseen (PeVL 11/2004 vp, s.2/I) ja joustavuuteen (PeVL 6/2013 vp, s. 2/II) sekä toiminnan tehokkuuteen (PeVL 3/2009 vp, s. 4/II). Tarkoituksenmukaisuusvaatimuksessa ei ole kysymys vain taloudellisesta tarkoituksenmukaisuudesta, vaikka järjestelyn taloudellisiin vaikutuksiin onkin asianmukaisesti kiinnitettävä riittävästi huomiota (PeVL 11/2006 vp, s. 2-3). Merkitystä on myös viranomaisen henkilöstöresurssien riittävyydellä (PeVL 23/2013 vp, s. 3/II, PeVL 6/2013 vp, s. 2/II).

Virastolaeissa tarkoitettujen asiakirja-, neuvonta- ja asiakaspalveluun liittyvien tehtävien siirtäminen muun kuin viranomaisen hoidettaviksi olisi katsottava olevan tarpeellista tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Tehtävät eivät kohdistu yksilöiden tai yhteisöjen oikeuteen, vaan ovat luonteeltaan lähinnä asiakaspalvelua tai neuvontaa, mutta eivät merkittävää julkisen vallan käyttöä. Ehdotetut säännökset vastaavat Verohallinnosta annetun lain 2 b §:ää, joka on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 30/2012 vp). Perustuslakivaliokunta on tuolloin todennut, että säännöksessä tarkoitetut tehtävät ovat vain viranomaista avustavia, lähinnä rutiininluonteisia tukitehtäviä, eikä niihin sisälly julkisen vallan käyttämistä. Perustuslakivaliokunta on arvioinut, että säännöksessä mainittujen teknisten tehtävien siirto on tarkoituksenmukaista ja sääntely täyttää muutoinkin perustuslakivaliokunnan käytännössä tämän kaltaiselle tehtävien siirrolle asetetut vaatimukset (ks. esim. PeVL 3/2009 vp, s 4-5 ja PeVL 11/2006 vp). Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä on katsottu, että oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen perustuslain 124 §:ssä tarkoitetussa merkityksessä edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla. Vastaavalla tavalla kuin Verohallinnosta annetun lain 2 b §:n kohdalla myös tässä esityksessä mainittujen tehtävien siirtojen arvioidaan täyttävän perustuslain tarkoituksenmukaisuusedellytyksen sekä muut tällaiselle tehtävien siirrolle asetetut vaatimukset.

Hallituksen esityksessä liikennepalvelulain muuttamisesta (HE 145/2017 vp) ja siihen sisältyneen lakiehdotuksen IV osan 4 luvun 3 §:ssä ehdotettiin säädettäväksi, että Liikenteen turvallisuusvirasto voisi siirtää seuraavat lupa- ja rekisteröintitoimintaan liittyvät avustavat tehtävät yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle: 1) hakemusasiakirjojen ja rekisteri-ilmoitusten vastaanottaminen; 2) tietojen tallentaminen rekisteriin; 3) asiakirjojen lähettäminen digitoitavaksi ja arkistoitavaksi Liikenteen turvallisuusvirastolle; 4) todistusten, asiakirjojen ja tunnisteiden tuottaminen ja antaminen asiakkaalle sekä palautettavan kortin tai luvan vastaanottaminen; 5) tehtäviin liittyvien maksujen kerääminen ja välittäminen Liikenteen turvallisuusvirastolle; 6) hakemusmenettelyihin ja rekisterinpitoon liittyvä neuvonta ja tietojen välittäminen sekä 7) muut vastaavat tekniset tehtävät.  Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan (PeVL 2/2018 vp), että sinänsä perustuslain 124 § ei muodosta estettä tämän tyyppisten tehtävien siirrolle viranomaiskoneiston ulkopuolelle, mutta valiokunta katsoi, että mietintövaliokunnan olisi syytä selvittää, mitä kaikkea muuhun lainsäädäntöön perustuvat siirrettävät viraston lupa- ja rekisteröintitehtävät ovat ja varmistua siitä, että ne ovat teknisluonteisia.  

4.3 Kielelliset oikeudet

Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Pykälän 2 momentin mukaan jokaisella on oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- tai ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Perustuslain 17 §:n 1 momentissa todetaan maan virallinen kaksikielisyyden periaate ja se sisältää ajatuksen kansalliskielten yhdenvertaisuudesta. Perustuslain 17 §:n säännös edellyttää paitsi kielten muodollisesti yhdenvertaista kohtelua myös suomen- ja ruotsinkielisen väestön tosiasiallisen tasa-arvon turvaamista muun muassa yhteiskunnallisten palvelujen järjestämisessä. (vrt. HE 309/1993 vp; s 65, PeVM 9/2002 vp ja PeVL 21/2009 vp). Perustuslakivaliokunta on käytännössään korostanut sitä, että viranomaisten toimialueita ja toimipaikkoja järjestettäessä huolehditaan asianomaisen viranomaisen tarjoamien palvelujen saatavuudesta sekä perustuslain 17 §:ssä turvattujen kielellisten oikeuksien toteutumisesta (PeVL 29/2006, PeVL 42/2006).

Perustuslain 122 §:n 1 momentin mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Säännöksessä korostetaan kielellisen yhdenvertaisuuden vaatimusta edellyttämällä näiden mahdollisuuksien turvaamista samanlaisten perusteiden mukaan (vrt. HE 1/1998 vp; s. 177 ja PeVL 37/2006 vp).

Edellä esitetyillä perusteilla hallitus katsoo, että lakiehdotukset ovat sopusoinnussa perustuslain hallinnon lainalaisuutta, lainsäädäntövallan siirtämistä, julkisen hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle, ympäristöperusoikeutta sekä kielellisiä oikeuksia koskevien säännösten kanssa. Hallituksen esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Lakiehdotukset

1.

Laki Liikenne- ja viestintävirastosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Liikenne- ja viestintäviraston asema ja tehtävät

Asema ja toiminta-ajatus

Liikenne- ja viestintävirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka hoitaa liikenteen ja sähköisen viestinnän viranomaistehtäviä.

Liikenne- ja viestintävirasto edistää tietoyhteiskunnan ja liikennejärjestelmän kehittymistä sekä toimivia ja turvallisia liikenne- ja viestintäyhteyksiä sekä -palveluita. Lisäksi virasto edistää toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta ja automatisointia, liikenteen turvallisuutta, alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä kestävää kehitystä valtakunnallisesti. Virasto toimii asiakaslähtöisesti ja monialaista asiantuntemusta hyödyntäen. Viraston toiminta on ennakoivaa, tieto- ja riskiperusteista.

Liikenne- ja viestintäviraston toimialueena on koko maa, jollei erikseen toisin säädetä.

2 §
Viraston tehtävät

Liikenne- ja viestintävirasto hoitaa seuraavia tehtäviä:

1) edistää liikenteen ja viestinnän turvallisuutta sekä alan teknistä kehitystä ja häiriöttömyyttä;

2) huolehtii liikenteen ja sähköisen viestinnän sääntely-, lupa-, hyväksyntä-, rekisteri- ja valvontatehtävistä, toimialan pätevyys- ja tutkintotehtävistä, tietopalvelusta sekä toimialansa tilastoinnista;

3) rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja;

4) vastaa merikartoituksen järjestämisestä;

5) kehittää ja edistää liikenteen ja viestinnän palveluita ja niiden tarjontaa sekä liikenteen ja viestinnän markkinoiden toimivuutta ja huolehtii käyttäjien ja matkustajien oikeuksiin liittyvistä tehtävistä;

6) edistää liikenteen ja viestinnän sekä niiden markkinoiden digitalisaatiota ja automatisaatiota sekä mahdollistaa liikenteeseen ja viestintään liittyvät kokeilut, tutkimukset ja innovaatiot;

7) kehittää julkisen henkilöliikenteen, tavaraliikenteen ja logistiikan toimintaedellytyksiä;

8) vastaa saariston liikenne- ja kuljetuspalveluiden erillisrahoituksesta valtion talousarvion puitteissa;

9) suunnittelee radiotaajuuksien käyttöä, edistää radioviestinnän teknistä toteutusta, selvittää ja poistaa radioviestinnän häiriöitä, huolehtii radiolaitteiden markkinavalvonnasta, valvoo verkkotoimilupien ehtojen noudattamista ja hoitaa radiolupahallintoa sekä muuta taajuushallintoa;

10) hoitaa postitoiminnan valvontatehtäviä ja verkkotunnusten rekisteri- ja valvontatehtäviä;

11) hoitaa valtiontuki- ja valtionavustustehtäviä sekä liikenteen verotustehtäviä;

12) vastaa meriliikenteen ohjauksen toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä sekä tuottaa ajantasaista meriliikenteen tilannekuvaa puolustus- ja turvallisuusviranomaisille alusliikennepalvelun tarjoajan avustamana; sekä

13) huolehtii oman toimintansa varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, edistää ja valvoo liikennejärjestelmän ja sähköisen viestinnän toimintavarmuutta sekä tukee toimialallaan yhteiskunnan yleistä varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Liikenne- ja viestintävirasto koordinoi ja valvoo valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun valmistelua ja toimeenpanoa sekä tuottaa ja ylläpitää valtakunnallisen tason strategisia ohjelmia, toimenpidekokonaisuuksia ja tilatietoa liikennejärjestelmän eri toimijoille. Virasto osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimenpiteiden valmisteluun liikenteen palveluiden, markkinoiden toimivuuden, tiedon hyödyntämisen ja automaation edistämisen asiantuntijana. Virasto osallistuu myös maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen maakuntien, kuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden kanssa.

Lisäksi virasto:

1) antaa toimialaansa koskevia teknisiä määräyksiä erikseen säädetyn toimivaltansa puitteissa;

2) osallistuu toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön; ja

3) tekee valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluonteisia sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa.

Viraston on huolehdittava myös niistä muista toimialansa viranomaistehtävistä, jotka sille erikseen säädetään.

3 §
Viraston kyberturvallisuuskeskuksen tehtävät

Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskus, jäljempänä Kyberturvallisuuskeskus, tukee, ohjaa ja valvoo tietoturvallisuutta ja yksityisyyden suojan toteutumista sähköisessä viestinnässä. Se ylläpitää kansallisen kyberturvallisuuden tilannekuvaa. Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta edistää ja varmistaa tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyiden tietoturvallisuutta. Kyberturvallisuuskeskus toimii julkisesti säännellyn satelliittipalvelun vastuuviranomaisena. Lisäksi Kyberturvallisuuskeskus huolehtii viestintätoimialan varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin, edistää ja valvoo sähköisen viestinnän toimintavarmuutta sekä tukee toimialallaan yhteiskunnan yleistä varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Kyberturvallisuuskeskus vastaa osaltaan 2 §:n 1 momentin 1 ja 13 kohdassa säädetyistä Liikenne- ja viestintäviraston tehtävistä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi tuottaa Kyberturvallisuuskeskuksen 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin perustuvia julkisoikeudellisia tai liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavia suoritteita ja tehdä niiden tuottamista koskevia sopimuksia.

2 luku

Liikenne- ja viestintäviraston organisaatio ja johtaminen

4 §
Johtaminen ja henkilöstö

Liikenne- ja viestintäviraston päällikkönä on pääjohtaja, jonka valtioneuvosto nimittää. Pääjohtaja vastaa viraston toiminnan kehittämisestä, tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta sekä säädetään viraston muiden virkojen kuin pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisen määräämisestä sekä muista henkilöstöä koskevista asioista.

5 §
Kyberturvallisuuskeskus

Kyberturvallisuuskeskus toimii organisatorisesti ja toiminnallisesti erillisenä suoraan pääjohtajan alaisuudessa ja vastaa valtakunnallisista tietoturvallisuustehtävistä.

6 §
Rautatiealan sääntelyelin

Viraston yhteydessä toimii yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU 55 artiklassa tarkoitettu rautatiealan itsenäinen ja riippumaton sääntelyelin, jonka asemasta, ratkaisuvallasta ja tehtävistä säädetään erikseen.

7 §
Ratkaisuvalta

Pääjohtaja ratkaisee virastolle kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai viraston työjärjestyksellä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Pääjohtaja voi myös ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. Pääjohtaja ei voi kuitenkaan ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka lain tai työjärjestyksen mukaan kuuluu rautatiealan sääntelyelimen toimivaltaan tai Kyberturvallisuuskeskuksen kansainvälistä tietoturvavelvoitetta, viranomaisen tietojärjestelmän tai tietoliikennejärjestelyn arviointia tai tietoturvallisuuden arviointilaitoksen hyväksyntää koskevaan toimivaltaan.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta virastossa.

8 §
Työjärjestys

Pääjohtaja antaa viraston työjärjestyksen, jossa määrätään:

1) organisaatiosta;

2) ratkaisuvallan käyttämisestä;

3) sisäisestä johtamisesta;

4) muista sijaisuuksista kuin pääjohtajan sijaisuudesta; ja

5) muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

3 luku

Erinäiset säännökset

9 §
Eräiden avustavien tehtävien siirtäminen

Sen lisäksi mitä muualla laissa säädetään Liikenne- ja viestintävirasto voi siirtää neuvontapalvelutehtäviä, asiakaspalvelutehtäviä, asiakirjapalvelutehtäviä ja muita avustavia tehtäviä, joihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä, yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle.

Tehtäviä siirrettäessä tulee varmistaa, että palveluntarjoajalla on riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen tehtävän hoitamiseksi. Tehtäviä hoitavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

10 §
Valtion edustaminen

Liikenne- ja viestintävirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa tehtäväalaansa kuuluvissa asioissa sekä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sellaisissa asioissa, joissa toimivaltaista viranomaista ei ole erikseen säädetty.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.


2.

Laki Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Liikennevirastosta annetun lain (862/2009) lain nimike ja 1–7 § sellaisena kuin niistä on 2 § laissa ( / ), sekä

lisätään 1, 3, ja 6 §:n edelle uusi luvun otsikko seuraavasti:

Laki

Väylävirastosta

1 luku

Väyläviraston asema ja tehtävät

Asema ja toiminta-ajatus

Väylävirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva keskushallinnon virasto, joka väylänpitäjänä vastaa tie-, rata- ja vesiväylien palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Virasto edistää toiminnallaan väyläverkon toimivuutta, automatisaatiota, liikenteen turvallisuutta, kestävää kehitystä osana liikennejärjestelmän kokonaisuutta sekä alueiden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tasapainoista kehitystä.

Väylävirasto toimii asiakaslähtöisesti ja asiantuntemusta hyödyntäen. Viraston toiminta on ennakoivaa sekä tieto- ja riskiperusteista.

Väyläviraston toimialueena on koko maa, jollei erikseen toisin säädetä.

2 §
Viraston tehtävät

Väylävirasto hoitaa seuraavia tehtäviä:

1) vastaa hallinnoimistaan valtion tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä ja niiden kehittämisestä sekä niihin kohdistuvien toimien yhteensovittamisesta koko maassa;

2) rajoittaa liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja;

3) vastaa liikenteenohjauksen järjestämisestä;

4) edistää liikenteen palveluiden ja liikennejärjestelmän digitalisaatiota ja automatisaatiota;

5) vastaa maanteiden kunnossapidosta ja palvelutasosta, merkittävien tiehankkeiden rakentamisesta ja tienpidon valtakunnallisista tehtävistä sekä ratojen ja vesiväylien suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja palvelutasosta;

6) vastaa tienpidon ohjauksesta, yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä maakuntien ja tienpitoalueiden kanssa;

7) vastaa ja hallinnoi väyliä koskevia tietovarantoja, huolehtii toimialansa tilastoinnista sekä liikenne- ja väylätietoa koskevasta yhteistyöstä ja sopimusjärjestelyistä maakuntien kanssa;

8) turvaa talvimerenkulun edellytykset;

9) edistää väylänpidon markkinoiden toimivuutta;

10) huolehtii oman toimintansa varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä edistää toimialallaan yhteiskunnan varautumista normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin; sekä

11) vaalii ja hoitaa hallinnassaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistö-kohteita, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta.

Väylävirasto osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja liikenneverkkojen toimenpiteiden valmisteluun sekä maankäytön yhteistyöhön väylänpidon asiantuntijana ja väyläomaisuuden haltijana. Virasto osallistuu myös liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen sekä valtakunnallisen ja maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimiseen maakuntien, kuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden kanssa.

Lisäksi virasto voi:

1) tehdä valtuuksiensa puitteissa kansainvälisiä teknisluontoisia sopimuksia, jotka eivät koske lainsäädännön alaa; ja

2) osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön.

Viraston on huolehdittava myös niistä muista toimialansa tehtävistä, jotka sille erikseen säädetään.

2 luku

Väyläviraston organisaatio ja johtaminen

3 §
Johtaminen ja henkilöstö

Viraston päällikkönä on pääjohtaja, jonka valtioneuvosto nimittää. Pääjohtaja vastaa viraston toiminnan kehittämisestä, tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta.

Väyläviraston muusta organisaatiosta päättää pääjohtaja. Muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä viraston johtamisesta ja sen tehtävien hoitamisesta sekä säädetään viraston muiden virkojen kuin pääjohtajan viran kelpoisuusvaatimuksista, pääjohtajan sijaisen määräämisestä sekä muista henkilöstöä koskevista asioista.

4 §
Ratkaisuvalta

Pääjohtaja ratkaisee virastolle kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksellä määrätty muun virkamiehen ratkaistavaksi. Pääjohtaja voi myös ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta virastossa.

5 §
Työjärjestys

Pääjohtaja antaa viraston työjärjestyksen, jossa määrätään:

1) organisaatiosta;

2) ratkaisuvallan käyttämisestä;

3) sisäisestä johtamisesta;

4) muista sijaisuuksista kuin pääjohtajan sijaisuudesta; ja

5) muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista.

3 luku

Erinäiset säännökset

6 §
Eräiden tehtävien siirtäminen

Väylävirasto voi siirtää yksityiselle tai julkiselle palveluntarjoajalle asiakirjapalvelutehtäviä, neuvontatehtäviä, hallintopalvelutehtäviä, avustavia maastotehtäviä sekä maanhankintaan ja lunastukseen liittyviä tehtäviä, joihin ei sisälly päätöksentekovallan käyttöä.

Väylävirasto voi sopia maakunnan kanssa tienpidon lupatehtävien siirtämisestä asianomaiselle maakunnalle tai tienpitoalueelle, jos lupa-asia koskee:

työskentelyä tiealueella;

tiealueen tai sillä olevien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden käyttämistä muihin kuin maantietarkoituksiin;

liittymälupia;

tienvarsimainonnan lupia;

myyntitoimintaa maantien varrella; tai

kelirikkoajan poikkeuslupaa maanteille.

Väylävirasto voi antaa maakunnalle hoidettavaksi tai ottaa maakunnalta hoidettavakseen julkisia tehtäviä siten kuin ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (828/2008) säädetään.

Palveluntarjoajalla on oltava riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Tehtäviä hoitavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvauksesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

7 §
Valtion edustaminen

Väylävirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa sellaisissa asioissa, joissa toimivaltaista viranomaista ei ole erikseen säädetty.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.


3.

Laki liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanoa sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Voimaan tulevat säädökset

Seuraavat lait tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019:

1) laki Liikenne- ja viestintävirastosta;

2) laki Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ( / );

3) laki ajokorttilain muuttamisesta ( / );

4) laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ( / );

5) laki ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain 14 §:n muuttamisesta ( / );

6) laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ( / );

7) laki ajoneuvolain muuttamisesta ( / );

8) laki ajoneuvoverolain muuttamisesta ( / );

9) laki alkolukkolain muuttamisesta ( / );

10) laki aluevalvontalain muuttamisesta ( / );

11) laki aluksen jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lain muuttamisesta ( / );

12) laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta ( / );

13) laki alusliikennepalvelulain muuttamisesta ( / );

14) laki alusrekisterilain 1 §:n muuttamisesta ( / );

15) laki alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamisesta ( / );

16) laki autoverolain muuttamisesta ( / );

17) laki biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 33 §:n muuttamisesta ( / );

18) laki eläinten kuljetuksesta annetun lain 20 §:n muuttamisesta ( / );

19) laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ( / );

20) laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetun lain muuttamisesta ( / );

21) laki eräiden ennakkoratkaisujen maksuperusteista annetun lain muuttamisesta ( / );

22) laki eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta annetun lain muuttamisesta ( / );

23) laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain 2 §:n muuttamisesta ( / );

24) laki Finanssivalvonnasta annetun lain 52 a §:n muuttamisesta ( / );

25) laki hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta ( / );

26) laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain muuttamisesta ( / );

27) laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 ja 32 §:n muuttamisesta ( / );

28) laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta 13 ja 28 §:n ( / );

29) laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetun lain muuttamisesta ( / );

30) laki ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten sekä yleissopimukseen liittyvän kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskevan kansainvälisen säännöstön (IMSBC-säännöstö) pakottavan osan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja IMSBC-säännöstön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ( / );

31) laki ilmailulain muuttamisesta ( / );

32) laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annetun lain muuttamisesta ( / );

33) laki jätelain 59 ja 108 a §:n muuttamisesta ( / );

34) laki katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta ( / );

35) laki konttilain 6 §:n muuttamisesta ( / );

36) laki kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muuttamisesta ( / );

37) laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-astusalueilla annetun lain muuttamisesta ( / );

38) laki laiva-apteekista annetun lain 13 ja 14 §:n muuttamisesta ( / );

39) laki laivavarustelain muuttamisesta ( / );

40) laki laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain muuttamisesta ( / );

41) laki laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain muuttamisesta ( / );

42) laki laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain muuttamisesta ( / );

43) laki lentoasemaverkosta ja –maksusta annetun lain muuttamisesta ( / );

44) laki lentoliikenteen päästökaupasta annetun lain muuttamisesta ( / );

45) laki lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta ( / );

46) laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamisesta ( / );

47) laki liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain muuttamisesta ( / );

48) laki Liikenneturvasta annetun lain 5 §:n muuttamisesta ( / );

49) laki liikennevakuutuslain muuttamisesta ( / );

50) laki liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ( / );

51) laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta annetun lain muuttamisesta ( / );

52) laki luotsauslain muuttamisesta ( / );

53) laki maantieliikenteen liikenneyrittäjäkoulutuksesta annetun lain muuttamisesta ( / );

54) laki matkustaja-aluksen henkilöluettelosta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta ( / );

55) laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetun lain 24 §:n muuttamisesta ( / );

56) laki merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta ( / );

57) laki merilain muuttamisesta ( / );

58) laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 3 ja 17 §:n muuttamisesta ( / );

59) laki merimieseläkelain 139 §:n muuttamisesta ( / );

60) laki meripelastuslain muuttamisesta ( / );

61) laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 12 a §:n muuttamisesta ( / );

62) laki painelaitelain 4 ja 98 §:n muuttamisesta ( / );

63) laki pelastuslain muuttamisesta ( / );

64) laki poliisilain 5 luvun 25 ja 62 §:n muuttamisesta ( / );

65) laki polttoainemaksusta annetun lain muuttamisesta ( / );

66) laki postilain muuttamisesta ( / );

67) laki ratalain muuttamisesta ( / );

68) laki rataverolain kumoamisesta ( / );

69) laki Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ( / );

70) laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 3 §:n muuttamisesta ( / );

71) laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 27 ja 28 §:n muuttamisesta ( / );

72) laki sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta ( / );

73) laki sähköisten tietullijärjestelmien yhteentoimivuudesta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta ( / );

74) laki tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ( / );

75) laki tuloverolain 74 §:n muuttamisesta ( / );

76) laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta ( / );

77) laki vaaratiedotteesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta ( / );

78) laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ( / );

79) laki valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta ( / );

80) laki valtion virkamieslain 7 §:n muuttamisesta ( / );

81) laki verkkoinfrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja –käytöstä annetun lain muuttamisesta ( / );

82) laki vesihuoltolain 35 §:n muuttamisesta ( / );

83) laki vesikulkuneuvojen rekisteröinnistä annetun lain muuttamisesta ( / );

84) laki vesiliikennelain muuttamisesta ( / );

85) laki väylämaksulain muuttamisesta ( / );

86) laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta ( / );

87) laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta ( / );

88) laki öljysuojarahastosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta ( / );.

2 §
Kumottavat säädökset

Tällä lailla kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2019:

1) laki Liikenteen turvallisuusvirastosta (863/2009);

2) laki viestintähallinnosta (625/2001);

3) valtioneuvoston asetus Liikenteen turvallisuusvirastosta (865/2009); ja

4) valtioneuvoston asetus viestintähallinnosta (60/2004).

3 §
Soveltamisala

Tässä laissa säädetään 1 §:ssä mainituissa laeissa säädettyjen tehtävien siirtämisestä. Tehtävien siirtämiseen liittyvistä seikoista on lisäksi voimassa mitä siitä erikseen säädetään.

4 §
Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset

Lain 1 §:ssä mainitun Liikenne- ja viestintävirastosta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuun tehtäväalaan kuuluva tehtävä, joka on muualla laissa säädetty Liikenteen turvallisuusviraston, Viestintäviraston, Liikenneviraston, Ilmailuhallinnon, Telehallintokeskuksen, Autorekisterikeskuksen, Ajoneuvohallintokeskuksen, Rautatieviraston, Merenkulkulaitoksen tai lääninhallituksen hoidettavaksi, siirtyy Liikenne- ja viestintävirastolle 1 päivänä tammikuuta 2019 tämän lain mukaisesti.

5 §
Väyläviraston tehtäviä koskevat siirtymäsäännökset

Lain 1 §:ssä mainitun Liikennevirastosta annetun muuttamisesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettuun tehtäväalaan kuuluva tehtävä, joka on muualla laissa säädetty Liikenneviraston, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen, Merenkulkulaitoksen, Ratahallintokeskuksen, Tiehallinnon tai lääninhallituksen hoidettavaksi, siirtyy Väylävirastolle 1 päivänä tammikuuta 2019 tämän lain mukaisesti.

6 §
Siirtyvän henkilöstön asema

Edellä 4 §:ssä tarkoitettuja Liikenteen turvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta ja Viestintävirastolta Liikenne- ja viestintävirastolle siirtyviä tehtäviä hoitava virka- ja työsopimussuhteessa oleva henkilöstö sekä vastaavat virat ja työsuhteiset tehtävät siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Liikenne- ja viestintävirastolle. Liikennevirastosta siirtyviä tehtäviä hoitava työsopimussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy tämän lain voimaantullessa Liikenne- ja viestintävirastoon virkasuhteisena henkilöstönä. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy Liikenne- ja viestintävirastoon määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi.

Virkasuhteessa olevan henkilöstön asemasta säädetään valtion virkamieslain (750/1994) 5 a–5 c §:ssä.

Liikenneviraston työsopimussuhteessa oleva henkilö voidaan siirtää ilman suostumustaan, jos hänet siirretään työssäkäyntialueellaan tai työssäkäyntialueelleen. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 1 luvun 9 §:n mukaista aluetta. Työsopimussuhteen ehtoihin sovelletaan muilta osin, mitä niistä työehtosopimuksissa sovitaan tai laissa säädetään.

Siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen katsotaan siihen liittyvien etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen valtiolla yhdenjaksoisena.

Edellä 5 §:ssä tarkoitettuja Väyläviraston tehtäviä hoitava Liikenneviraston virka- ja työsopimussuhteessa oleva henkilöstö sekä vastaavat virat ja työsuhteiset tehtävät säilyvät tämän lain voimaan tullessa Väylävirastossa. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilöstö jatkaa työskentelyään määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajan.

7 §
Vireillä olevia asioita ja sopimuksia sekä niihin liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat siirtymäsäännökset

Liikenne- ja viestintävirasto jatkaa Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston toimintaa. Liikenteen turvallisuusvirastossa ja Viestintävirastossa sekä Liikennevirastosta Liikenne- ja viestintävirastoon siirtyvillä tehtäväaloilla vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät 1 päivänä tammikuuta 2019 Liikenne- ja viestintävirastolle.

8 §
Määräykset, luvat ja päätökset

Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston 1 §:n 3-88 kohdassa mainittujen alkuperäisten ja muutettujen lakien nojalla antamat määräykset jäävät voimaan, kunnes toisin säädetään tai määrätään.

Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston 1 §:n 3-88 kohdassa mainittujen alkuperäisten ja muutettujen lakien nojalla antamat luvat ja päätökset jäävät voimaan niissä mainituilla ehdoilla.

9 §
Eräät Liikenne- ja viestintäviraston hallinnolliset järjestelyt

Liikenne- ja viestintäministeriö voi 1 päivästä lokakuuta 2018 perustaa Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtajan viran liikenne- ja viestintäministeriöön, josta virka siirtyy 1 päivänä tammikuuta 2019 Liikenne- ja viestintävirastoon.

Liikenteen turvallisuusviraston ja Viestintäviraston on yhdessä ja Liikenne- ja viestintäviraston pääjohtajan nimityksen jälkeen hänen johdollaan valmisteltava uuden viraston työjärjestys ja järjestettävä hallinto- ja muut tukipalvelut niin, että Liikenne- ja viestintävirasto voi aloittaa toimintansa 1 päivänä tammikuuta 2019.

10 §
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohjausta koskevat siirtymäsäännökset

Väylävirasto vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten liikennevastuualueen ohjauksesta ja yksityisteitä koskevien valtionavustusten kohdentamisesta 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten joukkoliikenteen ja saariston liikenne- ja kuljetuspalvelujen järjestämistä koskevasta ohjauksesta 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.

11 §
Muutoksenhakua koskevat siirtymäsäännökset

Päätökseen, joka on tehty ennen 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantuloa, haetaan muutosta kyseisten lakien voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Edellä 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantullessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyyn muutoksenhaussa sovelletaan kyseisten lakien voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos tuomioistuin kumoaa päätöksen, joka on tehty ennen 1 §:ssä mainittujen lakien voimaantuloa, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan 1 §:ssä mainittujen lakien mukaisesti.

12 §
Maakunnalle annettavia tai siirrettäviä tehtäviä koskeva siirtymäsäännös

Edellä 1 §:n 2 kohdassa mainitun lain 6 §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä tehtävien antamisesta tai siirtämisestä maakunnalle sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2020.

13 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


4.

Laki ajokorttilain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajokorttilain (386/2011) 3, 8, 10, 15, 15 a, 16–19, 21, 25, 26, 28–31, 31 a, 32, 34–38, 40, 41, 47, 50, 52, 53, 59, 61–63, 65, 68 a, 76, 78–82, 88, 95, 97, 98, 100 ja 101 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 § osaksi laeissa 1081/2012, 70/2015, 731/2016, 553/2017, ( / ) ja ( / ), 8, 15, 29, 30, 76, 95 ja 100 § laissa 70/2015, 10 § laeissa 70/2015, ( / ) ja ( / ), 15 a § laeissa 731/2016 ja ( / ), 16 § laeissa 70/2015, 731/2016 ja ( / ), 17, 18, 25 ja 26 § osaksi laeissa 70/2015 ja ( / ), 21 § laissa ( / ), 28 § osaksi laeissa 70/2015 ja 363/2016, 31 § osaksi laeissa 1081/2012 ja ( / ), 31 a § laeissa 1081/2012 ja 70/2015, 32 § osaksi laissa 999/2016, 34–38, 40, 41, 47, 50, 52, 53, 63, 80–82 ja 97 § laissa ( / ), 59 § osaksi laeissa 1081/2012, 70/2015 ja ( / ), 61 § laeissa 67/2018 ja ( / ) 65 § osaksi laeissa 70/2015, 96/2018, ( / ) ja ( / ), 68 a § laeissa 731/2016 ja 96/2018, 78 § osaksi laeissa 1081/2012, 70/2015 ja ( / ), 79 § osaksi laissa ( / ), 88 § laeissa 70/2015 ja ( / ), 98 § osaksi laissa 70/2015 sekä 101 § laissa ( / ), seuraavasti:

3 §
Määritelmiä

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ajo-oikeuden haltijalla sitä, jolla on voimassa oleva ajokortti tai kuljettajantutkinnon hyväksytystä suorituksesta annettu kuljettajantutkintotodistus;

4) kuljettajantutkinnon vastaanottajalla palvelun tuottajaa, jonka kanssa Liikenne- ja viestintävirasto on tehnyt kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetussa laissa (535/1998) tarkoitetun kuljettajantutkintotoimintaa koskevan sopimuksen, tai Liikenne- ja viestintävirastoa sen hoitaessa itse kuljettajantutkintotoimintaa;

5) vakinaisella asuinpaikalla paikkaa, jossa henkilö muuten kuin yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa opiskelun vuoksi asuu tavanomaisesti eli vähintään 185 päivää kalenterivuosittain perhesuhteidensa ja ammatillisten siteidensä vuoksi tai ammatillisten siteiden puuttuessa perhesuhteidensa vuoksi, jos ne muodostavat kiinteän yhteyden hänen ja asuinpaikan välillä; jos henkilö asuu kahdessa tai useammassa valtiossa sen vuoksi, että hänen perhesuhteensa ja ammatilliset siteensä sijaitsevat eri paikoissa, vakinaisena asuinpaikkana pidetään hänen perhesuhteidensa perusteella määräytyvää paikkaa, jos hän palaa sinne säännöllisesti taikka asuu toisessa valtiossa määräaikaisen työtehtävän suorittamista varten;

6) kuljettajan ammattipätevyydellä liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) II osan 3 luvun 4 §:ssä säädettyä kuorma- tai linja-auton kuljettajalta vaadittavaa ammattipätevyyttä, perustason ammattipätevyydellä mainitussa luvussa säädettyä kuorma- tai linja-auton kuljettajalta vaadittavaa perustason ammattipätevyyttä sekä linja-auton kuljettajan ammatillisella perustutkinnolla mainitun lain II osan 3 luvun 5 §:n 3 momentin mukaista perustutkintoa;

7) ryhmän 1 ajokortilla ja ajokorttiluvalla ajokorttia ja ajokorttilupaa, jossa on yksi tai useampi ryhmään kuuluvista ajokorttiluokista; ryhmän 1 kuljettajalla kuljettajaa, jolla on tässä kohdassa tarkoitettu ajokortti;

8) ryhmän 2 ajokortilla ja ajokorttiluvalla ajokorttia ja ajokorttilupaa, jossa on ryhmään 1 kuuluvan luokan tai kuuluvien luokkien lisäksi yksi tai useampi ryhmään 2 kuuluvia ajokorttiluokkia sekä ryhmän 2 kuljettajalla kuljettajaa, jonka ajokortissa on sekä luokkaan 1 että 2 kuuluvia luokkia ja jonka terveysvaatimukset ja ajokortin voimassaolo määräytyvät ryhmän 2 vaatimusten mukaisesti;

9) ryhmän 1 autokoululuvalla autokoululupaa, joka oikeuttaa ryhmään 1 kuuluvien luokkien kuljettajaopetukseen ja ryhmän 2 autokoululuvalla autokoululupaa, joka oikeuttaa ryhmään 2 kuuluvien luokkien kuljettajaopetukseen;

10) liikenneopettajia kouluttavalla laitoksella koulutuksen järjestäjää, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 23 §:n mukainen opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa ja joka antaa liikenneopettajan erikoisammattitutkintokoulutusta;

11) ajoneuvon kokonaismassalla ajoneuvon rekisteriin merkittyä ja sen rekisteröimisestä annetusta todistuksesta ilmenevää kokonaismassaa tai, jollei ajoneuvoa ole rekisteröitävä, sen todellista kokonaismassaa ja ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassalla vastaavalla tavalla määräytyvää yhdistelmän muodostavien ajoneuvojen yhteenlaskettua kokonaismassaa;

12) alkolukolla alkolukkolaissa (730/2016) tarkoitettua ajoneuvon käynnistymisen estävää laitetta, jonka käyttö voi liittyä rattijuopumuksesta määrättyyn seuraamukseen tai lääkärin lausuntoon ajoterveysvaatimusten täyttymisestä;

13) AM-luokan kaksi- ja kolmipyöräisellä ajoneuvolla kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/24/EY 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määriteltyjä kaksi- ja kolmipyöräisiä ajoneuvoja, kevyellä nelipyörällä mainitun direktiivin 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa määriteltyjä nelipyöriä, A1-, A2- ja A-luokan moottoripyörillä mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja kaksipyöräisiä ajoneuvoja ja kolmipyörällä mainitun 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja ajoneuvoja;

14) lääkärintodistuksella ja -lausunnolla tämän lain nojalla tehdyn ajoterveyden arvioinnin perusteella annettua lausuntoa terveysvaatimusten täyttymisestä, optikon lausunnolla liikennevalvonnassa tehdyn tarkastuksen sijaan käytettäväksi tarkoitettua tämän lain nojalla annettua lausuntoa näkökyvylle asetettujen vaatimusten täyttymisestä ja hakijan vakuutuksella terveysvaatimusten täyttymisestä vakuutusta siitä, ettei hakijan tiedossa ole estettä terveysvaatimusten täyttymiselle;

15) alkolukolla valvotulla ajo-oikeudella rattijuopumukseen syyllistyneelle määrättävää alkolukolla valvottavaa ajo-oikeutta;

16) valvottavalla henkilöä, jolle on määrätty alkolukolla valvottu ajo-oikeus.

8 §
Ajokortteihin, ajokorttilupiin ja eräisiin muihin lupiin liittyvä toimivalta

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää ajokortin, ajokorttiluvan, opetusluvan, moottoripyörän harjoitusluvan ja liikenneopettajaluvan, uudistaa ajokortin ja liikenneopettajaluvan sekä vahvistaa kansainvälisen ajokortin. Liikenne- ja viestintävirasto antaa ajokorttien ja muiden lupien kaksoiskappaleet sekä peruuttaa ajokorttiluvan.

Poliisi määrää ajokieltoon, väliaikaiseen ajokieltoon ja muuhun seuraamukseen sekä peruuttaa tässä pykälässä tarkoitetut luvat ajokorttilupaa lukuun ottamatta. Poliisi vastaa ajo-oikeuden haltijan ajokyvyn ja ajoterveydentilan valvonnasta ja voi siihen liittyen päättää tästä valvonnasta aiheutuvista toimenpiteistä siten kuin tässä laissa erikseen säädetään.

Liikenne- ja viestintävirasto voi päättää ajokorttiluvan tai ajokortin hakemisen yhteydessä esitetyn ajokortin haltuunotosta sen aitouden tutkimista varten, jos ajokorttia epäillään väärennetyksi.

10 §
Hakemuksen liitteet

Hakemukseen on liitettävä:

1) enintään kuusi kuukautta aikaisemmin annettu lääkärinlausunto ja lisäksi erikoislääkärinlausunto, jos sellainen on esitetyn lääkärinlausunnon tai muutoin Liikenne- ja viestintäviraston tietoon tulleen syyn johdosta tarpeen hakemuksen käsittelemiseksi;

2) hakijan valokuva, joka täyttää passivalokuvan vaatimukset lukuun ottamatta vaatimusta siitä, että valokuva on korkeintaan kuusi kuukautta aikaisemmin otettu, jollei ajokortissa käytetä liikenneasioiden rekisteriin aiemmin tallennettua valokuvaa tai jos valokuvan liittäminen hakemukseen ei 31 §:n mukaan ole tarpeen;

3) hakijan nimikirjoitusnäyte, joka on digitoitavissa, jollei ajokortissa käytetä liikenneasioiden rekisteriin aiemmin tallennettua nimikirjoitusnäytettä;

4) ilmoitus siitä, onko hakijalla muussa EU- tai ETA-valtiossa myönnetty ajokortti, ja vakuutus siitä, että hän ei ole ajokiellossa eikä hänen ajokorttiaan ole rajoitettu, poistettu tai määräajaksi peruutettu jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa;

5) viranomaisen, työnantajan, koulutuksen järjestäjän tai muun vastaavan tahon antama selvitys myöntämisperusteesta ja ajokortin tarpeellisuudesta tehtävässä, jos hakemus koskee ajokortin saamista 5 §:n 4 momentissa tarkoitettuja ajoja varten;

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua lääkärin- tai erikoislääkärinlausuntoa ei kuitenkaan vaadita, ellei se lääkärinlausunnosta tai muutoin Liikenne- ja viestintäviraston tietoon tulleesta syystä ole tarpeen, jos:

1) hakijalla on hakemuksessa tarkoitettuun ryhmään kuuluva voimassa oleva ajokortti eikä ajokortin uudistamista koskevista säännöksistä muuta johdu;

2) hakija on puolustusvoimissa varusmiespalveluksen yhteydessä suorittanut haettua luokkaa vastaavan kuljettajantutkinnon korkeintaan kolme vuotta aikaisemmin;

3) hakijalla on muussa EU- tai ETA-valtiossa annettu vastaavan luokan voimassa oleva ajokortti, jollei ajokortin uudistamista koskevista säännöksistä muuta johdu;

4) hakemus koskee ensimmäistä ryhmään 1 kuuluvaa ajokorttia ja hakija antaa vakuutuksen terveysvaatimusten täyttymisestä.

Lääkärinlausunnossa on terveysvaatimusten täyttymistä arvioitaessa otettava erityisesti huomioon ikääntymisen vaikutukset ajoterveyteen ja terveysvaatimusten täyttymiseen, jos ryhmän 1 ajokorttiluvan hakija on täyttänyt 70 vuotta ja ryhmän 2 ajokorttiluvan hakija 68 vuotta.

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun selvityksen antajan on noudattaen mitä 8 c §:n 1 momentissa säädetään hakemuksen toimittamisesta ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle sellaisista tehtävän hoitamisessa tapahtuvista muutoksista, jotka liittyvät todistuksen antamiseen. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun selvityksen antamiseen liittyvistä ja tarvittaessa muista 1 momentin vaatimuksista.

Edellä 2 momentin 3 kohdasta poiketen lääkärinlausunto on kuitenkin esitettävä, jos ryhmään 2 kuuluvan ajokortin haltija on täyttänyt 45 vuotta ja ajokortin myöntämisestä on kulunut vähintään 5 vuotta sekä jos ajokortin haltija on täyttänyt 70 vuotta ja ryhmään 1 kuuluvan ajokortin myöntämisestä on kulunut vähintään 5 vuotta tai ryhmään 2 kuuluvan ajokortin myöntämisestä on kulunut vähintään 2 vuotta.

15 §
Ajokorttiluvan peruuttaminen

Liikenne- ja viestintäviraston on peruutettava ajokorttilupa, jos sen saaja ei enää täytä ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksiä. Ajokorttilupaa ei kuitenkaan peruuteta, jos poliisi on määrännyt ajokorttiluvan haltijan ajokieltoon. Jos ajokorttiluvan jotain luokkaa vastaava ajo-oikeus on alkanut, ajokorttilupa peruutetaan siltä osin kuin ajo-oikeus ei ole alkanut.

15 a §
Ajokortin luokan muuttaminen

Jos ajo-oikeuden haltija ei enää täytä ajo-oikeuden luokkaa vastaavan ajokorttiluvan myöntämisen edellytyksiä tai sitä vastaavaa ikävaatimusta, poliisi voi muuttaa ajokortin luokituksen sellaista luokitusta vastaavaksi, jonka edellytykset henkilö täyttää.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ajo-oikeus palautuu ennalleen, kun ajo-oikeuden haltija osoittaa poliisille täyttävänsä jälleen ajo-oikeuden edellytykset ja poliisi palauttaa hallussaan olevan ajo-oikeutta vastaavan ajokortin.

Muutetun ajo-oikeuden haltijan on luovutettava ajokorttinsa poliisille ja haettava uutta luokitusta vastaavaa ajokorttia Liikenne- ja viestintävirastolta. Poliisi voi antaa väliaikaisen ajokortin, jos muuta ajokorttia ei luovuteta.

16 §
Ajokortin ehdot ja rajoitukset

Ajokorttilupaan ja ajokorttiin voidaan 5 §:n 2–4 momentissa, 68 a §:n 2 momentissa ja 97 §:n 3 momentissa tarkoitettujen ehtojen ja rajoitusten lisäksi liittää ehto, jonka mukaan ajo-oikeuden haltijan:

1) on käytettävä ajaessaan silmälaseja tai muita korjaavia linssejä, kuulolaitetta, alkolukkoa taikka proteesia tai muuta ortopedistä apuvälinettä, jos hän vain niitä käyttäen täyttää säädetyt terveysvaatimukset tai kykenee kuljettamaan ajoneuvoa;

2) kuljettamassa ajoneuvossa on oltava automaattivaihteisto, jollei 7 §:n 6 momentista muuta johdu, tai kuljettajantutkinnon vastaanottajan hyväksymät erityiset ajohallintalaitteet, joita käyttäen hän on kuljettajantutkinnon ajokokeessa tai käsittelykokeessa taikka poliisin määräämässä ajonäytteessä osoittanut kykenevänsä kuljettamaan ajoneuvoa;

3) on toimitettava määräajan kuluttua poliisille lääkärin- tai erikoislääkärintodistus;

Liikenne- ja viestintävirasto päättää ehdoista ja rajoituksista. Jos ehdon tai rajoituksen asettaminen tai muutos aiheutuu tämän lain nojalla poliisin toimivaltaan kuuluvasta toimenpiteestä, siitä päättää poliisi. Kuljettajantutkinnon vastaanottaja asettaa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ehdon tai rajoituksen ajokokeessa, käsittelykokeessa tai ajonäytteessä käytetyn ajoneuvon perusteella.

Ehdoista ja rajoituksista on 1 momentin 3 kohdassa ja 97 §:n 3 momentissa tarkoitettua ehtoa lukuun ottamatta tehtävä merkintä ajokorttiin sen ajokorttiluokan yhteyteen, jota ehto tai rajoitus koskee.

17 §
Ajokortin terveysvaatimukset ryhmässä 1

Ryhmään 1 kuuluvia luokkia vastaavan ajokorttiluvan edellytyksenä on seuraavien terveysvaatimusten täyttäminen:

1) ajokorttiluvan hakijan näöntarkkuus on tarvittaessa korjaavia linssejä käyttäen molempien silmien yhteisnäkönä vähintään 0,5; jos hakija on menettänyt näön toisesta silmästä tai hän käyttää ainoastaan toista silmää näköhavaintoja tehdessään, näöntarkkuuden on oltava vähintään 0,5 ja silmien tilan on täytynyt jatkua niin kauan, että hän on sopeutunut ainoastaan toisen silmän käyttämiseen;

2) hakijan näkökenttä täyttää ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY, jäljempänä ajokorttidirektiivi, liitteessä III säädetyt näkökenttää koskevat vähimmäisvaatimukset niin, että näkökenttä ei heikennä olennaisesti hänen kykyään kuljettaa turvallisesti tähän ryhmään kuuluvaa ajoneuvoa;

3) hakijalla ei ole sellaista ajokorttidirektiivin liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä momentissa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana tai, jos hänellä on ajokykyyn vaikuttava vika, sairaus tai vamma, se ei heikennä olennaisesti hänen kykyään toimia automaattivaihteisen tai alkolukolla taikka erityisin ajohallintalaittein varustetun ajoneuvon kuljettajana.

Erikoislääkäri voi erityisestä syystä poiketa lausunnossaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista ajokorttidirektiivin näkökenttää koskevista vähimmäisvaatimuksista ja katsoa terveysvaatimusten täyttyvän, jos ajokorttidirektiivin liitteessä III säädetyt vaatimukset muutoin täyttyvät ja tarvittaessa suoritettava ajokoe sitä puoltaa. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua näkökenttää koskevien vaatimusten täyttymisestä ja näkökenttävaatimuksista poikkeamisesta sekä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja muita terveysvaatimuksia koskevien vaatimusten täyttymisestä. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset terveysvaatimusten täyttymisen tutkimiseksi ja ajoterveyden arvioimiseksi tehtävistä tarkastuksista ja niiden sisällöstä niin, että ajokorttidirektiivin ja liikenneturvallisuuden vaatimukset täyttyvät.

18 §
Ajokortin terveysvaatimukset ryhmässä 2

Ryhmään 2 kuuluvia luokkia vastaavan ajokorttiluvan edellytyksenä on seuraavien terveysvaatimusten täyttäminen:

1) ajokorttiluvan hakijan näöntarkkuus on toisella silmällä vähintään 0,8 ja toisella vähintään 0,1 tarvittaessa enintään + 8 dioptrin korjaavia linssejä käyttäen;

2) hakijan molempien silmien näkökenttä täyttää ajokorttidirektiivin liitteessä III säädetyt näkökenttää koskevat vähimmäisvaatimukset niin, että näkökenttä ei heikennä olennaisesti hänen kykyään kuljettaa turvallisesti tähän ryhmään kuuluvaa ajoneuvoa;

3) hakija tarvittaessa kuulolaitetta käyttäen ainakin toisella korvalla kuulee tavallisen puheäänen neljän metrin etäisyydeltä;

4) hakijalla ei ole sellaista ajokorttidirektiivin liitteessä III mainittua vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia tässä momentissa mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana tai, jos hänellä on ajokykyyn vaikuttava vika, sairaus tai vamma, se ei heikennä olennaisesti hänen kykyään toimia automaattivaihteisen tai alkolukolla taikka erityisin ajohallintalaittein varustetun ajoneuvon kuljettajana.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua näkö- kenttää ja 4 kohdassa tarkoitettuja muita terveysvaatimuksia koskevien vaatimusten täyttymisestä sekä terveysvaatimusten täyttymisen tutkimiseksi ja ajoterveyden arvioimiseksi tehtävistä tarkastuksista ja niiden sisällöstä niin, että ajokorttidirektiivin ja liikenneturvallisuuden vaatimukset täyttyvät.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa mainittu kuuloa koskeva vaatimus ei ole esteenä kuulosuojaimien käytölle C1- ja C-luokan ajoneuvoa kuljetettaessa, jos se työntekijän työsuojelua koskevien säännösten mukaan on tarpeen.

19 §
Ajonäyte

Poliisi voi määrätä henkilön toimittamaan ajonäytteen perusteella annettavan todistuksen 17 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja 18 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun sairauden, vian tai vamman vaikutuksesta ajoneuvon kuljettamiseen ja sen johdosta mahdollisesti tarvittavista ajohallintalaitteista.

Ajonäyte suoritetaan kuljettajantutkinnon vastaanottajalle kysymyksessä olevan ajokortin tai tutkinnon luokkaan kuuluvalla ajoneuvolla. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajonäytteen suorittamisesta.

21 §
Ajoterveydentilaa koskevat ilmoitukset

Sen estämättä, mitä tietojen salassapitovelvollisuudesta säädetään, sairaanhoitajalla ja terveydenhoitajalla on oikeus ilmoittaa poliisille, ettei ajokorttiluvan hakija tai ajo-oikeuden haltija enää täytä 17 tai 18 §:ssä säädettyjä terveysvaatimuksia jatkuvan päihteiden käytön tai terveydentilan muun kuin tilapäisesti tapahtuneen heikentymisen takia.

Sen estämättä, mitä tietojen salassapitovelvollisuudesta säädetään, sairaanhoitajalla ja terveydenhoitajalla on oikeus ilmoittaa poliisille, ettei ajokorttiluvan hakija tai ajo-oikeuden haltija enää täytä 17 tai 18 §:ssä säädettyjä terveysvaatimuksia jatkuvan päihteiden käytön takia.

Ennen 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekemistä potilaalle on kerrottava velvollisuudesta tai oikeudesta ilmoituksen tekemiseen ja terveydentilan vaikutuksesta ajokykyyn.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa voidaan antaa tieto ainoastaan:

1) siitä, että ilmoituksen kohteena oleva henkilö ei täytä ajokorttiluvan edellytyksenä olevia terveysvaatimuksia;

2) lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan ehdottamista lisätoimenpiteistä terveydentilan tai siitä ajokykyyn aiheutuvien vaikutusten tarkemmaksi selvittämiseksi.

Mitä tässä pykälässä säädetään lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta, koskee myös optikkoa 20 §:ssä tarkoitetun liikennevalvontaan liittyvän näkökykyä koskevan tarkastuksen yhteydessä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset ilmoituksen tekemisestä.

25 §
Ajokortin luovuttamisen esteet

Ajokorttia ei luovuteta, jos:

1) ajokorttilupa on peruutettu;

2) ajokorttiluvan myöntämisen jälkeen on ilmennyt este ajokorttiluvan myöntämiselle;

3) ajokorttiluvan haltija on ajokiellossa tai väliaikaisessa ajokiellossa.

Jos hakijalla on ennestään Suomessa, Ahvenanmaa mukaan lukien, tai ulkomailla annettu ajokortti, hänen on palautettava se uutta ajokorttia luovutettaessa, jollei toisin säädetä. Jos ajokorttia ei voida palauttaa sen anastamisen, tuhoutumisen tai katoamisen takia, siitä on annettava selvitys. Jos ajokortti myöhemmin löytyy, se on palautettava Liikenne- ja viestintävirastolle.

26 §
Ajokortin luovuttaminen

Ajokortti toimitetaan hakijalle postitse. Jos postitse toimittaminen ei hakijalla ennestään olevan ajokortin viranomaisen haltuun saamiseksi tai muusta asiakirjaturvallisuuteen tai tässä laissa säädettyyn tehtävään liittyvästä syystä ole mahdollista, ajokortin luovuttaa Liikenne- ja viestintävirasto. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ajokorttien postitse toimittamisen esteistä, postittamisessa noudatettavasta menettelystä ja muista postittamisen vaatimuksista sekä hakijalla ennestään olevan ajokortin palauttamisesta viranomaiselle.

Ajokortin luovuttamisen yhteydessä palautettu muussa EU- tai ETA-valtiossa annettu ajokortti on palautettava kortin myöntäjälle ja ilmoitettava syy ajokortin palauttamiseen.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ajokorttia luovutettaessa palautetun ajokortin säilyttämisestä ja 2 momentissa tarkoitetun ajokortin palauttamisesta myöntäjälleen.

28 §
Ajokortin kaksoiskappale

Ajokortin haltijalle voidaan antaa ajokortin kaksoiskappale, jos 12 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan vaatimukset täyttyvät ja ajokortti on myönnetty Suomessa. Kaksoiskappale voidaan kuitenkin 2 kohdassa säädetystä poiketen antaa, jos ajokortin haltijan vakinainen asuinpaikka on muussa kuin EU- tai ETA-valtiossa.

Kaksoiskappaletta on haettava, jos:

1) ajokortti on kadonnut, tuhoutunut tai anastettu;

2) ajokortin valokuvasta ei enää voida tunnistaa ajokortin haltijaa;

3) ajokortin haltijan nimi tai henkilötunnus on muuttunut;

4) ajokortti on siten turmeltunut, ettei sitä voida vaikeudetta lukea.

Hakemuksessa on ilmoitettava syy kaksoiskappaleen hakemiselle ja hakemukseen on liitettävä tarvittaessa valokuva ja nimikirjoitusnäyte. Jos kadonnut tai anastettu ajokortti myöhemmin löytyy, se on palautettava Liikenne- ja viestintävirastolle. Nimen tai henkilötunnuksen muutoksesta on tarvittaessa esitettävä luotettava selvitys. Hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa muutoksesta.

Kaksoiskappale on voimassa sen antamisen perusteena olevan ajokortin voimassaolon päättymispäivään, jos kaksoiskappaleen antamisen perusteena olevan ajokortin voimassaoloaika vastaa 22 §:ssä säädettyjä määräaikoja.

Kaksoiskappaleen luovuttamisen esteistä on voimassa, mitä 25 §:ssä säädetään. Kaksoiskappale voidaan hävittää, jollei sitä ole luovutettu vuoden kuluessa hakemuksen tekemisestä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kaksoiskappaleen luovuttamisesta ja hävittämisestä.

29 §
Väliaikainen ajokortti

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisistä syistä luovuttaa ajokorttilupaa tai jotain sen luokkaa vastaavan väliaikaisen ajokortin, jos ajokortin luovuttamisen edellytykset täyttyvät eikä muuta vastaavaa ajokorttia luovuteta. Väliaikainen ajokortti voidaan luovuttaa myös, jos uutta ajokorttilupaa ei vaadita tai jos haetaan ajokortin kaksoiskappaletta.

Poliisi voi 1 momentissa säädetyin edellytyksin antaa väliaikaisen ajokortin poliisin toimivaltaan tämän lain nojalla kuuluvan toimenpiteen yhteydessä, jos ajo-oikeuden alkaminen tai sen voimassaolon jatkuminen sitä edellyttää.

Väliaikainen ajokortti annetaan enintään kolmeksi kuukaudeksi, ja se on voimassa vain Suomessa, jollei kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu. Väliaikaista ajokorttia ei voi luovuttaa sille, joka on hakenut tilapäistä ajokorttia.

Väliaikaisen ajokorttilomakkeen kaavan vahvistaa Liikenne- ja viestintävirasto. Jos ajokortissa ei ole haltijan valokuvaa, ajokortin lisäksi on ajettaessa oltava mukana voimassa oleva henkilöllisyyttä osoittava asiakirja, josta henkilöllisyys on luotettavasti todettavissa. Väliaikainen ajokortti on palautettava, kun uusi ajokortti tai ajokortin kaksoiskappale luovutetaan.

30 §
Ajokorttiluvan ja muun luvan raukeaminen sekä ajokortin hävittäminen

Ajokorttilupa raukeaa kahden vuoden kuluttua ajokorttiluvan myöntämispäivästä siltä osin kuin lupaan merkittyä luokkaa vastaavaa ajokorttia tai väliaikaista ajokorttia ei ole luovutettu.

Liikenne- ja viestintävirasto voi hävittää ajokortin, jos sitä ei ole luovutettu kolmen vuoden kuluessa ajokorttiluvan myöntämisestä. Ajokortin luovuttamisen yhteydessä palautettu aiempi ajokortti voidaan hävittää, jollei 26 §:ssä tai 6 luvussa toisin säädetä.

Jos ajokorttilupa on rauennut, hakijan on haettava uutta lupaa ja osoitettava täyttävänsä sen saamisen edellytykset. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ajokortin hävittämisestä.

31 §
Ajokortin vaatimukset

Ajokortin on oltava ajokorttidirektiivin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun mallin mukainen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ajokorttia koskevista vaatimuksista sekä siihen sisällytettävistä tiedoista.

Ajokortti toimitetaan hakijalle postitse. Jos postitse toimittaminen ei hakijalla ennestään olevan ajokortin viranomaisen haltuun saamiseksi tai muusta asiakirjaturvallisuuteen tai tässä laissa säädettyyn tehtävään liittyvästä syystä ole mahdollista, ajokortin luovuttaa Liikenne- ja viestintävirasto. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ajokorttien postitse toimittamisen esteistä, postittamisessa noudatettavasta menettelystä ja muista postittamisen vaatimuksista sekä hakijalla ennestään olevan ajokortin palauttamisesta viranomaiselle.

Ajokortin valmistamisesta ja toimittamisesta 26 §:n mukaisesti luovutettavaksi vastaa Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintävirasto vastaa myös muiden tässä laissa tarkoitettujen lupien ja todistusten valmistamisesta ja toimittamisesta, jollei erikseen toisin säädetä.

Mitä tässä pykälässä säädetään ajokortista, ei koske väliaikaista, tilapäistä eikä kansainvälistä ajokorttia.

31 a §
Ajokorttia ja muuta lupaa koskeva palvelutehtävä

Liikenne- ja viestintävirasto voi hoitaa 31 §:n 3 momentissa tarkoitetun tehtävän hankkimalla siihen liittyvän palvelun yksityiseltä tai julkiselta palvelun tuottajalta. Liikenne- ja viestintävirasto voi yhdistää siihen ajokortin saajilta palautuvien ajokorttien vastaanottamiseen liittyvän tehtävän. Tässä momentissa säädettyä voidaan soveltaa myös muuhun tässä laissa säädettyyn lupaan. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin palvelua tuotettaessa noudatettavasta menettelystä.

Liikenne- ja viestintävirasto valvoo palvelun tuottajan toimintaa. Viraston on 8 b §:ää noudattaen sovittava palvelun tuottajan kanssa palvelutehtävän laajuudesta ja siihen liittyvistä muista vaatimuksista niin, että hyvän hallinnon vaatimukset toteutuvat. Palvelun tuottajan on oltava luotettava ja hänellä on oltava tehtävän hoitamisen edellyttämät muut tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet ja valmiudet huolehtia tehtävän edellyttämästä tietoturvallisuudesta.

Tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä hoidettaessa käsiteltävät henkilötiedot ovat salassa pidettäviä. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). Palvelun tuottajaan ja tämän palveluksessa olevaan sovelletaan näitä tehtäviä hoidettaessa rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

32 §
Ajokortin ja muun luvan tai todistuksen mukana pitämis- ja esittämisvelvollisuus

Ajokortti, väliaikainen ajokortti, tilapäinen ajokortti, kansainvälinen ajokortti, opetuslupa, moottoripyörän harjoituslupa, muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa annettu mopon ajolupa, liikenneopettajalupa, opetusharjoittelulupa ja kuljettajantutkintotodistus on pidettävä ajettaessa mukana ja vaadittaessa esitettävä poliisimiehelle taikka muulle liikenteen valvontaan liittyvässä virkatehtävässä toimivalle tulli- ja rajavartiomiehelle sekä tieliikennelain 97 §:ssä tarkoitetulle liikenne- ja viestintäministeriön tai Liikenne- ja viestintäviraston liikennettä valvomaan määräämälle.

Jos ajoneuvon kuljettajalla ei ole mukanaan vaadittavaa ajokorttia, mutta hänen henkilöllisyytensä on todettu eikä ole syytä otaksua, ettei hänellä ole ajo-oikeutta, poliisimies voi sallia ajon jatkamisen. Tällöin kuljettaja voidaan kuitenkin velvoittaa esittämään ajokortti poliisille määräajassa. Vastaavasti voidaan menetellä, jos kuljettajalta puuttuu muu 1 momentissa tarkoitettu asiakirja.

34 §
Ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun luvanvaraisuus

Ajo-opetukseen ja ajoharjoittelun ohjaamiseen liikenteessä ajokorttia varten, vaaditaan Liikenne- ja viestintäviraston myöntämä lupa (opetuslupa). Ajo-opetusta koskevat säännökset koskevat myös käsittelyopetusta, jollei toisin säädetä.

Autokoulun pitämiseen vaaditaan Liikenne- ja viestintäviraston myöntämä lupa (autokoululupa). Autokoululupa vaaditaan myös ammattimaiseen tai kaupalliseen ajo-opetuksen antamiseen tai ajoharjoittelun ohjaamiseen ajokorttia varten. Opetuslupa oikeuttaa muuhun kuin kaupalliseen tai ammattimaiseen ajo-opetuksen antamiseen ja ajoharjoittelun ohjaamiseen ajokorttia varten.

Ajamista moottoripyörällä moottoripyörän ajokortin suorittamista varten voi harjoitella Liikenne- ja viestintäviraston myöntämällä luvalla (moottoripyörän harjoituslupa).

35 §
Ryhmän 1 ajokorttia koskevat koulutusvaatimukset

Ryhmän 1 ajokorttia suorittavan, jolla ei ennestään ole tähän ryhmään kuuluvaa ajokorttia, on ajokortin luokasta riippumatta saatava koulutus, jolla annetaan perustiedot liikennejärjestelmästä, liikenteen vuorovaikutteisuudesta ja riskeistä, eri tienkäyttäjäryhmien turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä, moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista sekä muista turvallisen ja ympäristön huomioon ottavan ajotavan vaatimuksista. Koulutus saadaan antaa teoriaopetuksena.

Auton B-luokan ajokorttia suorittavan on ennen kuljettajantutkintoa saatava koulutus, jolla lisätään valmiuksia vaikeissa olosuhteissa ajamisessa ja tuetaan muutenkin sääntöjä noudattavan turvallisen ja vastuullisen ajotavan omaksumista. Koulutuksessa on erityisesti vahvistettava valmiuksia tunnistaa ja välttää liikenteen vaaratilanteita ja tekijöitä, jotka kuljettajan ajokykyä heikentämällä voivat lisätä onnettomuusriskiä. Koulutukseen on sisällytettävä opetusta pimeällä ja liukkaalla ajamiseen liittyvien erityispiirteiden ja riskien tunnistamisesta, kuten tienpinnan liukkauden vaikutuksesta ajoneuvon hallintaan sekä ajonopeuden, turvallisuusvälin ja oikean havainnoinnin merkityksestä kuljettajan toimintamahdollisuuksiin ja nopeuden vaikutuksista jarrutusmatkaan ja ajoneuvon hallittavuuteen. Liukkaalla ajamisen ajo-opetus voidaan toteuttaa myös järjestettyinä ajamisen näyttöinä ja harjoituksina, jolloin ne on toteutettava ajoharjoitteluradalla tai muulla vastaavalla alueella, jota ei käytetä yleiseen liikenteeseen. Koulutuksen kesto on kahdeksan tuntia ja siihen on sisällytettävä teoriaopetusta ja ajo-opetusta, joka voidaan osin antaa simulaattorilla..

Moottoripyörän ensimmäisen ajokortin ja auton B-luokan ajokortin suorittamisen edellytyksenä on, että ajokorttia suorittava on saanut ajo-opetusta.

Moottoripyörän ajokorttiluokkaa voidaan korottaa välittömästi ylempään moottoripyörän ajokorttiluokkaan suorittamalla koulutus tai ajokoe, jos ajo-oikeus suoritettavaa ajokorttia välittömästi alempaan luokkaan on saatu vähintään kaksi vuotta aikaisemmin.

Edellä 1, 2 ja 4 momentissa tarkoitetun koulutuksen antamiseen vaaditaan autokoululupa. Autokoululupavaatimuksesta poiketen Liikenne ja viestintävirasto voi hyväksyä mainitun koulutuksen antamiseen myös muita liikenneturvallisuusalan toimijoita, joilla on koulutukseen tarvittava alan tuntemus ja osaaminen sekä koulutuskokemus. Ilman autokoululupaa ja erillistä hyväksymistä voidaan 1 momentissa tarkoitettu koulutus antaa peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa koulutuksen sisältöä ja toteutusta koskevien vaatimusten mukaisesti. Tässä momentissa tarkoitettuihin koulutuksen antajiin sovelletaan autokoulun valvontaa koskevia säännöksiä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetusta koulutuksesta ja sen antamisen vaatimuksista, koulutuksen ja ajo-opetuksen määristä sekä autokouluvalvontaa koskevista poikkeuksista 4 momentissa tarkoitettujen muiden kuin autokoululuvalla toimivien koulutuksenantajien kohdalla. Liikenne ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä koulutuksen sisällöstä ja käytännön toteutuksesta sekä määräykset ulkomailla saadun 2 tai 3 momentissa tarkoitettua koulutusta vastaavan koulutuksen hyväksi lukemisesta.

36 §
Kuljettajaopetus ryhmän 2 ajokorttia varten

Ryhmän 2 ajokorttia varten annettavaan kuljettajaopetukseen on sisällytettävä opetusta ajoneuvon erityispiirteiden mukaisesti sen oikeasta käyttötavasta, käsittelystä ja kuljettamisesta liikennesääntöjä noudattaen erilaisissa liikennetilanteissa ja ympäristöissä turvallisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja joustavasti. Koulutukseen on sisällytettävä myös onnettomuuspaikalla toimimiseen tarvittava ensiapukoulutus ja liikenteen vaaratilanteiden tunnistamista ja välttämistä koskeva ennakoivan ajamisen opetus.

Kuljettajaopetukseen on sisällytettävä luokkakohtainen teoria- ja ajo-opetus ja opetuksessa on noudatettava Liikenne ja viestintäviraston hyväksymää opetussuunnitelmaa. Opetus voidaan antaa ajokorttia suorittavalla olevaa ryhmän 2 ajokorttia tai kuorma- tai linja-auton kuljettajan ammattipätevyyttä täydentävänä opetuksena.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää opetuksen vähimmäismääristä ja antaa tarkempia säännöksiä opetussuunnitelman, ammattipätevyyden ja opetuksen toteuttamisen vaatimuksista. Liikenne ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä opetuksen sisällöstä ja käytännön toteutuksesta sekä ulkomailla saadun vastaavan koulutuksen hyväksi lukemisesta.

37 §
Uuden kuljettajan ajokieltoon määräämiseen liittyvä koulutus ja ajokortin palauttaminen ajokiellon jälkeen

Jos kuljettaja määrätään auton ensimmäisen ajo-oikeuden saamista seuraavan kahden vuoden aikana tehdyistä liikennerikoksista tai toistuvista liikennerikkomuksista ajokieltoon, ajokortin palauttamisen edellytyksenä ajokiellon päättymisen jälkeen on, että hän on saanut riskikäyttäytymistä ja sen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen käsittelevän lisäkoulutuksen. Säännöstä sovelletaan myös moottoripyörän ajo-oikeuden haltijaan, jolla ei ole auton ajo-oikeutta, kahden vuoden ajan moottoripyörän ensimmäisen ajo-oikeuden saamisesta. Jos tässä momentissa tarkoitetut seuranta-ajat ovat päällekkäiset tai seuraavat toista keskeytyksettä, seuranta-aikoja pidetään yhtenä seurantajaksona.

Ajokortin palauttamisen edellytyksenä 1 momentissa tarkoitetun ajokiellon jälkeen on, että ajokieltoon määrätty esittää todistuksen 1momentissa tarkoitetun koulutuksen saamisesta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen antamiseen vaaditaan autokoululupa. Liikenne ja viestintävirasto voi hyväksyä koulutuksen antamiseen myös muita liikenneturvallisuusalan tai muun alan toimijoita, joilla on koulutukseen tarvittava liikenneturvallisuusalan tuntemus ja osaaminen sekä koulutuskokemus. Koulutuksen valvontaan sovelletaan autokoulun valvontaa koskevia säännöksiä.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä koulutuksesta ja sen määrästä sekä säännökset autokouluvalvontaa koskevista poikkeuksista 3 momentissa tarkoitettujen muiden kuin autokoululuvalla toimivien koulutuksen antajien kohdalla. Liikenne ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset opetuksen sisällöstä ja käytännön toteutuksesta.

38 §
Ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun aloittamisen vähimmäisikä

Ajokorttia suorittavan ajo-opetus ja ajoharjoittelu saadaan aloittaa B-luokassa aikaisintaan kaksi vuotta ja muissa luokissa aikaisintaan kuusi kuukautta ennen vaadittavan vähimmäisiän täyttymistä. Ajo-opetus ja ajoharjoittelu liikenteessä saadaan kuitenkin aloittaa vasta, kun ajokorttia suorittava on täyttänyt 15 vuotta.

Oppilas, joka on kuorma- ja linja-auton kuljettajan tehtävissä toimimiseen suunnatussa Opetushallituksen valvonnassa tapahtuvassa ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, saadaan kuitenkin ottaa tämän koulutuksen yhteydessä annettavaan ryhmään 2 kuuluvan ajokortin saamiseen tähtäävään kuljettajaopetukseen B-luokan ajokorttia vaatimatta sinä vuonna, jona hän täyttää 16 vuotta. Ajo-opetusta liikenteessä saadaan antaa B-luokassa, kun oppilas on täyttänyt 16 vuotta ja kuorma- tai linja-autolla, kun oppilas on täyttänyt 17 vuotta. Linja-autolla ajo-opetusta liikenteessä annettaessa oppilaalla on oltava B-luokan ajo-oikeus ja E-luokan yhdistelmällä ajo-opetusta liikenteessä annettaessa oppilaalla on oltava vetoauton kuljettamiseen oikeuttava ajo-oikeus.

Ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun aloittamisen edellytyksenä E-luokassa on, että ajokorttia suorittavalla on vetoauton ajo-oikeus.

Liikenne ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun aloittamisen vaatimuksista.

40 §
Opetuksessa ja ajoharjoittelussa käytettävät ajoneuvot ja muut opetusvälineet

Ajo-opetuksessa ja ajoharjoittelussa käytettävän ajoneuvon on täytettävä suoritettavan ajokortin luokkaa, ja AM-luokassa ajoneuvon luokkaa, koskevat vaatimukset ja siinä on tarvittaessa oltava erillinen ajoneuvon käyttöjarruun vaikuttava poljin opettajaa tai ajoharjoittelussa ajoharjoittelua ohjaavaa varten.

Ajo-opetuksessa ja muussa koulutuksessa voidaan käyttää myös simulaattoreita ja muita opetusvälineitä, joiden on vastattava suoritettavan ajokortin luokkaa koskevia vaatimuksia. Ryhmän 2 opetuksessa käytettävän opetusmateriaalin on vastattava opetuksessa noudatettavaa opetussuunnitelmaa.

Jos ajo-opetusta ja muuta koulutusta annetaan teknisen käyttöyhteyden avulla, käyttöyhteyden on mahdollistettava oppilaan henkilöllisyyden toteaminen luotettavasti sekä reaaliaikainen vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä koko oppitunnin ajan.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset ajoneuvoista ja muista tässä pykälässä tarkoitetuista opetusvälineistä ja niiden käytöstä ajo-opetuksessa ja muussa koulutuksessa sekä poikkeuksista poljinvaatimukseen. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräykset muiden opetusvälineiden kuin ajoneuvojen teknisistä vaatimuksista.

41 §
Ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun toteuttaminen

Ajo-opetuksessa ja ajoharjoittelussa opettaja tai ajoharjoittelua ohjaava, joka 39 §:n mukaan katsotaan ajoneuvon kuljettajaksi, vastaa siitä, että ajokorttia suorittavalla on tarvittava ajoneuvon käsittelytaito ja muu osaaminen. Ensimmäistä ajokorttia suoritettaessa ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun tapahtuessa opetusluvan nojalla todistus 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen suorittamisesta on pidettävä ajettaessa mukana ja vaadittaessa esitettävä 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle.

B-, C1- ja C-luokan ajo-opetuksessa opettajan tai ajoharjoittelussa harjoittelua ohjaavan on istuttava oppilaan vieressä. Sama koskee ajo-opetusta ja ajoharjoittelua kevyellä nelipyörällä taikka traktorilla, jos istuinpaikat ajoneuvossa ovat vierekkäin.

Mopolla ja moottoripyörällä, traktorilla sekä kevyellä nelipyörällä, jossa istuimet ovat peräkkäin, ajo-opetusta annettaessa ja ajoharjoittelua ohjattaessa ajokorttia suorittavalla on oltava laitteet ajo-ohjeiden vastaanottamista varten ja kuljettajan suojaamiseksi tarkoitetut ajovarusteet. Vaatimus ajo-ohjeiden vastaanottamiseen tarvittavista laitteista koskee myös ajo-opetusta ja ajoharjoittelua T-luokan ajoneuvolla, jos opettajalle ei ole istuinpaikkaa ajoneuvossa tai istuimet ovat peräkkäin.

Jos ajo-opetukseen tai ajoharjoitteluun käytetään simulaattoria eikä opettaja ole samassa tilassa ajokorttia suorittavan kanssa, opetus on annettava säädetyt vaatimukset täyttävän teknisen käyttöyhteyden avulla.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkemmat määräykset ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun toteuttamisesta ajoneuvoja, simulaattoreita ja muita opetusvälineitä käytettäessä sekä ajo-ohjeiden vastaanottamiseen tarvittavista laitteista ja kuljettajan ajovarusteista.

47 §
Moottoripyörän harjoitusluvan myöntäminen

Moottoripyörän harjoitusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hakijalla on voimassa oleva ajokorttilupa;

2) hakija on saanut 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun ensimmäisen ajokortin suorittamiseen liittyvän koulutuksen ja mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetun ajo-opetuksen;

3) hakija on suorittanut hyväksytysti suoritettavan ajokortin luokkaa vastaavan teoriakokeen;

4) hakija on suorittanut hyväksytysti suoritettavan ajokortin luokkaa vastaavan moottoripyörän käsittelykokeen;

5) hakija ei ole ajokiellossa tai väliaikaisessa ajokiellossa eikä ole lupapäätöstä edeltäneen viiden vuoden aikana ollut ajokiellossa.

Alle 18-vuotiaalle myönnettävän harjoitusluvan edellytyksenä olevasta huoltajan suostumuksesta säädetään 46 §:n 2 momentissa.

Jos hakijalla on ollut moottoripyörän ajokortti vähintään kaksi vuotta suoritettavaa moottoripyörän ajokorttia välittömästi alemmassa luokassa, harjoitusluvan myöntämiseksi ei vaadita 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua teoriakoetta.

Harjoituslupaan on merkittävä harjoittelija ja suoritettavan ajokortin luokka. Harjoituslupa myönnetään enintään kolmeksi kuukaudeksi ja se voidaan antaa ehdoin ja rajoituksin. Uutta lupaa ei saa myöntää ilman painavaa syytä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta käsittelykokeesta.

50 §
Kokeilulupa

Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää luvan ryhmän 2 kuljettajaopetuksen kehittämiseksi tarpeellisen kokeilun järjestämiseen. Kokeilussa voidaan poiketa tässä laissa säädetyistä kuljettajaopetuksen määrää ja toteutusta koskevista vaatimuksista. Kokeilussa annettavan kuljettajaopetuksen tulee olla tavoitteiltaan ja sisällöltään sellainen, että kokeiluun osallistuva oppilas saa tässä laissa tarkoitetut kuljettajan valmiudet eikä hänen oikeuksiaan vaaranneta kokeilulla. Kokeilu toteutetaan Liikenne- ja viestintäviraston valvonnassa, ja siinä on noudatettava Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymää kokeilusuunnitelmaa sekä sen määräämiä ehtoja ja rajoituksia.

52 §
Kuljettajantutkinnon tarkoitus ja sisältö

Kuljettajantutkinnon tarkoituksena on varmistaa, että ajokorttia suorittavalla on tarvittavat tiedot ja käytännön ajotaito toimia vastuullisena kuljettajana itsenäisesti ja turvallisesti erilaisissa liikennetilanteissa ottaen huomioon myös sosiaalisuuden ja ekologisuuden vaatimukset.

Kuljettajantutkinnossa on monipuolisesti arvioitava ajokorttia suorittavan kykyä:

1) kuljettaa ajoneuvoa erilaisissa liikenneympäristöissä ja -tilanteissa liikennesääntöjen mukaisesti ja ajoneuvon erityispiirteet huomioon ottaen turvallisesti, sujuvasti, ekologisesti ja vaaratilanteita aiheuttamatta;

2) osoittaa vastuullisuutta muita tienkäyttäjiä ja ympäristöä kohtaan;

3) tunnistaa liikenteen vaaratilanteita ja ajonopeuksien, keliolosuhteiden ja erilaisten kuljettajan ajokykyyn vaikuttavien tekijöiden, kuten tunnetilojen, ajoseuran, päihteiden ja lääkkeiden käytön, väsymyksen, näkö- kyvyn ja terveydentilan, vaikutuksen onnettomuusriskin lisääntymiseen;

4) havaita ajoneuvon toimintaan ja turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavia vikoja ja puutteita ja toimia muutenkin vaaratilanteiden välttämisen edellyttämällä tavalla.

Kuljettajantutkinnon on täytettävä ajokorttidirektiivin liitteessä II säädetyt vähimmäisvaatimukset. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä kuljettajantutkinnon sisällöstä.

53 §
Kuljettajantutkinnon rakenne ja toteuttaminen

Kuljettajantutkintoon sisältyy teoriakoe ja ajokoe. Ajokokeeseen voi sisältyä erillinen käsittelykoe. Mopon ajokorttia suoritettaessa ajokokeeseen sisältyy pelkästään käsittelykoe. T-luokassa suoritetaan vain teoriakoe. Tutkinnossa, joka suoritetaan moottoripyörän ajokorttiluokan korottamiseksi 35 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tai 7 §:n 4 momentissa tarkoitetun B-luokan ajoneuvoyhdistelmän ajo-oikeuden saamiseksi, suoritetaan vain ajokoe.

Ajokokeen suorittamisen edellytyksenä on, että ajokortin luokkaa ja AM-luokassa ajoneuvon luokkaa vastaava teoriakoe on suoritettu. Teoriakoe suoritetaan Liikenne- ja viestintäviraston aineistoa käyttäen.

Ajokokeessa käytettävän ajoneuvon on täytettävä tutkinnon luokkaa vastaavat vaatimukset ja siinä on tarvittaessa oltava ajokokeen vastaanottajaa varten ajoneuvon käyttöjarruun vaikuttava poljin. Tutkinnon suorittajan on hankittava käytettäväksi ajokokeessa tarvittava ajoneuvo. Ajokokeen aikana hänet katsotaan kuljettajaksi.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan säännökset ajokokeen kestosta sekä ajokokeen vastaanottamisesta ja poikkeuksista poljinvaatimukseen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä teoriakokeesta, tutkintoajoneuvoista ja muista kuljettajantutkinnon vaatimuksista. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä teoriakokeiden, ajokokeiden ja käsittelykokeiden sisällöstä ja käytännön toteutuksesta.

59 §
Muussa EU- tai ETA-valtiossa annettu ajokortti ja muu mopon ajolupa tai kuljetusoikeus

Muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa annettu ajokortti oikeuttaa kuljettamaan sellaista moottorikäyttöistä ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, jonka luokkaa vastaava yhdenmukaistettu luokkatunnus sisältyy ajokorttiin ja jonka 5 §:n mukaisen ikävaatimuksen ajokortin haltija täyttää. Ajo-oikeuden laajuudesta on voimassa, mitä 7 §:ssä säädetään, jollei ajokorttien vastavuoroisesta tunnustamisesta muuta johdu, ja kuljettajan ajoterveydentilan valvonnasta, mitä 20 ja 21 §:ssä säädetään. Mitä tässä momentissa säädetään, koskee myös Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa annettua väliaikaista ajokorttia. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ajokorttidirektiivin 13 artiklan soveltamiseen liittyvästä Euroopan komission saavutettuja oikeuksia koskevasta vastaavuuspäätöksestä seuraavasta vastavuoroisesta tunnustamisesta.

Ajo-oikeutta ei ole eikä ajokorttia hyväksytä, jos:

1) ajokortin haltija on ajokiellossa Suomessa tai jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa tai jos ajokorttia on muuten rajoitettu tai se on poistettu tai määräajaksi peruutettu jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa;

2) ajokortti on vaihdettu suomalaiseen ajokorttiin tai jonkin muun EU- tai ETA-valtion ajokorttiin;

3) EU- tai ETA-valtiossa annetun ajokortin haltija asuu vakinaisesti Suomessa ja ajokortti on siihen tehdyn merkinnän mukaan vaihdettu uutta kuljettajantutkintoa suorittamatta sellaisessa valtiossa annetun ajokortin perusteella, joka ei ole Suomessa voimassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun muun ajokortin kuin väliaikaisen ajokortin vaihtamiseen ja uudistamiseen sovelletaan ajokorttilupaa sekä ajokortin luovuttamista ja uudistamista koskevia säännöksiä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ajokortti väliaikaista ajokorttia lukuun ottamatta on kadonnut, anastettu tai tuhoutunut, annetaan hakemuksesta Suomessa vakinaisesti asuvalle tai täällä vähintään kuusi kuukautta opiskelleelle haltijalle ajokorttiluvan hakemista koskevia säännöksiä noudattaen vastaava uusi ajokortti. Hakemuksessa on ilmoitettava syy ajokortin hakemiselle. Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava ajokortin myöntäneelle viranomaiselle ajokortin korvaamisesta suomalaisella ajokortilla. Jos ajokortti löytyy myöhemmin, se on luovutettava Liikenne- ja viestintävirastolle kortin myöntäneelle viranomaiselle palauttamista varten.

Mitä tässä pykälässä säädetään ajokortista, sovelletaan myös muussa EU- tai ETA-valtiossa annetun mopon ajoluvan kelpoisuuteen lukuun ottamatta mopon ajokorttia. Kuljettajan on täytettävä tässä laissa säädetyt mopon kuljettamista koskevat ikävaatimukset. Kevyen nelipyörän kuljettamiseksi vaaditaan AM-luokan tai muu vastaava kevyen nelipyörän kuljettamiseen oikeuttava ajokortti. AM-luokan ajokorttia vaihdettaessa ajokortti annetaan ilman 6 §:n 3 momentin 1 kohdassa ja 7 §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja merkintöjä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä momentissa tarkoitetun mopon ajoluvan vaatimuksista.

EU- ja ETA-valtioissa annettujen ajokorttien vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvä ajo-oikeuksia, ajokortteja sekä niihin liittyviä tietoja ja toimenpiteitä koskeva tietojenvaihto toteutetaan liikenneasioiden rekisteristä Euroopan unionin ajokorttiverkostoa käyttäen.

61 §
Muu ulkomainen ajokortti

Muu kuin 59 tai 60 §:ssä tarkoitettu Suomen tunnustamassa valtiossa myönnetty A1-, A2-, A- tai B-luokkaa vastaava kansallinen ajokortti hyväksytään ajamiseen Suomessa, jos:

1) ajokortin haltijan vakinainen asuinpaikka ei ajokorttia myönnettäessä ollut Suomessa;

2) kansallisen ajokortin malli ja ajokortin sisältämä ajo-oikeus vastaa 59 tai 60 §:ssä tarkoitettua ajokorttia taikka, kansallisen ajokortin tiedot on merkitty latinalaisin kirjaimin ja ajokortista käy ilmi sen sisältämä oikeus eri ajoneuvojen kuljettamiseen taikka kansallisen ajokortin lisäksi esitetään auktorisoidun kääntäjän tai muun luotettavan tahon käännös ajokortista ja sen sisältämästä ajo-oikeudesta suomen, ruotsin, norjan, tanskan, englannin, saksan tai ranskan kielellä;

3) ajokortin mukana on kuvallinen henkilöllisyysasiakirja, jos ajokortissa ei ole haltijan valokuvaa;

4) ajokortin haltija täyttää ajokortin luokkaa vastaavat ikävaatimukset ja terveysvaatimukset;

5) ajokortti on voimassa sen myöntäneessä valtiossa.

Ajokortti hyväksytään ajamiseen Suomessa muualla kuin Ahvenanmaalla yhden vuoden ajan ajokortin haltijan maahantulosta taikka, jos hänet on merkitty väestörekisteriin, väestörekisteriin merkitsemisestä. Hyväksymisen edellytyksenä on, että ajokortti on voimassa eikä muuta syytä ajokortin kelpoisuuden lakkaamiseen aikaisemmin ole. Kuljettajan ajoterveydentilan valvontaan sovelletaan, mitä 20 ja 21 §:ssä säädetään.

Liikenne- ja viestintävirasto voi ulkoministeriön antaman todistuksen mukaisesti myöntää hakemuksesta ajokorttiluvan ulkomaista ajokorttia vastaavan ajokortin saamiseksi Suomessa ja luovuttaa ajokortin 24 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti uutta kuljettajantutkintoa vaatimatta ulkovallan Suomessa toimivan diplomaattisen edustuston, lähetetyn konsulin johtaman konsulaatin tai kansainvälisen järjestön Suomessa sijaitsevan toimipaikan henkilökuntaan kuuluvalle ulkomaalaiselle, joka on saapunut tätä tehtävää varten Suomeen ja tällaisen henkilön perheenjäsenelle.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun ulkomaisen ajokortin perusteella annettavaan ajokorttiin on merkittävä valtio, jonka myöntämän ajokortin perusteella se on annettu. Mitä tässä pykälässä säädetään muun ulkomaisen ajokortin kelpoisuudesta ja hyväksymisestä Suomessa, ei koske ajokortin kelpoisuutta ja hyväksymistä Ahvenanmaalla.

62 §
Velvollisuus ajokortin luovuttamiseen sen vaihtamisen yhteydessä

Jos 59–61 §:ssä tarkoitettu ulkomailla annettu ajokortti vaihdetaan suomalaiseen ajokorttiin, ulkomailla annettu ajokortti on luovutettava Liikenne- ja viestintävirastolle. Tämä koskee myös 59 §:ssä tarkoitettua ajokorttia, joka uudistetaan tämän lain mukaisesti.

Liikenne- ja viestintäviraston on palautettava EU- ja ETA-valtiossa annettu ajokortti ajokortin myöntäjälle ja samalla on ilmoitettava syy ajokortin palauttamiseen.

Muu kuin 2 momentissa tarkoitettu ulkomainen ajokortti palautetaan pyynnöstä haltijalle hänen muuttaessaan maasta ja luovuttaessaan vastaavasti suomalaisen ajokortin Liikenne- ja viestintävirastolle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää muun ulkomaisen ajokortin palauttamisesta 2 momentin mukaisesti ajokortin myöntäjälle.

63 §
Tilapäinen ajokortti

Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää Suomessa ajamaan oikeuttavan tilapäisen ajokortin 60 §:ssä tarkoitetun kansallisen ajokortin haltijalle, jos kysymyksessä on:

1) turvapaikan hakija, jonka oleskelulupa-asian käsittely on kesken 60 §:n 3 momentissa säädetyn määrä- ajan umpeutuessa; tai

2) ajokortin aitouden, voimassaolon tai muun kelpoisuuden selvittäminen tai muu vastaava syy, joka estää ajokortin käyttämisen.

Ajokorttilupa tilapäisen ajokortin antamiseksi saadaan myöntää 12 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn vakinaista asuinpaikkaa koskevan vaatimuksen estämättä ja ajokortti luovuttaa uutta kuljettajantutkintoa vaatimatta.

Tilapäinen ajokortti annetaan määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, kuitenkin enintään niin pitkäksi aikaa kuin alkuperäinen ajokortti on voimassa. Tilapäisen ajokortin voimassaoloa voidaan jatkaa, jos alkuperäinen ajokortti on voimassa. Alkuperäinen ajokortti on tilapäisen ajokortin luovuttamisen yhteydessä otettava Liikenne- ja viestintäviraston haltuun vain, jos se on tarpeen 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta syystä.

Tilapäinen ajokortti on pidettävä ajettaessa mukana yhdessä alkuperäisen ajokortin kanssa, jos tilapäisessä ajokortissa ei ole merkintää alkuperäisen ajokortin ottamisesta Liikenne- ja viestintäviraston haltuun.

65 §
Ajokieltoon määrääminen toistuvien rikkomusten perusteella

Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos ajo-oikeudenhaltija on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan:

1) tieliikennelain 6 luvussa tarkoitettuun liikennerikkomukseen, lukuun ottamatta muita liikennevirhemaksulla rangaistavia tekoja kuin:

a) tieliikennelain 98 §:n 2 momentissa tarkoitettua viestintävälineen kiellettyä käyttöä ajon aikana;

b) tieliikennelaissa tarkoitettua nopeusrajoituksen rikkomista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla yli 10 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa;

c) tieliikennelaissa tarkoitettua nopeusrajoituksen rikkomista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla yli 15 kilometrillä tunnissa, jos suurin sallittu liikenteenohjauslaitteella osoitettu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa;

d) tieliikennelain 74 §:ssä tarkoitetun punaisen liikennevalo-opastimen noudattamatta jättämistä;

2) liikenteen palveluista annetussa laissa (320 /2017) tarkoitettuun tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomiseen;

3) rikoslain 23 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai 11 §:ssä tarkoitettuun liikennepakoon tieliikenteessä;

4) liikenteen palveluista annetussa laissa tarkoitettuun kuljettajan ammattipätevyyssäännösten rikkomiseen; ei kuitenkaan II osan 3 luvun 13 §:ssä säädetystä asiakirjoja koskevasta rikkomuksesta;

5) liikennevalvontaa vaikeuttavien laitteiden kieltämisestä annetun lain (546/1998) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun paljastinlaiterikkomukseen;

6) vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) 19 §:n 3 momentissa tarkoitettuun vaarallisten aineiden kuljetusrikkomukseen.

Pykälän 1 momenttia sovellettaessa otetaan huomioon rikkomukset, joista on määrätty tieliikennelain 161 §:ssä tarkoitettu ajoneuvokohtainen liikennevirhemaksu, vain jos rikkomuksen tekijä on valokuvattu tai vastaavalla teknisellä järjestelmällä tallennettu automaattisessa liikennevalvonnassa tai muuten ajoneuvoa pysäyttämättä siten, että hänet olisi voitu tunnistaa.

Auton ajo-oikeuden haltija on kuitenkin 1 momentista poiketen määrättävä ajokieltoon, jos hän auton ensimmäisen ajo-oikeuden saamista seuraavan kahden vuoden aikana syyllistyy kolmasti kahden vuoden tai kahdesti yhden vuoden sisällä 1 momentissa tarkoitettuun tekoon. Sama koskee myös moottoripyörän ajo-oikeuden haltijaa, jolla ei ole auton ajo-oikeutta, kahden vuoden ajan moottoripyörän ajo-oikeuden alkamisesta.

Ajokielto on määrättävä pantavaksi täytäntöön välittömästi, kun päätös ajokiellosta on tehty.

Liikenne- ja viestintävirasto lähettää ajo-oikeuden haltijalle liikenneasioiden rekisterin tietojen perusteella muistutuksen tässä pykälässä tarkoitetun ajokiellon määräämisperusteista. Muistutus lähetetään siinä vaiheessa, kun seuraava 1 momentissa tarkoitettu teko johtaa poliisin ajokieltoharkintaan.

68 a §
Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden voimaan saattaminen ja päättyminen

Rikosasian ratkaisemisen jälkeen tai esitutkinnan aikana määrätyn alkolukolla valvotun ajooikeuden voimaan saattamiseksi valvottavan on esitettävä poliisille todistus siitä, että hän on käynyt lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön luona keskustelemassa päihteiden käytöstä, niiden vaikutuksista terveyteen sekä päihteiden käyttöön liittyvistä hoitomahdollisuuksista.

Poliisi asettaa valvottavalle ehdon alkolukon käytöstä ajoneuvoa kuljetettaessa. Valvottavan on luovutettava ajokorttinsa poliisille ja haettava uutta alkolukkoehdon sisältävää ajokorttia Liikenne- ja viestintävirastolta. Poliisi voi antaa valvottavalle väliaikaisen ajokortin.

Poliisi voi muuttaa ajo-oikeuden koeajaksi niin, että se sisältää oikeuden kuljettaa yhteen tai useampaan luokkaan kuuluvia ajoneuvoja valvotun ajo-oikeuden ajan. Ryhmän 2 ajokorttiluokkia sisältävä ajo-oikeus voidaan pysyttää voimassa myös ilman B-luokkaan kuuluvan ajoneuvon ajo-oikeutta, mutta ajokorttiin on tällöin merkittävä rajoitus, että se on voimassa vain Suomessa. Poliisin muuttama ajo-oikeus palautuu ennalleen, kun poliisi palauttaa valvotun ajo-oikeuden päättyessä hallussaan olevan aiempaa ajo-oikeutta vastaavan ajokortin.

Valvottu ajo-oikeus alkaa, kun ajokortti tai väliaikainen ajokortti annetaan valvottavalle ja päättyy poliisin sille määräämän koeajan päättymispäivänä. Jos valvottavalle ei luovuteta väliaikaista ajokorttia tai hän ei hae valvottua ajo-oikeutta vastaavaa ajokorttia, valvottu ajo-oikeus päättyy ehdollisen ajokiellon koeajan päättymispäivänä.

76 §
Ajo-oikeuden raukeaminen

Jos ajokielto on määrätty olemaan voimassa toistaiseksi, ajo-oikeus raukeaa viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei ajokieltoon määrätylle sitä ennen ole hakemuksesta palautettu ajokorttia.

Poliisi voi määrätä ajo-oikeuden raukeamaan tai rajoittaa sen laajuutta tämän lain nojalla poliisin toimivaltaan kuuluvan toimenpiteen yhteydessä. Sama toimivalta on Liikenne- ja viestintävirastolla ajo-oikeuden haltijan tekemän hakemuksen perusteella.

78 §
Opetustoiminnasta vastaava johtaja

Autokoulussa on oltava opetustoiminnasta vastaava johtaja, joka vastaa opetustoiminnan hoitamisesta säännösten ja lupaehtojen mukaisesti. Opetustoiminnasta vastaava johtaja ohjaa koulussa annettavaa opetusta, vastaa sen sisällöistä ja kehittämisestä ja opetuksessa noudatettavista opetussuunnitelmista.

Liikenne- ja viestintävirasto hyväksyy opetustoiminnasta vastaavaksi johtajaksi henkilön:

1) jolla on liikenneopettajalupa ja:

a) kelpoisuus B-luokan ajo-opetukseen ja vähintään yhden vuoden kokemus ajo-opetuksessa tähän luokkaan kuuluvalla ajoneuvolla, jos autokoululla on lupa ryhmään 1 kuuluvien luokkien koulutukseen;

b) A-luokan ajokortti ja vähintään yhden vuoden kokemus moottoripyörän ajo-opetuksessa, jos koulussa annetaan opetusta vain moottoripyörän ajokortin suorittamiseksi;

c) kelpoisuus C-luokan ajo-opetukseen ja vähintään yhden vuoden kokemus ryhmään 2 kuuluvan luokan ajo-opetuksessa autokoulussa tai ammatillisessa koulutuksessa ajokorttia varten annettavassa kuljettajaopetuksessa, jos autokoululla on lupa ryhmään 2 kuuluvien luokkien koulutukseen;

d) moottoripyörän tai mopon ajokortti ja vähintään yhden vuoden kokemus moottoripyörän tai mopon ajo-opetuksesta, jos koulussa annetaan opetusta vain mopon ajokortin suorittamiseksi;

2) joka on suorittanut liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon opetustoiminnan johtamista ja yrittäjyyttä koskevan tutkinnon osan;

3) jota ei törkeisiin tai toistuviin liikennerikoksiin taikka muihin rikoksiin syyllistymisen perusteella tai muuten henkilönä ole katsottava ilmeisen sopimattomaksi toimimaan tehtävässä;

4) jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.

Opetustoiminnasta vastaavaa johtajaa ei pidetä tehtäväänsä sopivana, jos:

1) hän on viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana syyllistynyt rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenteen vaarantamiseen taikka osoittanut vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuudesta tai hän on ollut kohdassa tarkoitetusta syystä ajokiellossa;

2) hänet on viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana muuten määrätty ajokieltoon toistuvista liikennerikoksista;

3) hänet on tuomittu vankeusrangaistukseen viimeksi kuluneiden viiden vuoden tai sakkorangaistukseen vähintään kolmasti viimeksi kuluneen vuoden aikana liikenne- tai ajoneuvoturvallisuutta, työsuhdetta, kirjanpitoa, ympäristönsuojelua tai muiden ammatillista vastuuta koskevien säännösten rikkomisesta ja teko tai teot osoittavat hänen olevan ilmeisen sopimaton toimimaan opetustoiminnasta vastaavana johtajana.

Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun koulutusvaatimuksen täyttää myös hakija, jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1093/2007) tarkoitettu päätös muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta vastaavasta muussa EU- tai ETA-valtiossa suoritetusta kelpoisuudesta. Päätöksen tekee Liikenne- ja viestintävirasto.

79 §
Autokoululuvan hakeminen

Autokoululupaa haetaan Liikenne- ja viestintävirastolta. Hakemuksessa on:

1) ilmoitettava autokoulun päätoimipaikan sijaintikunta;

2) ilmoitettava ryhmä, johon kuuluvien luokkien opetukseen autokoululupaa haetaan;

3) ilmoitettava toiminimi ja mahdollisesti käytössä oleva yksi tai useampi aputoiminimi, jolla toimintaa harjoitetaan;

4) nimettävä opetustoiminnasta vastaava johtaja ja esitettävä selvitys tämän kelpoisuudesta;

5) toimitettava lisäksi muut lupaviranomaisen pyytämät tiedot, jotka tarvitaan hakemuksen käsittelemiseksi.

80 §
Autokoululuvan myöntäminen ja autokoulun valvontamaksu

Autokoululupa myönnetään olemaan voimassa toistaiseksi ja se oikeuttaa autokoulun pitämiseen koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lupaan merkitään ryhmä tai ryhmät, joihin kuuluvien ajokorttiluokkien opetukseen se oikeuttaa.

Autokoululupa voidaan myöntää ryhmään 1 tai 2 taikka molempiin ryhmiin kuuluvien ajokorttiluokkien koulutukseen. Ryhmän 1 autokoululupa voidaan rajoittaa vain 2- tai 3-pyöräisellä mopolla tai moottoripyörällä ajamiseksi annettavaan opetukseen.

Lupaan voidaan liittää toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen toiminnan ja sen valvonnan kannalta tarpeellisia opetuksen käytännön järjestämiseen liittyviä täydentäviä ehtoja ja rajoituksia.

Autokoululupaan liittyvistä lupatehtävistä, rekisterinpidosta, autokoulun valvonnasta ja muista viranomaistehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi autokoululuvan haltijalta peritään luvan myöntämisvuodesta lukien kalenterivuosittain autokoulun valvontamaksu, jonka suuruudesta säädetään Liikenne- ja viestintäviraston suoritteita koskevassa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa. Valvontamaksu on suoraan ulosottokelpoinen ja sen perimiseen sovelletaan verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annettua lakia (706/2007).

Autokoululupaa koskeva hakemus raukeaa, jos sitä ei hakijasta johtuvasta syystä ole voitu käsitellä vuoden kuluessa hakemuksen saapumisesta.

81 §
Autokoulun valvonta

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa autokoulujen valvonnasta. Se voi järjestää valvontaan liittyvät tehtävät kuljettajantutkintotoiminnan yhteydessä tai siitä erillään hoidettaviksi hankkimalla tarvittavat palvelut yksityisiltä tai julkisilta palvelun tuottajilta noudattaen mitä kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetussa laissa säädetään kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä palvelutehtävänä.

Virasto voi käyttää valvonnassa apunaan kuljettajaopetus- ja tutkintojärjestelmään ja näitä koskeviin vaatimuksiin perehtynyttä asiantuntijaa. Tässä tehtävässä asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Autokoululuvan haltijan on annettava salassapitosäännösten estämättä nähtäväksi valvonnassa tarvittavat asiakirjat, sallittava kuljettajaopetus- ja kuljettajantutkintojärjestelmään liittyvien tietojen tarkastaminen ja annettava muut valvontaa varten tarvittavat tiedot. Autokoulun toiminta on järjestettävä niin, että valvonnan toteuttamiseksi valvojilla on pääsy kaikkiin toiminnassa käytettäviin tiloihin ja ajoneuvoihin.

Autokoulussa on pidettävä kirjaa oppilaista ja opetuksesta annetuista opetustodistuksista. Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä oppilaasta tehtävistä ilmoituksista ja oppilaskirjanpidosta.

82 §
Autokoulutoimintaa koskevat ilmoitukset

Autokoululuvan haltijan on ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle:

1) opetustoiminnasta vastaavan johtajan vaihtumisesta ja ilmoitettava samalla uusi henkilö hyväksyttäväksi tehtävään kuukauden kuluessa siitä, kun opetustoiminnasta vastaava johtaja on lakannut hoitamasta tehtäviään;

2) autokoulun toiminnan lakkaamisesta kuukauden kuluessa toiminnan lakkaamisesta.

Jos autokoulun opetustoiminnasta vastaava johtaja on kuollut taikka äkillisen vakavan sairauden, tapaturman, irtisanoutumisen tai muun ennalta arvaamattoman tapahtuman vuoksi kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä ja tehtävään ei ole heti esitettävissä henkilöä, joka täyttää 78 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyn vaatimuksen vastaavan johtajan opinnoista, luvanhaltija voi esittää tehtävään väliaikaisen johtajan, joka ei täytä tätä vaatimusta. Hyväksyminen voidaan antaa enintään kahdeksi vuodeksi.

Jos autokoululuvan haltija asetetaan konkurssiin, konkurssipesällä on oikeus jatkaa entisen luvan nojalla autokoulun pitämistä enintään yhden vuoden ajan konkurssiin asettamisesta. Konkurssipesän on viipymättä ilmoitettava konkurssiin asettamisesta ja siitä, käyttääkö se oikeutta hyväkseen. Opetustoiminnasta vastaavan johtajan tehtävistä vastaavat konkurssipesää hoitavat. Tehtäviä hoitavan on täytettävä opetustoiminnasta vastaavan johtajan kelpoisuusvaatimukset 78 §:n 1 momentin 2 kohtaa lukuun ottamatta.

Tieto hyväksytyistä muutoksista merkitään liikenneasioiden rekisteriin. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoituksen tekemisestä.

88 §
Liikenneopettajalupa

Liikenneopettajalupa oikeuttaa kuljettajaopetuksen antamiseen B-luokan ajokorttia varten. Luvanhaltija voi antaa opetusta myös 4 §:n 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen AM-luokan ajoneuvojen ajokorttia varten.

Liikenneopettajaluvan myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hakija on täyttänyt 23 vuotta;

2) hakija on suorittanut liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon autokoulutoimintojen hoitamista ja liikenneopettajana toimimista koskevat pakolliset tutkinnon osat;

3) hakijalla on B-luokan ajo-oikeus, joka on ollut hänellä vähintään kolme vuotta;

4) hakija täyttää ryhmän 2 ajokorttiluvan terveysvaatimukset;

5) hakijaa ei henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella ole pidettävä liikenneopettajaksi sopimattomana;

6) hakija ei ole ajokiellossa.

Hakijaa ei ole pidettävä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia sopivana liikenneopettajaksi, jos hän on:

1) viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana syyllistynyt rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai sellaiseen rikoslain (39/1889) 23 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun tekoon, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan, tai on tänä aikana ollut mainittujen tekojen johdosta ajokiellossa;

2) viimeksi kuluneen vuoden aikana muuten määrätty ajokieltoon tai hän on ollut ajokiellossa muihin liikennerikoksiin syyllistymisen perusteella;

3) viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana syyllistynyt henkeen tai terveyteen kohdistuvaan tai muuten väkivaltaista käyttäytymistä osoittavaan rikokseen, seksuaalirikokseen tai muuhun vastaavaan rikokseen ja teko osoittaa hakijan olevan ilmeisen sopimaton toimimaan liikenneopettajana;

4) poliisin pitämästä rekisteristä ilmenevien tietojen perusteella muutoin toiminnallaan osoittanut olevansa elämäntavaltaan tai henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ilmeisen sopimaton toimimaan liikenneopettajana.

Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun koulutusvaatimuksen täyttää myös hakija, jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa tarkoitettu päätös muussa EU- tai ETA-valtiossa saavutettua muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta. Päätöksen tekee Liikenne- ja viestintävirasto.

95 §
Muutoksenhaku

Kuljettajantutkinnon vastaanottajan tässä laissa säädettyjä tehtäviä hoidettaessa annettuun päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta. Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa.

Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan ja muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ( / ) säädetään. Jos hakijalle myönnetään tässä laissa tarkoitettu ajokortti tai muu lupa hakemuksen mukaisesti ilman ajokorttiin tai muuhun lupaan asetettavia ehtoja tai rajoituksia, hakijalle ei ajokortin tai luvan lisäksi anneta muuta päätöstä eikä valitusosoitusta.

Poliisin tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Poliisin tämän lain nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön valituksen estämättä.

Hallinto-oikeuden päätökseen autokoululuvan peruuttamista ja liikenneopettajaluvan peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

97 §
Poikkeuslupa

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisistä syistä kokonaisharkinnan perusteella myöntää poikkeuksen B-luokan ajokorttilupaa ja ajokorttia koskevasta vähimmäisikävaatimuksesta. Erityisinä syinä hakijan ajokorttitarvetta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon pitkät etäisyydet, käytettävissä olevat joukkoliikenneyhteydet ja mahdollisuudet niiden käyttöön sekä muut kulkuyhteyksiin liittyvät syyt, jotka ovat esteenä työssäkäyntiin, työharjoitteluun ja opiskeluun liittyvien tai muiden vastaavien välttämättömien matkojen tekemiseksi. Erityisiä kulkuyhteyksiin liittyviä syitä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös ennalta arvaamattomat muutokset perheen tilanteessa sekä perheen toimentulon turvaamiseen ja välttämättömien asioiden hoitamiseen liittyvät tarpeet.

Poikkeuslupaa haetaan hakijan ja hänen huoltajansa yhteisellä hakemuksella. Poikkeuslupa saadaan myöntää aikaisintaan kolme kuukautta ennen kuin ajokorttia hakeva täyttää 17 vuotta. Kuljettajantutkintoon pääsyn vähimmäisikä on 17 vuotta.

Poikkeuslupapäätökseen voidaan liittää ehto kuljetuksista, joihin poikkeuslupa oikeuttaa ennen säädetyn vähimmäisikävaatimuksen täyttymistä. Poikkeuslupapäätös on pidettävä ajettaessa mukana ja pyydettäessä esitettävä poliisille tai muulle liikenteen valvojalle.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ikäpoikkeusluvan hakemisesta, hakemisessa käytettävistä lomakkeista ja hakemukseen tarvittavista liitteistä.

98 §
Kansainvälinen ajokortti

Tämän lain 60 §:n 1 momentissa tarkoitetun tieliikennettä koskevan Wienissä tai Genevessä tehdyn yleissopimuksen mukainen kansainvälinen ajokortti voidaan antaa henkilölle:

1) jolla on Suomessa tai muussa EU- tai ETA-valtiossa annettu voimassa oleva ajokortti;

2) joka on täyttänyt 18 vuotta;

3) jolla on vakinainen asuinpaikka Suomessa tai, jos hänellä on suomalainen ajokortti, hänen vakinainen asuinpaikkansa on ulkomailla muussa kuin EU- tai ETA-valtiossa.

Kansainvälisen ajokortin vahvistaa Liikenne- ja viestintävirasto.

100 §
Lääkärinlausuntolomakkeiden vahvistaminen

Tässä laissa tarkoitettujen lääkärinlausuntojen, 20 §:n 3 momentissa tarkoitetun optikon lausunnon ja 21 §:ssä tarkoitettujen ilmoitusten kaavan, nuorison terveystodistusta lukuun ottamatta, vahvistaa Liikenne- ja viestintävirasto.

101 §
Ilmoitukset liikenneasioiden rekisteriin

Salassapitosäännösten estämättä poliisin on ilmoitettava liikenneasioiden rekisteriin tieto:

1) ajokortin ehtojen ja rajoitusten muutoksista;

2) ajokorttiluokan muutoksesta;

3) liikenneopettajaluvan peruuttamisesta;

4) ajokiellon ja väliaikaisen ajokiellon sekä muun ajo-oikeuteen kohdistuvan seuraamuksen määräämisestä, ajokortin palauttamisesta ajokiellon ja väliaikaisen ajokiellon päättymisen jälkeen sekä ajokortin poliisin haltuun saamisesta ja saamatta jäämisestä;

5) opetus- ja harjoitusluvan peruuttamisesta.

Salassapitosäännösten estämättä tuomioistuimen, syyttäjän ja poliisin on ilmoitettava liikenneasioiden rekisteriin tieto 64 §:ssä mainitun rikoksen johdosta määräämästään rangaistuksesta, ajokiellosta tai ajokieltovaatimuksen hylkäämisestä, alkolukolla valvottuun ajo-oikeuteen määräämisestä taikka ehdollisen ajokiellon täytäntöönpanosta. Muutoksenhakutuomioistuimen on ilmoitettava myös rangaistuksen määräämättä jättämisestä tai sitä koskevan syytteen hylkäämisestä, jos tuomioistuin on muutoksenhaun yhteydessä kumonnut tai poistanut aiemmin tuomitun tai määrätyn rangaistuksen, josta on merkintä liikenneasioiden rekisterissä. Tuomioistuimen ja syyttäjän on tallennettava tieto oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) tarkoitettuun ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään, josta se välitetään liikenneasioiden rekisteriin.

Liikenne- ja viestintävirasto voi tämän pykälän 2 momenttia lukuun ottamatta antaa tarkempia määräyksiä tässä laissa tarkoitettujen rekisteri-ilmoitusten tekemisestä.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.


5.

Laki ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetun lain (957/2013) 3, 5, 8, 10, 12–14, 16, 18, 19, 21 a, 22, 25–29, 31–33, 36–48, 50, 53, 55, 56 ja 58 §,

sellaisena kuin niistä ovat 13 § osaksi laeissa 474/2017 ja ( / ), 14 ja 33 § osaksi laissa 474/2017, 21 a § laissa 1387/2015, 45 § ja 48 § laissa ( / ),

seuraavasti:

3 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) katsastuksella ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitettuja ajoneuvon katsastuksia;

2) katsastustoiminnasta vastaavalla henkilöllä sitä, joka osaltaan varmistaa katsastusten suorittamisen asianmukaisuuden katsastustoimipaikalla;

3) katsastajalla henkilöä, jolla on oikeus suorittaa katsastuksia;

4) kevyellä ajoneuvolla M1-luokan ajoneuvoa, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, sekä N1-, L-, O1- ja O2-luokan ajoneuvoa ja maastoajoneuvoa;

5) raskaalla ajoneuvolla M1-luokan ajoneuvoa, jonka kokonaismassa on yli 3,5 tonnia, sekä N2-, N3-, M2-, M3-, O3-, O4-, T- ja C-luokan ajoneuvoa, liikennetraktoria ja moottorityökonetta;

6) katsastuspalvelurekisterillä Liikenne- ja viestintäviraston automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pitämää julkista rekisteriä katsastusluvan haltijoista ja niiden katsastuspalveluihin liittyvistä asioista.

Edellä 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista ajoneuvoluokista säädetään ajoneuvolaissa.

5 §
Ilman katsastuslupaa suoritettavat katsastuksen osat

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että pakokaasupäästöjen, jarrujärjestelmien, vetokytkimien ja nopeudenrajoittimien tarkastuksia ja muita katsastustehtävien vähäisiä osia voi suorittaa myös muu kuin se, jolle katsastuslupa on myönnetty (tarkastuspaikka). Tarkastuspaikalla on oltava käytettävissään tarvittavat toimitilat, riittävä tarkastuslaitteisto sekä pätevä ja asiantunteva henkilöstö.

Liikenne- ja viestintävirasto valvoo tarkastuspaikkoja ja voi antaa niille huomautuksen tai kirjallisen varoituksen, jos:

1) tarkastuspaikalla ei ole käytettävissä tarvittavia toimitiloja;

2) tarkastuspaikalla ei ole käytettävissä riittävää tarkastuslaitteistoa;

3) tarkastuslaitteiden huolto tai mittatarkkuuden tarkastus on laiminlyöty; taikka

4) tarkastuksia ei ole suoritettu asianmukaisesti.

Liikenne- ja viestintävirasto voi päättää, ettei tarkastuspaikan tarkastuksia hyväksytä, jos kirjallisesta varoituksesta huolimatta 2 momentissa tarkoitettuja puutteita tai laiminlyöntejä edelleen esiintyy.

Tarkastuspaikoille asetettavista vaatimuksista ja toiminnan valvonnasta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös tehtävien suorittamisesta annettavista todistuksista ja niiden kelpoisuudesta. Virkavastuusta säädetään 52 §:ssä.

8 §
Lupa raskaiden ajoneuvojen katsastukseen poikkeuksellisin edellytyksin

Jos seudun raskaiden ajoneuvojen katsastuspalvelujen tarjonta on puutteellista, Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää katsastusluvan raskaiden ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastuksiin hakijalle, jonka toimipaikan tilat tai laitteet eivät vähäisiltä osin täytä tässä laissa taikka sen nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia.

Katsastuspalvelujen tarjonnan puutteellisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ainakin suunnitellun katsastustoimipaikan etäisyys 6 §:n 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun katsastusluvan nojalla toimivasta raskaiden ajoneuvojen katsastustoimipaikasta sekä seudun tyypilliset asiointimatkat ja katsastusvelvollisuuden alaisten raskaiden ajoneuvojen määrä.

Liikenne- ja viestintäviraston on peruutettava tässä pykälässä tarkoitettu katsastuslupa, jos 1 momentissa säädetty katsastuspalvelujen puutteellisuutta koskeva edellytys ei enää täyty, jollei katsastustoimipaikan tiloja ja laitteita saateta vastaamaan 7 §:ssä säädettyjä vaatimuksia. Peruutetun luvan mukainen toiminta on lopetettava viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun 2 momentissa tarkoitettu raskaiden ajoneuvojen katsastustoimipaikka on aloittanut seudulla toimintansa.

10 §
Hakijan luotettavuudesta päättäminen

Liikenne- ja viestintävirasto päättää erikseen katsastusluvan hakijan tai 9 §:ssä tarkoitetun muun henkilön pyynnöstä taikka muutoin tarvittaessa, katsotaanko hakija tai henkilö luotettavaksi.

12 §
Katsastustoimipaikan toimitilat ja katsastuslaitteet

Riittävinä toimitiloina pidetään tiloja, joissa katsastukset voidaan suorittaa asianmukaisesti ja säästä riippumatta. Katsastustoimipaikan tilojen on sijaittava toistensa läheisyydessä.

Katsastukset voidaan 7 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetulla tavalla suorittaa asianmukaisesti, jos katsastustoimipaikalla on katsastusluvassa tarkoitettuja katsastuksia varten laitteet ja varusteet, jotka soveltuvat katsastettavien ajoneuvojen tarkastuksiin.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat tekniset määräykset katsastuslaitteista ja -varusteista, katsastustoimipaikan tiloista sekä katsastustoimipaikan erillään oleville toimitiloille sallituista enimmäisetäisyyksistä. Etäisyyttä koskevia määräyksiä annettaessa on otettava huomioon asiakaspalvelunäkökohdat ja katsastustoiminnasta vastaavan henkilön mahdollisuus varmistaa katsastusten asianmukainen suorittaminen.

13 §
Katsastusluvan hakeminen

Katsastuslupaa haetaan kirjallisesti Liikenne- ja viestintävirastolta. Hakemukseen on liitettävä:

1) yhtiömuodossa toimivalta hakijalta kaupparekisteriote tai muu vastaava selvitys sekä selvitys omistussuhteista;

2) tieto siitä, millaista 6 §:ssä tarkoitettua lupaa haetaan;

3) tieto paikasta, jossa toimintaa ryhdytään harjoittamaan;

4) selvitys siitä, miten hakija varmistaa toimintansa riittävän korkean laadun, ja selvitys laadunhallintajärjestelmän sertifioinnista 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainitun standardin mukaisesti;

4 a) selvitys siitä, miten hakija järjestää toimintansa siten, ettei hakijan harjoittama muu ajoneuvoihin liittyvä toiminta kuin katsastustoiminta vaikuta katsastuksen lopputulokseen;

5) tieto katsastustoiminnasta vastaavasta henkilöstä;

6) selvitys siitä, miten hakijan on tarkoitus toteuttaa yhteydet liikenneasioiden rekisteriin ja miten hakija huolehtii asianmukaisesta tietosuojasta;

7) selvitys siitä, miten toimitilat, laitteet sekä katsastustoiminnasta vastaava henkilö, katsastajat ja 9 §:ssä tarkoitetut henkilöt täyttävät hakemuksen mukaisen toiminnan vaatimukset;

8) selvitys vastuuvakuutuksesta;

9) arvio katsastustoiminnan aloittamisajankohdasta.

Jos katsastusluvan hakijalla on voimassaoleva katsastuslupa, hakemukseen ei tarvitse liittää niitä 1 momentissa tarkoitettuja selvityksiä, jotka on toimitettu lupaviranomaiselle edellisen hakemuksen yhteydessä tai valvontaa varten edellyttäen, että asiakirjoissa olevat tiedot pitävät edelleen paikkansa.

14 §
Katsastusluvan myöntäminen

Liikenne- ja viestintäviraston tulee myöntää katsastuslupa hakijalle, joka täyttää 7–9 ja 12 §:ssä säädetyt, kyseistä lupaa koskevat edellytykset ja esittää 13 §:ssä tarkoitetut selvitykset.

Katsastuslupa myönnetään sen jälkeen, kun Liikenne- ja viestintävirasto on tarkastanut katsastustoimipaikalla, että katsastustoimipaikan toimitilat ja laitteet sekä muut katsastusluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Katsastuslupa myönnetään katsastustoimipaikkakohtaisena.

16 §
Katsastustoiminnasta vastaavan henkilön ja katsastajan luotettavuudesta päättäminen

Liikenne- ja viestintävirasto voi päättää erikseen katsastustoiminnasta vastaavan henkilön tai katsastajan pyynnöstä taikka muutoin tarvittaessa, katsotaanko katsastaja ja katsastustoiminnasta vastaava henkilö luotettavaksi. Sakkorangaistukseen tuomittu tai määrätty katsotaan sopimattomaksi katsastustehtäviin enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Katsastustoiminnasta vastaavan henkilön ja katsastajan virkavastuusta säädetään 52 §:ssä.

18 §
Katsastajan peruskoulutus

Määräaikais- ja valvontakatsastuksia suorittavalta katsastajalta edellytetään peruskoulutuksena vähintään:

1) tekniikan ammattikorkeakoulututkintoa ja vähintään 30 opintopistettä joko ammattikorkeakoulun ajoneuvotekniikan perus- ja ammattiopintoja tai ammattikorkeakoulun muita soveltuvia konetekniikan perus- ja ammattiopintoja;

2) katsastustoimintaan soveltuvaa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettua erikoisammattitutkintoa; tai

3) katsastustoimintaan soveltuvaa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitutkintoa.

Muita kuin määräaikais- ja valvontakatsastuksia suorittavalta katsastajalta edellytetään peruskoulutuksena vähintään 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua koulutusta.

Teknillisen oppilaitoksen autotekniikan opintolinjan tai vastaavan teknikkotason tutkinnon katsotaan täyttävän 1 ja 2 momentissa säädetyn peruskoulutusvaatimuksen.

Opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Opetushallitusta kuultuaan Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset siitä, mitkä:

1) perus- ja ammattiopinnot katsotaan 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuiksi muiksi soveltuviksi konetekniikan perus- ja ammattiopinnoiksi;

2) erikoisammattitutkinnot katsotaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuiksi soveltuviksi erikoisammattitutkinnoiksi;

3) ammattitutkinnot katsotaan 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuiksi soveltuviksi ammattitutkinnoiksi;

4) teknikkotason tutkinnot katsotaan 3 momentissa tarkoitetuiksi vastaaviksi teknikkotason tutkinnoiksi.

19 §
Katsastajan jatkokoulutus

Katsastajalta edellytetään jatkokoulutuksena henkilön katsastustehtäviä vastaavaa määräaikaiskatsastuskoulutusta kevyiden ajoneuvojen ja raskaiden ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastuksiin sekä ammattitaidon säilyttämiseksi tarkoitettua täydennyskoulutusta. Raskaiden ajoneuvojen jarrujen laajoja tarkastuksia sekä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastuksia suorittavalta katsastajalta edellytetään jatkokoulutuksena myös katsastustehtäviä vastaavaa erikoiskoulutusta.

Pääsyvaatimuksena 1 momentissa tarkoitetun määräaikaiskatsastuskoulutuksen kevyiden ajoneuvojen koulutusjaksolle on ajoneuvoalan korjaamokokemus tai vastaavaa kokemus. Ammattikorkeakoulun ajoneuvotekniikan perus- ja ammattiopintojen lisäksi tätä kokemusta edellytetään kuusi kuukautta, muiden soveltuvien ammattikorkeakoulun konetekniikan perus- ja ammattiopintojen lisäksi kaksitoista kuukautta sekä erikoisammattitutkinnon tai ammattitutkinnon lisäksi kolme vuotta.

Pääsyvaatimuksena 1 momentissa tarkoitettuun raskaiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuskoulutukseen on kuuden kuukauden kokemus kevyiden ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastuksista, raskaiden ajoneuvojen jarrujen laajan tarkastuksen erikoiskoulutukseen raskaiden ajoneuvojen määräaikaiskatsastuskoulutus sekä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastusten erikoiskoulutukseen kuuden kuukauden käytännön kokemus katsastustehtäviä vastaavien ajoneuvojen määräaikais- ja valvontakatsastuksista.

Tarkempia säännöksiä jatkokoulutuksesta annetaan liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään jatkokoulutukseen liittyvistä kokeista ja niistä annettavasta todistuksesta. Liikenne- ja viestintävirasto antaa kuitenkin tarvittaessa määräykset jatkokoulutukseen liittyvien kokeiden arvostelu- ja hyväksymisperusteista.

21 a §
Ulkomailla hankitun ammattipätevyyden tunnustaminen

Edellä 17–19 ja 21 §:ssä tarkoitetun koulutusvaatimuksen täyttää myös hakija, jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1384/2015) tarkoitettu päätös toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnettyjen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta. Päätöksen tekee Liikenne- ja viestintävirasto. Tämän lain 32 §:ssä tarkoitetun jatkokoulutusluvan saanut koulutuksen antaja ja Liikenne- ja viestintävirasto voivat järjestää hakijalle ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun kelpoisuuskokeen.

22 §
Katsastusluvan mukaisen toiminnan aloittaminen

Katsastusluvan mukainen katsastustoiminta on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa katsastusluvan myöntämisestä. Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta erityisestä syystä pidentää määräaikaa.

25 §
Katsastuksen suorittaminen katsastustoimipaikan ulkopuolella

Katsastusluvan haltija saa katsastaa katsastustoimipaikan toimitilojen ulkopuolella olevissa tiloissa ajoneuvot, joita ei tieliikenteessä yleisesti sallituista arvoista poikkeavien mittojen, massojen tai muiden ominaisuuksien vuoksi ole mahdollista katsastaa katsastustoimipaikan toimitiloissa taikka joiden katsastus on muutoin epätarkoituksenmukaista katsastustoimipaikan varsinaisissa tiloissa. Katsastustoimipaikan ulkopuolella olevien toimitilojen sekä katsastuksessa käytettävien laitteiden ja varusteiden on suoritettavien katsastusten edellyttämässä laajuudessa vastattava tässä laissa ja sen nojalla varsinaisen katsastustoimipaikan toimitiloille, laitteille ja varusteille säädettyjä ja määrättyjä vaatimuksia.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa poikkeustapauksessa katsastusluvan haltijalle luvan katsastaa toistaiseksi muitakin kuin 1 momentissa tarkoitettuja ajoneuvoja katsastustoimipaikan ulkopuolella sijaitsevissa, hyväksymissään tiloissa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että ajoneuvoja on niiden suuren lukumäärän, liikenneturvallisuuden, ympäristöseikkojen tai muun vastaavan syyn vuoksi epätarkoituksenmukaista siirtää katsastustoimipaikalle katsastettaviksi. Lisäksi luvan myöntämisen edellytyksenä on, että katsastustoimipaikan ulkopuolella olevat toimitilat ja katsastuksessa käytettävät laitteet ja varusteet vastaavat suoritettavien katsastusten edellyttämässä laajuudessa tässä laissa ja sen nojalla varsinaisen katsastustoimipaikan toimitiloille, laitteille ja varusteille säädettyjä ja määrättyjä vaatimuksia.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin katsastuksiin käytettävistä toimitiloista, laitteista ja varusteista sekä siitä, millaisia ajoneuvoja voidaan 1 ja 2 momentin mukaan katsastaa katsastustoimipaikan ulkopuolella.

26 §
Palvelutietojen ja katsastushintojen ilmoittaminen katsastuspalvelurekisteriin

Katsastusluvan haltijan on talletettava suorakäyttöisesti katsastuspalvelurekisteriin:

1) katsastustoimipaikan nimi, sijainti ja yhteystiedot;

2) katsastuslajeittain palveluajat, jolloin katsastustoimipaikalla on yleisesti saatavissa katsastuspalveluita;

3) tiedot tarjottavista katsastuspalveluista ja niistä yleisesti perittävistä maksuista ajoneuvoluokittain ja katsastuslajeittain.

Liikenne- ja viestintävirastolla on erityisestä syystä oikeus muuttaa katsastuspalvelurekisteriin talletettuja tietoja, jos se havaitsee niissä virheitä tai puutteita. Ennen kuin virasto muuttaa katsastuspalvelurekisteriin talletettuja tietoja, katsastusluvan haltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat tekniset määräykset katsastuspalvelurekisteriin ilmoitettavista tiedoista ja siitä, miten ilmoitus rekisteriin tehdään.

27 §
Katsastusasiakirjojen säilyttäminen ja luovuttaminen

Katsastustoimipaikan on lähetettävä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastusta koskevat todistukset ja muut asiakirjat Liikenne- ja viestintävirastolle säilytettäviksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun katsastus on suoritettu loppuun. Liikenne- ja viestintävirasto saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa näitä todistuksia ja asiakirjoja sekä muita katsastustoiminnassa tarvittavia asiakirjoja teknisellä käyttöyhteydellä katsastustoimipaikoille katsastustoimintaa varten.

Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut katsastusta koskevat todistukset ja muut asiakirjat on säilytettävä katsastustoimipaikalla. Määräaikaiskatsastusta koskevat asiakirjat ja tarkastustodistukset säilytetään vähintään kaksi vuotta ja muut asiakirjat vähintään 15 vuotta.

28 §
Katsastustoiminnan päättyminen

Katsastustoimipaikan toiminnan keskeytyessä tai päättyessä katsastusluvan haltijan on toimitettava katsastuksen suorittamiseen välittömästi liittyvät asiakirjat ja lomakkeet Liikenne- ja viestintävirastolle sen pyynnöstä. Näihin asiakirjoihin sovelletaan muutoin, mitä 27 §:ssä säädetään.

29 §
Jatkokoulutuksen antaja

Katsastustoiminnasta vastaavien henkilöiden ja katsastajien jatkokoulutusta antavalla on oltava Liikenne- ja viestintäviraston myöntämä lupa jatkokoulutuksen antamiseen. Liikenne- ja viestintävirasto antaa luvan myös yksittäisen täydennyskoulutustilaisuuden järjestämiseen. Tällaisen tilaisuuden järjestäjään sovelletaan, mitä tässä laissa ja sen nojalla säädetään jatkokoulutusluvan hakijasta ja jatkokoulutusluvan myöntämisestä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi tarvittaessa antaa erikois- ja täydennyskoulutusta.

31 §
Jatkokoulutusluvan hakeminen

Jatkokoulutuslupaa haetaan kirjallisesti Liikenne- ja viestintävirastolta. Hakemukseen on liitettävä:

1) selvitys siitä, missä laajuudessa koulutusoikeutta haetaan;

2) tieto koulutustoiminnasta vastaavasta henkilöstä sekä hänen katsastustoimintaan liittyvästä koulutuksestaan ja kokemuksestaan;

3) selvitys pääasiallisen opetushenkilöstön ammattitaidosta;

4) selvitys opetusmateriaalista;

5) selvitys koulutuksen sisällöstä, josta käyvät ilmi opetettavat asiat ja niiden aikataulu sekä opetusmenetelmät;

6) tiedot paikoista, joissa koulutusta pääasiassa annetaan, sekä selvitys vaadittavan käytännön harjoittelun mahdollisuuksista ja kirjallisten kokeiden käytännön järjestelyistä;

7) arvio siitä, milloin koulutustoiminta on tarkoitus käynnistää.

Liikenne- ja viestintäviraston pyynnöstä luvanhakijan on esitettävä virastolle koulutuksessa käytettävä opetusmateriaali kokonaisuudessaan.

Jos jatkokoulutusluvan hakijalla on voimassaoleva jatkokoulutuslupa, hakemukseen ei tarvitse liittää niitä 1 momentissa tarkoitettuja selvityksiä, jotka on toimitettu lupaviranomaiselle edellisen hakemuksen yhteydessä tai valvontaa varten edellyttäen, että asiakirjoissa olevat tiedot pitävät edelleen paikkansa.

32 §
Jatkokoulutusluvan myöntäminen

Liikenne- ja viestintäviraston tulee myöntää jatkokoulutuslupa hakijalle, joka täyttää 30 §:ssä säädetyt edellytykset ja esittää 31 §:ssä tarkoitetut selvitykset.

33 §
Jatkokoulutukseen liittyvät kokeet ja niitä koskevien asiakirjojen säilyttäminen

Liikenne- ja viestintävirasto järjestää määräaikaiskatsastuskoulutukseen liittyvät loppukokeet ja koulutuksen antaja muut jatkokoulutukseen liittyvät kokeet.

36 §
Katsastustoiminnan seuranta

Liikenne- ja viestintävirasto seuraa katsastuspalvelujen alueellista tarjontaa, katsastuksesta perittävien maksujen kehitystä ja katsastustoiminnan harjoittamista muutoinkin. Virasto antaa vuosittain liikenne- ja viestintäministeriölle selvityksen seurannan tuloksista.

37 §
Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto.

Liikenne- ja viestintävirasto tarkastaa vähintään viiden vuoden välein, että katsastusluvan ja jatkokoulutusluvan haltija edelleen täyttävät luvan myöntämisen edellytykset.

38 §
Tietojen antaminen valvontaviranomaiselle

Katsastusluvan haltijan on annettava pyynnöstä salassapitosäännösten estämättä Liikenne- ja viestintävirastolle valvontaa varten tarvittavat tiedot mukaan lukien tiedot luvanhaltijan kirjanpidosta, varainhallinnasta, hallinnosta, tilojen ja laitteiden vuokrauksesta sekä katsastuksia suorittavista henkilöistä ja harjoitetusta katsastustoiminnasta. Lisäksi katsastusluvan haltijan on salassapitosäännösten estämättä annettava pyynnöstä Liikenne- ja viestintävirastolle katsastustoiminnan valvontaa, seurantaa ja tutkimustoimintaa varten tiedot katsastustoiminnassa edellisen ja kuluvan vuoden aikana katsastuksista perityistä keskimääräisistä maksuista katsastuslajeittain ja ajoneuvoluokittain.

Jatkokoulutusluvan haltijan on pyynnöstä annettava salassapitosäännösten estämättä Liikenne- ja viestintävirastolle tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamisen valvontaa varten tarvittavat tiedot mukaan lukien tiedot koulutusta antavista henkilöistä ja annetusta koulutuksesta.

Katsastusluvan ja jatkokoulutusluvan haltijoiden on viipymättä ilmoitettava toiminnasta vastaavien henkilöiden vaihdoksista sekä muista toimintaa koskevista merkittävistä muutoksista Liikenne- ja viestintävirastolle. Katsastusluvan haltijan on lisäksi ilmoitettava virastolle omistussuhteissaan tapahtuneista muutoksista.

39 §
Katsastustoimipaikan ja koulutuspaikan tarkastukset

Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus tehdä tässä laissa tarkoitettujen valvontatehtävien hoitamiseksi tarvittavia tarkastuksia paikoissa, joissa harjoitetaan katsastusluvassa tai jatkokoulutusluvassa tarkoitettua toimintaa. Luvanhaltija on velvollinen järjestämään olosuhteet sellaisiksi, että tarkastus voidaan tehdä. Tarkastuksia ei saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tarkastuksessa on noudatettava, mitä hallintolain 39 §:ssä säädetään.

40 §
Sopimuskumppanin suorittamat toimipaikan tarkastukset

Liikenne- ja viestintävirasto voi tehdä 39 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen suorittamisesta sopimuksen yksityisen palvelun tuottajan kanssa. Palvelun tuottajan kanssa on sovittava yksityiskohtaisesti tarkastettavat katsastustoimipaikat ja jatkokoulutusluvan haltijoiden toimitilat sekä niissä tarkastettavat kohteet.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun sopimuskumppanin ja tämän palveluksessa olevan muun tarkastuksen suorittajan tulee olla ammattitaitoisia suorittamaan kyseessä olevia tarkastuksia. Tarkastusta suorittavalla on oltava Liikenne- ja viestintäviraston antama todistus hänen oikeudestaan suorittaa tarkastuksia. Todistus on pyydettäessä esitettävä asianomaisen katsastusluvan haltijan tai jatkokoulutusluvan haltijan edustajalle. Tarkastusta suorittavan virkavastuusta säädetään 52 §:ssä.

Liikenne- ja viestintävirasto valvoo, että tarkastukset suoritetaan säännösten ja palvelun hankintaa koskevan sopimuksen mukaisesti ja vastaa sopimuskumppanien suorittamista tarkastuksista. Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimuskumppani on velvollinen antamaan Liikenne- ja viestintävirastolle raportin jokaisesta suoritetusta tarkastuksesta ja tarkastuksessa havaituista puutteista siten kuin siitä tarkastusten suorittamista koskevassa sopimuksessa sovitaan. Raportti on annettava tiedoksi myös asianomaisille katsastusluvan ja jatkokoulutusluvan haltijoille.

41 §
Katsastetun ajoneuvon tarkastus

Katsastustoimipaikan katsastustehtävien valvomiseksi Liikenne- ja viestintävirasto saa heti katsastuksen jälkeen suorittaa ajoneuvolle katsastusta vastaavan tarkastuksen tai osan siitä. Tarkastuksen suorittamiseksi Liikenne- ja viestintäviraston virkamies saa pysäyttää ajoneuvon ennen sen poistumista katsastustoimipaikalta. Tarkastus tulee suorittaa siten, että siitä aiheutuu uudelleen tarkastettavan ajoneuvon kuljettajalle mahdollisimman vähän vaivaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu tarkastus saadaan suorittaa korvauksetta 1 momentissa tarkoitetun katsastustoimipaikan tiloissa ja laitteita käyttäen. Tarkastukseen sovelletaan, mitä ajoneuvolaissa ja sen nojalla säädetään kyseisestä katsastuslajista.

Liikenne- ja viestintävirasto saa osallistua ajoneuvolaissa tarkoitettuun tekniseen tienvarsitarkastukseen, kun osallistumisen tarkoituksena on mainitun lain 70 §:ssä säädetyn tarkastuksen lisäksi valvoa katsastustoimipaikkojen katsastustehtäviä. Liikenne- ja viestintäviraston virkamies toimii tarkastuksessa ajoneuvon teknisenä asiantuntijana katsastuksen suorittamiseen oikeutetun henkilön asemesta. Liikenne- ja viestintäviraston virkamiehellä on tarkastuksessa sama toimivalta kuin ajoneuvolain 71 §:n mukaan katsastuksen suorittamiseen oikeutetulla henkilöllä.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitetuissa tarkastuksissa Liikenne- ja viestintäviraston virkamiehellä on oltava viraston antama todistus oikeudesta suorittaa tarkastus. Todistus on pyydettäessä esitettävä tarkastettavan ajoneuvon kuljettajalle.

42 §
Ajoneuvon määrääminen valvontakatsastukseen

Katsastustoimipaikan katsastustehtävien valvomiseksi Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä ajoneuvon valvontakatsastukseen johonkin ajoneuvon lähellä sijaitsevaan katsastustoimipaikkaan, jos se 41 §:ssä tarkoitetussa tarkastuksessa havaitsee tai saa muutoin tiedon, että ajoneuvon kunnossa tai säännöstenmukaisuudessa on ilmeisesti sellainen vika tai puute, jonka johdosta ajoneuvo olisi pitänyt hylätä edellisessä katsastuksessa. Jos ajoneuvoa ei ole Liikenne- ja viestintäviraston määräämässä ajassa hyväksytty valvontakatsastuksessa, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä.

43 §
Katsastusluvan peruuttaminen sekä huomautus ja varoitus

Liikenne- ja viestintäviraston on peruutettava katsastuslupa, jos:

1) katsastustoimipaikan toiminta on lopetettu kokonaan; tai

2) katsastusluvan haltija on asetettu konkurssiin.

Liikenne- ja viestintäviraston on peruutettava katsastuslupa määräajaksi tai kokonaan, jos:

1) katsastustoimipaikalla ei harjoiteta säännöllistä katsastustoimintaa tai toimintaa ei harjoiteta katsastuspalvelurekisteriin tehdyn ilmoituksen mukaisesti;

2) katsastusluvan haltija ei enää täytä katsastusluvan myöntämisen edellytyksiä; tai

3) katsastustoimipaikalla katsastuksia suorittava henkilöstö ei täytä säädettyjä ammattitaito- tai luotettavuusvaatimuksia.

Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa katsastusluvan määräajaksi tai kokonaan, jos:

1) katsastuksessa on hyväksytty liikenteessä käytettäviksi ajoneuvoja, jotka eivät ilmeisen selvästi ole olleet säännösten ja määräysten mukaisia;

2) katsastuksessa on hylätty ajoneuvoja, joiden kaikkia ilmeisiä vikoja tai puutteita ei ole huomioitu;

3) katsastuksessa on tarpeettomasti edellytetty korjattavaksi ajoneuvojen vikoja tai puutteita;

4) katsastuksissa havaittujen vikojen tai puutteiden määrä taikka katsastuksessa ensimmäisellä kerralla hylättyjen ajoneuvojen suhteellinen osuus perusteettomasti poikkeaa merkittävästi toimipaikalla katsastajakohtaisesti tai yleisestä valtakunnallisesta tasosta taikka toimipaikalle katsastukseen esitettyjen ajoneuvojen tosiasiallisesta kunnosta;

5) katsastuksessa on laiminlyöty ajoneuvojen verotukseen liittyvää valvontaa tai muutoin jätetty suorittamatta tehtävä, joka on erikseen säädetty suoritettavaksi katsastuksen yhteydessä; taikka

6) toiminnassa on rikottu 23 §:ssä säädettyä tasapuolisuusvaatimusta tai muuta tässä laissa tai sen nojalla säädettyä tai määrättyä vaatimusta.

Liikenne- ja viestintäviraston on kuitenkin annettava katsastusluvan haltijalle katsastusluvan peruuttamisen sijasta huomautus ja tarvittaessa kirjallinen varoitus, jos luvan peruuttaminen olisi kohtuutonta. Jos katsastusluvan peruuttamisen taikka varoituksen tai huomautuksen antamisen peruste on sellainen, että se voidaan korjata, Liikenne- ja viestintäviraston on ennen luvan peruuttamista taikka varoituksen tai huomautuksen antamista annettava luvanhaltijalle mahdollisuus kohtuullisessa määräajassa korjata puute tai laiminlyönti. Lupa voidaan peruuttaa, jos epäkohtaa ei ole määräajassa korjattu.

44 §
Katsastusten suorittamiskielto sekä huomautus ja varoitus katsastajalle

Liikenne- ja viestintävirasto voi enintään kuuden kuukauden määräajaksi kieltää katsastajaa suorittamasta katsastuksia, jos hän on katsastuksessa:

1) hyväksynyt liikenteessä käytettäviksi ajoneuvoja, jotka eivät ilmeisen selvästi ole olleet säännösten ja määräysten mukaisia;

2) hylännyt ajoneuvoja, joiden kaikkia ilmeisiä vikoja tai puutteita ei ole huomioitu;

3) tarpeettomasti edellyttänyt korjattavaksi ajoneuvon vikoja tai puutteita;

4) laiminlyönyt ajoneuvojen verotukseen liittyvää valvontaa tai muutoin jättänyt suorittamatta tehtävän, joka on erikseen säädetty suoritettavaksi katsastuksen yhteydessä; taikka

5) rikkonut 23 §:ssä säädettyä tasapuolisuusvaatimusta tai muuta tässä laissa tai sen nojalla säädettyä tai määrättyä vaatimusta.

Liikenne- ja viestintäviraston on kuitenkin annettava katsastajalle katsastusten suorittamiskiellon sijasta huomautus ja tarvittaessa kirjallinen varoitus, jos kielto olisi kohtuuton ja ilmenneet rikkomukset tai laiminlyönnit ovat vähäisiä.

45 §
Väliaikaiset toimenpiteet katsastustoiminnan puutteiden johdosta

Jos on ilmeistä, että katsastusluvan haltijan tai katsastajan katsastustoiminnassa on olennaisia puutteita tai väärinkäytöksiä, Liikenne- ja viestintävirasto voi väliaikaisesti kieltää katsastusluvan haltijan katsastustoiminnan harjoittamisen ja katsastajan katsastusten suorittamisen sekä tarvittaessa estää katsastusluvan haltijaa tai katsastajaa käyttämästä liikenneasioiden rekisteriä ja tallettamasta tietoja tietojärjestelmään. Väliaikainen kielto sekä käytön ja tallettamisen estäminen ovat voimassa, kunnes katsastusluvan peruuttamista tai katsastajan katsastusten suorittamisen kieltämistä koskeva asia on lopullisesti ratkaistu 43 tai 44 §:n nojalla. Asia on ratkaistava ilman aiheetonta viivytystä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja väliaikaista kieltoa sekä tietojärjestelmän käytön ja tallettamisen estämistä koskevia päätöksiä on noudatettava päätöksistä tehdyistä valituksista huolimatta.

46 §
Katsastustoimipaikan toimitilan tai laitteen käyttökielto

Jos tarkastuksessa tai muuten havaitaan, ettei katsastustoiminnassa käytettävä toimitila tai laite täytä tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia, Liikenne- ja viestintävirasto voi kieltää toimitilan tai laitteen käytön taikka rajoittaa sen käyttöä siihen asti kunnes toimitila ja laite on saatettu säännösten ja määräysten mukaisiksi.

47 §
Jatkokoulutusluvan peruuttaminen sekä huomautus ja varoitus jatkokoulutusluvan haltijalle

Liikenne- ja viestintäviraston on peruutettava jatkokoulutuslupa määräajaksi tai kokonaan, jos jatkokoulutusluvan haltija ei enää täytä luvan myöntämisen edellytyksiä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa jatkokoulutusluvan määräajaksi tai kokonaan, jos:

1) koulutuksessa ei ole noudatettu koulutusta koskevia säännöksiä; tai

2) koulutusta ei ole hoidettu luvan mukaisesti tai muutoin asianmukaisesti.

Liikenne- ja viestintäviraston on kuitenkin annettava jatkokoulutusluvan haltijalle luvan peruuttamisen sijasta huomautus ja tarvittaessa kirjallinen varoitus, jos luvan peruuttaminen olisi kohtuutonta. Jos jatkokoulutusluvan peruuttamisen taikka varoituksen tai huomautuksen antamisen peruste on sellainen, että se voidaan korjata, Liikenne- ja viestintäviraston on ennen luvan peruuttamista taikka varoituksen tai huomautuksen antamista annettava luvanhaltijalle mahdollisuus kohtuullisessa määräajassa korjata puute tai laiminlyönti. Lupa voidaan peruuttaa, jos epäkohtaa ei ole määräajassa korjattu.

48 §
Henkilörekisteritiedot

Liikenne- ja viestintävirastolla on sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta säädetään, oikeus saada tarpeellisia tietoja rikosrekisteristä ja liikenneasioiden rekisteristä katsastusluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevien asioiden käsittelyä, 10 ja 16 §:ssä tarkoitettua päätöksentekoa ja 6 luvussa tarkoitettua valvontaa varten. Tieto rikoksesta voidaan salassapitosäännösten estämättä luovuttaa 43 §:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden yhteydessä katsastusluvan haltijalle sekä 10 ja 16 §:ssä tarkoitettujen päätösten yhteydessä päätöstä pyytäneelle katsastusluvan hakijalle ja 9 §:ssä tarkoitetulle henkilölle sekä päätöstä pyytäneelle katsastustoiminnasta vastaavalle henkilölle ja katsastajalle.

50 §
Pakkokeinot

Liikenne- ja viestintävirasto voi asettaa 28 §:ssä tarkoitettujen asiakirjojen ja lomakkeiden toimittamisvelvollisuuden, 38 §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuuden ja 45 §:ssä tarkoitetun kiellon tai rajoituksen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakosta säädetään muutoin uhkasakkolaissa (1113/1990).

Sitä, joka ei noudata tämän lain nojalla määrättyä, uhkasakolla tehostettua velvollisuutta, kieltoa tai rajoitusta, ei voida tuomita rangaistukseen samasta teosta.

53 §
Oikaisu ja muutoksenhaku

Katsastusluvan haltijan katsastusasiassa ja jatkokoulutusluvan haltijan koulutusasiassa tekemään päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.

Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta tekemään päätökseen tai sen tämän lain nojalla muutoin tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ( / ) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

55 §
Tietojen antaminen epäillystä rikoksesta ja epäkuntoisesta ajoneuvosta

Rikoksen esitutkintaa, syyteharkintaa tai ajo-oikeuspäätöksiä tekevä viranomainen saa salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle sellaisesta epäillystä rikoksesta, jolla voi olla vaikutusta arvioitaessa 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun hakijan ja henkilön luotettavuutta katsastustoiminnan harjoittamiseen taikka 15 §:ssä tarkoitetun henkilön luotettavuutta katsastustehtävissä.

Liikennevalvontaa tekevä viranomainen saa salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle ajoneuvossa valvonnan yhteydessä todetusta viasta tai puutteellisuudesta, joka ilmeisesti on ollut ajoneuvossa sille viimeksi suoritetussa katsastuksessa.

56 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään lisäksi Liikenne- ja viestintäviraston apuna toimivan neuvoa antavan koulutustoimikunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä.

Tarkempia säännöksiä katsastusluvan myöntämisen edellytyksistä ja laadunhallintajärjestelmästä sekä katsastustoimipaikalla säilytettävistä asiakirjoista voidaan antaa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.

58 §
Siirtymäsäännökset

1. Kumottavan lain nojalla annetut säännökset jäävät edelleen voimaan.

2. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat katsastusluvat ovat voimassa sellaisinaan luvassa määrätyn ajan. Tällaisen luvan nojalla katsastustoimintaa harjoitetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Luvanhaltijan on kuitenkin talletettava 26 §:ssä tarkoitetut tiedot katsastuspalvelurekisteriin. Lisäksi luvanhaltijaan sovelletaan 37–46 §:ää.

3. Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan katsastusluvan voimassaolo päättyy aikaisemmin kuin kolmen vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta, luvanhaltija saa jatkaa kyseisen katsastusluvan nojalla luvanmukaista katsastustoimintaa kolme vuotta tämän lain voimaantulosta ilmoitettuaan siitä kirjallisesti Liikenne- ja viestintävirastolle ennen luvan voimassaolon päättymistä. Jos tällainen ilmoitus on tehty, luvanhaltijan on kyseisenä aikana harjoitettava katsastustoimintaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Luvanhaltijan on kuitenkin talletettava 26 §:ssä tarkoitetut tiedot katsastuspalvelurekisteriin. Lisäksi luvanhaltijaan sovelletaan 37–46 §:ää.

4. Kaikkien katsastusluvan haltijoiden on talletettava 26 §:ssä tarkoitetut tiedot katsastuspalvelurekisteriin kuukauden kuluessa mainitun pykälän voimaantulosta.

5. Kumottavan lain 15 §:n mukainen tämän lain voimaan tullessa toiminnassa oleva sivutoimipiste saa jatkaa toimintaansa sellaisenaan siihen asti, kun toimintaa jatkaa 2 tai 3 momentin nojalla se katsastustoimipaikka, josta sivutoimipiste on mainitun 15 §:n mukaisesti hoidettu. Katsastusluvan haltijan oikeus sivutoimipisteeseen päättyy kuitenkin kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tämän lain 6 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja katsastuksia suorittamaan oikeutettu katsastustoimipaikka aloittaa seudulla toimintansa.

6. Edellä 2 ja 3 momentista poiketen tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat oikeudet ajoneuvojen katsastukseen katsastustoimipaikan ulkopuolella päättyvät vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

7. Henkilön, joka tämän lain voimaan tullessa täyttää katsastuksia suorittavalta henkilöltä edellytetyt pätevyysvaatimukset, katsotaan täyttävän 17 §:ssä ja tämän lain nojalla säädetyt ammattitaitovaatimukset, jos hän suorittaa säädetyn täydennyskoulutuksen mukaan lukien erikoiskoulutuksen kokeen säädetyin väliajoin.

8. Henkilö, joka tämän lain voimaan tullessa täyttää katsastustoiminnasta vastaavalta henkilöltä edellytetyt pätevyysvaatimukset, katsotaan täyttävän 21 §:ssä ja tämän lain nojalla säädetyt ammattitaitovaatimukset, jos hän suorittaa säädetyn täydennyskoulutuksen mukaan lukien erikoiskoulutuksen kokeen säädetyin väliajoin. Kumottavan lain 29 §:n nojalla ammattitaitovaatimukset täyttävän henkilön on suoritettava puuttuva erikoiskoulutuksen koe viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta ja sen jälkeen säädetyin väliajoin.

9. Ennen 2 päivää marraskuuta 2007 tehtyjä rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastuksia koskevat todistukset ja muut asiakirjat säilytetään katsastustoimipaikalla viisitoista vuotta.

10. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat koulutusoikeudet jäävät sellaisinaan voimaan.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.


6.

Laki ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain 14 §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain (828/2008) 14 §, sellaisena kuin se on laissa ( / ), seuraavasti:

14 §
Täytäntöönpano ja tarkemmat säännökset

Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa tässä laissa säädettyjen tehtävien valtakunnallisesta ohjauksesta.

Väylävirasto voi sopimuksen nojalla antaa maakunnalle hoidettavaksi virastolle tämän lain mukaan kuuluvia julkisia tehtäviä tai ottaa hoidettavakseen tämän lain mukaan maakunnalle kuuluvia julkisia tehtäviä.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.


7.

Laki ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä annetun lain 958/2013 2–8, 10, 13, 14, 15 a, 20, 22–29, 31 ja 35 §,

sellaisina kuin niistä ovat 7 § osaksi laeissa 475/2017 ja ( / ), 8 ja 28 § osaksi laissa ( / ) 15 a § laissa 1388/2015, 22 § laissa 907/2014 sekä 27 § osaksi laissa 475/2017, seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) yksittäishyväksynnällä ajoneuvolain 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettua menettelyä;

2) yksittäishyväksynnän myöntäjällä palvelun tarjoajaa, jonka kanssa Liikenne- ja viestintävirasto on tehnyt yksittäishyväksyntöjen myöntämistä koskevan sopimuksen;

3) yksittäishyväksyjällä henkilöä, jolla on oikeus suorittaa yksittäishyväksyntöjä.

Yksittäishyväksynnän myöntäjä voi tehdä yksittäishyväksynnän yhteydessä ajoneuvolain 50 e §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia, mittauksia, laskelmia ja selvityksiä.

3 §
Vastuu yksittäishyväksynnän järjestämisestä

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa ajoneuvojen yksittäishyväksynnän järjestämisestä Suomessa.

4 §
Yksittäishyväksyntöjen myöntämisen järjestäminen

Liikenne- ja viestintävirasto järjestää yksittäishyväksyntöjen myöntämisen hankkimalla toimintaan tarvittavat palvelut niiden tuottajilta. Myöntäminen on järjestettävä sopimuksin siten, että toiminnassa tarvittavien palvelujen laatu, yhdenmukaisuus ja saatavuus turvataan kohtuullisessa määrin eri puolilla maata.

Liikenne- ja viestintävirasto tekee sopimuksen yksittäishyväksyntöjen myöntämisestä niiden palvelun tuottajien kanssa, jotka täyttävät tässä laissa tai sen nojalla säädetyt vaatimukset.

5 §
Yksittäishyväksyntätoiminnasta maksettava palvelukorvaus

Liikenne- ja viestintävirasto määrää sopimuskumppaneille maksettavan palvelukorvauksen suuruudesta.

6 §
Yksittäishyväksynnän hankinnasta ilmoittaminen

Liikenne- ja viestintävirasto ilmoittaa kotisivuillaan palveluntuottajien mahdollisuudesta tehdä Liikenne- ja viestintäviraston kanssa sopimus yksittäishyväksyntöjen myöntämisestä.

7 §
Ilmoittautuminen sopimuskumppaniksi

Palvelun tarjoajan, joka haluaa tehdä Liikenne- ja viestintäviraston kanssa yksittäishyväksyntöjen myöntämistä koskevan sopimuksen, jäljempänä hakija, on esitettävä Liikenne ja viestintävirastolle kirjallinen selvitys seuraavasti:

1) yhtiömuodossa toimivan hakijan kaupparekisteriote tai muu vastaava selvitys sekä selvitys omistussuhteista;

2) selvitys palvelujen laajuudesta;

3) tieto suunnitellusta paikasta ja toimitilasta, jossa toimintaa ryhdytään harjoittamaan;

4) arvio toiminnan aloittamisajankohdasta;

5) selvitys suunnitelluista palveluajoista;

6) selvitys laatujärjestelmästä;

7) tieto yksittäishyväksyntöjen myöntämisestä vastaavasta henkilöstä;

8) selvitys siitä, miten hakijan on tarkoitus toteuttaa yhteydet liikenneasioiden rekisteriin sekä miten hakija huolehtii asianmukaisesta tietosuojasta ja tietoturvasta;

9) selvitys siitä, miten hakija tai yhtiömuodossa toimivaan hakijaan määräävässä asemassa oleva täyttää 9, 11, 12 ja 16 §:ssä tarkoitetut vaatimukset;

10) selvitys siitä, miten hakijan palveluksessa oleva henkilöstö täyttää 11 ja 13–15 §:ssä tarkoitetut vaatimukset;

11) selvitys siitä, miten toimitilat täyttävät 10 §:ssä tarkoitetut vaatimukset.

8 §
Yksittäishyväksyntöjen myöntämistä koskeva sopimus

Sopimuksessa on sovittava:

1) palvelun laajuudesta;

2) toiminnan aloittamisesta;

3) paikkakunnasta ja toimitilasta, joissa yksittäishyväksyntään kuuluvat tarkastukset suoritetaan;

4) toiminnassa edellytettävistä välineistä;

5) palveluajoista;

6) liikenneasioiden rekisterin käyttämisestä, yksittäishyväksynnän myöntämistä koskevien tietojen tallettamisesta liikenneasioiden rekisteriin sekä yksittäishyväksynnän myöntäjältä edellytettävän tietosuojan ja tietoturvan osoittamisesta;

7) yksittäishyväksynnän myöntämisestä perittävien maksujen perimisessä ja tilittämisessä Liikenne- ja viestintävirastolle noudatettavasta menettelystä;

8) yksittäishyväksyntöjen myöntämistä koskevien asiakirjojen toimittamisesta Liikenne- ja viestintävirastoon;

9) sopimuskaudesta, sopimuksen päättymisestä erityistilanteissa kesken sopimuskauden ja sopimussakosta;

10) valvonnasta ja muista keinoista, joilla Liikenne- ja viestintävirasto voi varmistua yksittäishyväksyntöjen asianmukaisesta myöntämisestä.

10 §
Toimitilat

Yksittäishyväksyntään käytettävien toimitilojen on oltava sellaiset, että yksittäishyväksyttävien ajoneuvojen tarkastukset voidaan suorittaa niissä asianmukaisesti sisätiloissa säästä riippumatta.

Yksittäishyväksyntä saadaan suorittaa toimitilojen ulkopuolella, jos ajoneuvoja on niiden suuren lukumäärän, liikenneturvallisuuden, ympäristöseikkojen tai muun vastaavan syyn takia epätarkoituksenmukaista siirtää toimitiloihin. Jos tarkastuksia tehdään yksittäishyväksynnän myöntäjän toimitilojen ulkopuolella, tilojen tulee täyttää 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tarkastuksiin käytettävistä toimitiloista ja siitä, millä edellytyksillä yksittäishyväksyntään kuuluvat tarkastukset voidaan suorittaa toimitilojen ulkopuolella.

13 §
Yksittäishyväksyjän peruskoulutusvaatimukset

Yksittäishyväksyjältä edellytetään peruskoulutuksena vähintään tekniikan ammattikorkeakoulututkintoa ja vähintään 30 opintopistettä joko ammattikorkeakoulun ajoneuvotekniikan perus- ja ammattiopintoja tai ammattikorkeakoulun muita soveltuvia konetekniikan perus- ja ammattiopintoja.

Teknillisen oppilaitoksen autotekniikan opintolinjan tai vastaavan soveltuvan teknikkotason tutkinnon katsotaan täyttävän 1 momentissa tarkoitetun vaatimuksen.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä siitä:

1) mitkä perus- ja ammattiopinnot katsotaan 1 momentissa tarkoitetuiksi muiksi soveltuviksi konetekniikan perus- ja ammattiopinnoiksi;

2) mitkä teknikkotason tutkinnot katsotaan 2 momentissa tarkoitetuiksi vastaaviksi teknikkotason tutkinnoiksi.

14 §
Yksittäishyväksyjältä vaadittava jatkokoulutus

Yksittäishyväksyjällä on oltava yksittäishyväksyntöjen myöntämistä varten yksittäishyväksyntään tarvittava jatkokoulutus ja siihen sisältyvä ammattitaidon säilyttämiseksi tarkoitettu täydennyskoulutus.

Liikenne- ja viestintävirasto voi tarvittaessa antaa 1 momentissa tarkoitettua jatkokoulutusta. Liikenne- ja viestintävirasto vastaanottaa jatkokoulutukseen liittyvät kokeet.

Tarkempia säännöksiä tarvittavasta jatkokoulutuksesta ja siihen liittyvistä kokeista annetaan liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.

15 a §
Ulkomailla hankitun ammattipätevyyden tunnustaminen

Edellä 13–15 §:ssä tarkoitetun koulutusvaatimuksen täyttää myös hakija, jolla on ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1384/2015) tarkoitettu päätös toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnettyjen muodollista pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tuottamasta kelpoisuudesta. Päätöksen tekee Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintävirasto voi järjestää hakijalle ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun kelpoisuuskokeen.

20 §
Asiakirjojen säilyttäminen ja luovuttaminen

Yksittäishyväksynnän myöntäjän on toimitettava yksittäishyväksynnän myöntämistä koskevat asiakirjat Liikenne- ja viestintävirastolle säilytettäväksi sen jälkeen, kun yksittäishyväksyntä on tehty. Liikenne- ja viestintävirasto saa luovuttaa näitä asiakirjoja teknisellä käyttöyhteydellä sen estämättä, mitä niiden salassapidosta säädetään, ajoneuvojen katsastus- tai rekisteröintitehtäviä suorittaville sekä yksittäishyväksyntöjen myöntämistoimintaa harjoittaville kyseistä toimintaa varten.

Jos yksittäishyväksynnän myöntämistä koskevan asian käsittely on kesken, kun yksittäishyväksynnän myöntäjän toiminta päättyy, yksittäishyväksynnän myöntäjän on toimitettava asiassa kertyneet asiakirjat Liikenne- ja viestintävirastolle edelleen yksittäishyväksynnän hakijalle palautettavaksi.

22 §
Valvonta

Liikenne- ja viestintävirasto valvoo yksittäishyväksyntöjen myöntämistä sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Liikenne- ja viestintävirasto voi käyttää valvonnassa FINAS-akkreditointipalvelun tai muun vastaavan laitoksen apua.

23 §
Tiedonsaanti

Yksittäishyväksynnän myöntäjän on annettava salassapitosäännösten estämättä Liikenne- ja viestintävirastolle valvonnassa tarvittavat tiedot mukaan lukien tarvittavat tiedot yksittäishyväksynnän myöntäjän kirjanpidosta, varainhallinnasta, hallinnosta ja tilojen vuokrauksesta, yksittäishyväksyjästä sekä yksittäishyväksyntätoiminnasta.

Yksittäishyväksynnän myöntäjän on viipymättä ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle sellaisista toimintaansa koskevista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta yksittäishyväksyntöjen myöntämiseen.

24 §
Tiloissa tehtävät tarkastukset

Liikenne- ja viestintävirastolla on oikeus tehdä tarkastuksia paikoissa, joissa yksittäishyväksyntöjä myönnetään. Yksittäishyväksynnän myöntäjän on järjestettävä olosuhteet sellaisiksi, että tarkastus voidaan suorittaa asianmukaisesti. Tarkastusta ei saa suorittaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa.

25 §
Ajoneuvon tarkastus

Yksittäishyväksyntätoiminnan valvomiseksi Liikenne- ja viestintävirasto saa heti yksittäishyväksynnän jälkeen suorittaa ajoneuvolle yksittäishyväksyntää vastaavan tarkastuksen tai osan siitä. Tarkastuksen suorittamiseksi Liikenne- ja viestintäviraston virkamies saa pysäyttää ajoneuvon sen poistuessa yksittäishyväksyntäpaikalta. Liikenne- ja viestintävirasto saa myös muutoin suorittaa yksittäishyväksytylle ajoneuvolle yksittäishyväksyntää vastaavan tarkastuksen tai osan siitä, jos Liikenne- ja viestintäviraston on syytä epäillä, että yksittäishyväksytyssä ajoneuvossa on liikenneturvallisuuteen tai ympäristöön vaikuttavia vakavia puutteita. Ajoneuvon tarkastus saadaan suorittaa sen yksittäishyväksynnän myöntäjän tiloissa, joka on myöntänyt ajoneuvolle yksittäishyväksynnän.

Liikenne- ja viestintäviraston suorittama tarkastus korvaa suoritetuilta osin aiemmin suoritetun yksittäishyväksynnän. Tarkastukseen sovelletaan, mitä ajoneuvolaissa ja sen nojalla säädetään yksittäishyväksynnästä.

26 §
Yksittäishyväksynnän peruuttaminen

Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa yksittäishyväksynnän ja edellyttää ajoneuvon toimittamista uudelleen yksittäishyväksyttäväksi, jos se havaitsee, että yksittäishyväksynnässä on hyväksytty ajoneuvo virheellisin perustein. Jos yksittäishyväksynnässä havaittu vika tai puutteellisuus on vähäinen, Liikenne- ja viestintävirasto voi yksittäishyväksynnän peruuttamisen sijasta edellyttää ajoneuvossa todetun vian tai puutteellisuuden korjaamista asettamassaan määräajassa.

Ajoneuvo on käyttökiellossa, jos korjattavaksi edellytettyä puutetta tai vikaa ei korjata määräajassa. Käyttökiellossa olevaa ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin käyttökieltoon johtaneet viat ja puutteellisuudet on korjattu.

27 §
Sopimuksen purkaminen

Liikenne- ja viestintävirasto voi purkaa yksittäishyväksyntöjen myöntämistä koskevan sopimuksen, jos yksittäishyväksynnän myöntäjä:

1) ei täytä 9–15 §:ssä säädettyjä edellytyksiä;

2) kieltäytyy antamasta Liikenne- ja viestintävirastolle toiminnan valvonnassa tarvittavia tietoja;

3) rikkoo 8 §:ssä tarkoitettua sopimusta niin, että yksittäishyväksyntöjen asianmukainen myöntäminen vaarantuu; tai

4) myöntää yksittäishyväksyntöjä niitä koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti.

Sopimuksen purkamisen edellytyksenä on, että Liikenne- ja viestintävirasto on antanut 1 momentissa tarkoitetuista rikkomuksista tai laiminlyönneistä yksittäishyväksynnän myöntäjälle huomautuksia tai kirjallisen varoituksen, mikä ei ole johtanut mainittujen rikkomusten tai laiminlyöntien korjaamiseen.

28 §
Liikenne- ja viestintäviraston tiedonsaantioikeus ja oikeus tietojen edelleen luovuttamiseen

Liikenne- ja viestintävirastolla on sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta säädetään, oikeus saada teknisellä käyttöyhteydellä tehtäviensä hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot rikosrekisteristä yksittäishyväksyntöjen myöntämisen edellytyksiksi säädettyjen luotettavuusvaatimusten selvittämiseksi ja valvontaa varten. Tieto rikoksesta voidaan sopimuksen purkamisen perusteena luovuttaa salassapitosäännösten estämättä yksittäishyväksynnän myöntäjälle.

29 §
Tietojen antaminen epäillystä rikoksesta ja ajoneuvon vaatimustenvastaisuudesta

Rikoksen esitutkintaa, syyteharkintaa tai ajo-oikeuspäätöksen tekevä viranomainen saa salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle epäillystä rikoksesta, jolla voi olla vaikutusta arvioitaessa yksittäishyväksynnän myöntäjän ja yksittäishyväksyjän luotettavuutta yksittäishyväksynnän myöntäjäksi tai yksittäishyväksyjäksi.

Liikennevalvontaa tekevä viranomainen saa salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle ajoneuvossa valvonnan yhteydessä todetusta vaatimustenvastaisuudesta, joka ilmeisesti on ollut ajoneuvossa jo yksittäishyväksyntää myönnettäessä.

31 §
Oikaisun hakeminen ja muutoksenhaku

Yksittäishyväksynnän myöntäjän tekemään yksittäishyväksyntää koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.

Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta tekemään päätökseen tai sen tämän lain nojalla muutoin tekemään päätökseen haetaan muutosta siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ( / ) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

35 §
Maksu yksittäishyväksynnästä

Yksittäishyväksynnästä peritään Liikenne- ja viestintävirastolle maksu valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjen perusteiden mukaan.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.


8.

Laki ajoneuvolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvolain (1090/2002) 1, 3, 7, 19 b, 20, 21, 24, 24 a, 24 b, 26, 27, 27 a, 29, 29 b, 31, 34, 34 a, 36, 39 b, 45, 48, 50 c, 50 e, 53, 53 a, 58, 60 a, 61 a, 62, 65 a, 65 b, 66 a, 66 c, 66 f, 69 a, 74–77, 79, 80, 84–86, 88, 93, 95 a, 96 ja 98 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 § laeissa 226/2009 ja 1042/2014, 3 § laeissa 226/2009, 961/2013, 176/2015, 1609/2015, 507/2017 ja ( / ), 7, 19 b, 24 a, 24 b, 27, 29, 36, 50 c, 61 a ja 62 § laissa 507/2017, 20, 24, 29 b, 39 b ja 79 § laissa 1042/2014, 21 § laeissa 1042/2014, 507/2017 ja ( / ), 26, 34 a, 65 b, 69 a, 77 ja 88 § laissa 276/2010, 27 a § laeissa 507/2017 ja ( / ), 31, 34, ja 95 a § laissa 1609/2015, 45 § laeissa 226/2009 ja 276/2010, 48 § laeissa 276/2010 ja 1042/2014, 50 e § laeissa 226/2009 ja 507/2017, 53, 53 a ja 58 § laissa 473/2017, 60 a § laeissa 1042/2014 ja 507/2017, 65 a § laeissa 233/2007 ja 276/2010, 66 a § laeissa 176/2015 ja 507/2017, 66 c ja 98 § laissa 176/2015, 66 f § laeissa 233/2007, 276/2010 ja 176/2015, 74 ja 75 § osaksi laissa 276/2010, 76 § laeissa 276/2010 ja 507/2017, 80 § laeissa 1042/2014 ja 1609/2015, 84 § laeissa 233/2007 ja 507/2017, 85 § laeissa 961/2013 ja 473/2017, 86 § laeissa 276/2010 ja 1609/2015, 93 § laeissa 276/2010 ja 473/2017 sekä 96 § laeissa 992/2016, 473/2017, 728/2017 ja ( / ), seuraavasti:

1 §
Soveltamisala

Tämä laki koskee tieliikennelaissa (267/1981) tarkoitetulla tiellä ja muualla käytettävien ajoneuvojen:

1) luokitusta;

2) rakennetta, hallintalaitteita, varusteita, järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä;

3) ympäristöominaisuuksia;

4) hyväksymistä liikenteeseen ja rekisteröintiä;

5) määräaikaisia ja muita ajoneuvon kunnon ja rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastamiseksi ja muuttamiseksi suoritettavia katsastuksia.

Tämä laki koskee ajoneuvon teknisiä tienvarsitarkastuksia.

Tämä laki koskee uusien moottorikelkkojen ja tieliikennekäyttöön tarkoitettujen uusien ajoneuvojen sekä sellaisten järjestelmien, osien, erillisten teknisten yksiköiden ja varusteiden maahantuontia, myytäväksi valmistamista, kaupan pitämistä, myyntiä ja muuta luovuttamista, joiden teknisistä ominaisuuksista taikka varustamisesta hyväksymismerkinnällä säädetään tässä laissa tai sen nojalla.

Tämä laki koskee moottorikelkkojen ja tieliikennekäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen sekä sellaisten järjestelmien, osien, erillisten teknisten yksiköiden ja varusteiden asennusta ja korjausta, joiden teknisistä ominaisuuksista taikka varustamisesta hyväksymismerkinnällä säädetään tässä laissa tai sen nojalla.

Tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sovelletaan sotilasajoneuvoihin. Jos sotilasajoneuvon erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen johdosta on tarpeen, puolustusministeriön asetuksella voidaan kuitenkin säätää poikkeuksia tämän lain ja sen nojalla annetuista säännöksistä sekä pääesikunnan määräyksellä voidaan antaa Liikenne- ja viestintäviraston määräyksistä poikkeavia määräyksiä.

3 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla;

2) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa; moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ovat auto, mopo ja moottoripyörä sekä kolmi- ja nelipyöräisten L-luokkien ajoneuvot samoin kuin traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo;

3) hinattavalla ajoneuvolla toiseen ajoneuvoon kytkettävää ajoneuvoa, joka ei ole tarkoitettu kulkemaan omalla käyttövoimalla;

4) sotilasajoneuvolla puolustusvoimien hallinnassa olevaa tai puolustusvoimien käyttöön erityisesti tarkoitettua ajoneuvoa sekä Suomessa olevaa Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan tarkoitettua ajoneuvoa;

5) ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota;

6) rekisterillä liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitettua liikenneasioiden rekisteriä;

7) tyyppihyväksynnällä menettelyä, jossa tyyppihyväksyntäviranomainen varmentaa ajoneuvotyypin, järjestelmän, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen täyttävän sitä koskevat tekniset vaatimukset;

8) monivaiheisella tyyppihyväksynnällä menettelyä, jossa tyyppihyväksyntäviranomainen yksin tai yhdessä toisen ETA-valtion tai Ahvenanmaan maakunnan hyväksyntäviranomaisen kanssa varmentaa keskeneräisen tai valmiin ajoneuvotyypin, valmistusasteen mukaan, täyttävän sitä koskevat tekniset vaatimukset;

9) yksittäishyväksynnällä menettelyä, jossa todetaan, että yksittäinen auto tai sen perävaunu, joka voi olla muukin kuin ainoa kappale, täyttää sitä koskevat vaatimukset;

10) rekisteröintikatsastuksella yksittäisen ajoneuvon luokittelua, vaatimustenmukaisuuden toteamista ja rekisteröintiä varten suoritettavaa tarkastusta;

11) kytkentäkatsastuksella vetävän ja hinattavan ajoneuvon tai ajoneuvojen kytkennän hyväksymiseksi suoritettavaa tarkastusta;

12) muutoskatsastuksella ajoneuvon muutosten hyväksymiseksi ja ajoneuvosta rekisteriin merkittyjen tietojen muuttamiseksi tai täydentämiseksi suoritettavaa tarkastusta;

13) määräaikaiskatsastuksella ajoneuvon käytön aikaista määräajoin suoritettavaksi säädettyä ajoneuvon kunnon ja rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastamista;

14) teknisellä tienvarsitarkastuksella tiellä ja muualla suoritettavaa ajoneuvon kunnon ja rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastusta;

15) ensirekisteröinnillä ajoneuvon yksilöintitietojen sekä ajoneuvon omistajuutta, haltijuutta, käyttövastaavaa, liikennevakuutusta ja käyttötarkoitusta koskevien tietojen merkitsemistä ensimmäistä kertaa Suomessa rekisteriin;

16) muutosrekisteröinnillä ajoneuvon omistajuutta, haltijuutta, käyttövastaavaa, liikennevakuutusta ja käyttötarkoitusta koskevissa tiedoissa tapahtuneiden muutosten merkitsemistä rekisteriin;

17) järjestelmällä ajoneuvon laitteistoa, joka on olennainen osa ajoneuvoa eikä ole yleensä irrotettavissa erilliseksi osaksi, kuten jarrujärjestelmää, pakokaasunpuhdistusjärjestelmää tai sisävarusteita;

18) osalla ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, joka voidaan irrottaa ajoneuvosta tai asentaa siihen ja joka voidaan tyyppihyväksyä erillisenä sekä 2 a §:n 2 ja 3 momentissa mainituissa Euroopan unionin asetuksissa tarkoitettua komponenttia;

19) erillisellä teknisellä yksiköllä ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, joka liittyy tiettyyn ajoneuvotyyppiin ja voidaan tyyppihyväksyä erillisenä tai osana tuota ajoneuvotyyppiä, kuten alleajosuojaa, ja ajoneuvosta erillistä laitetta, kuten suojakypärää tai lasten turvalaitetta, jota käytetään liikenteessä;

20) nimetyllä tutkimuslaitoksella laitosta, jonka Suomi on nimennyt toimimaan tutkimuslaitoksena ja joka on ilmoitettu Euroopan komissiolle tai Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeristölle;

21) valmistajan edustajalla sitä, jonka ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen yksikön valmistaja on valtuuttanut edustamaan itseään hyväksyntäviranomaisiin nähden sekä toimimaan puolestaan tyyppi- tai yksittäishyväksyntään liittyvissä asioissa;

22) rekisteröintitodistuksella rekisteröinnin suorittajan ensirekisteröinnistä, muutosrekisteröinnistä, liikennekäytöstä poistosta ja liikennekäyttöön otosta antamaa asiakirjaa, joka todistaa, että ajoneuvo on rekisteröity, ja jonka I osasta (tekninen osa) ilmenevät ajoneuvon omistajaa ja haltijaa koskevat tiedot sekä ajoneuvon teknisiä tietoja ja jonka II osa (ilmoitusosa) on tarkoitettu rekisteriin merkittyjen tietojen muutosta koskevan ilmoituksen tekemiseen;

23) käyttövastaavalla täysi-ikäistä, Suomessa asuvaa luonnollista henkilöä, joka olematta auton omistaja tai haltija on auton pääasiallinen kuljettaja tai, jollei autolla ole pääasiallista kuljettajaa, jolla on tiedot auton kuljettajista; käyttövastaavalla tulee olla vähintään B-luokan ajo-oikeus;

24) CE-merkinnällä tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaista merkintää;

25) liikennekäytöstä poistolla ensirekisteröidyn ajoneuvon väliaikaista liikennekäytöstä poistamista ja tämän tiedon merkitsemistä rekisteriin;

26) liikennekäyttöön otolla ensirekisteröidyn ja sittemmin liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon liikennekäyttöön ottamista ja tämän tiedon merkitsemistä rekisteriin;

27) lopullisella poistolla ensirekisteröidyn ajoneuvon lopullista poistamista liikennekäytöstä Suomessa ja tämän tiedon merkitsemistä rekisteriin;

28) jälkitarkastuksella katsastuksessa hylätylle ajoneuvolle kuukauden kuluessa katsastuksesta suoritettavaa tarkastusta;

29) varmenteella 65 a §:ssä tarkoitetulle ennakkoilmoituksen tekijälle tai ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle luovutettavaa ajoneuvon omistusoikeutta osoittavaa tunnistetta;

30) rekisteröinnin suorittajalla Liikenne- ja viestintävirastoa ja liikenteen palveluista annetun lain IV osan 4 luvussa tarkoitettua rekisteröintitehtävissä avustavaa palveluntarjoajaa;

31) luokittelumassalla M-, N- ja O-luokan ajoneuvon ajoneuvoluokan määrittämisessä käytettävää, suurinta teknisesti sallittua kuormatun ajoneuvon pyörien välityksellä maahan kohdistuvaa massaa.

7 §
Ajoneuvon muuttaminen, rakentaminen ja korjaaminen

Ellei jäljempänä toisin säädetä, liikenteessä käytettävää ajoneuvoa ei saa käyttöönoton jälkeen korjata, muuttaa, antaa muuttua tai varustaa lisälaitteella siten, ettei ajoneuvo enää täytä vaatimuksia, jotka Suomessa olivat voimassa ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai tätä myöhemmin. Ajoneuvon iän ja luontaisen kulumisen vuoksi ajoneuvosta turvallisuudelle, terveydelle tai ympäristölle aiheutuva riski ei myöskään saa lisääntyä vähäistä enempää.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset ajoneuvon korjaamisen, kunnostamisen ja rakenteen muuttamisen teknisistä vaatimuksista sekä vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa tarkoituksenmukaisuussyistä sovellettavista vähäisistä poikkeuksista ja vaihtoehtoisista vaatimuksista. Poikkeuksista ja vaihtoehtoisista vaatimuksista turvallisuudelle, terveydelle tai ympäristölle aiheutuva riski ei saa lisääntyä vähäistä enempää. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset myös ajoneuvoon sen erityiskäyttöä varten asennettavien valaisimien ja muiden lisälaitteiden turvallisuusvaatimuksista.

19 b §
Ajoneuvojen perusluokittelua koskevat tarkemmat määräykset

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa Euroopan unionin ajoneuvolainsäädännön vaatimuksiin perustuvia taikka liikenneturvallisuuden tai ympäristönsuojelun kannalta tarpeellisia tarkempia määräyksiä tässä luvussa tarkoitettujen ajoneuvojen luokittelusta.

20 §
Pelastusauto, poliisiajoneuvo, Tullin ajoneuvo ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvo

Pelastusauto on pelastustoimen käyttöön erityisesti valmistettu, kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva M- tai N-luokan ajoneuvo. Pelastusauto on myös muu M- tai N-luokan ajoneuvo, joka on kunnan tai kuntayhtymän pelastuslaitoksen tai valtion pelastushallinnon viranomaisen, Pelastusopiston tai lentoaseman pitäjän hallinnassa ja jota käytetään yksinomaan pelastustoimen tehtäviin. Pelastusauto on myös palokunnan omistuksessa oleva miehistöauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle.

Poliisiajoneuvo on poliisin käyttöön erityisesti valmistettu tai varustettu ajoneuvo.

Rajavartiolaitoksen ajoneuvo on Rajavartiolaitoksen käyttöön erityisesti valmistettu tai varustettu ajoneuvo.

Tullin ajoneuvo on Tullin käyttöön erityisesti valmistettu tai varustettu ajoneuvo.

Sisäministeriön asetuksella säädetään pelastustoimen edellyttämistä pelastusauton rakenteesta, varusteista ja väristä sekä poliisiajoneuvon ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvon varusteista sekä tunnusvärityksestä ja -merkeistä. Edellä tarkoitetun asetuksen mukaista poliisiajoneuvon tai Rajavartiolaitoksen ajoneuvon tunnusväritystä ja -merkkejä ei saa käyttää muissa ajoneuvoissa. Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset pelastusauton, poliisiajoneuvon, Tullin ajoneuvon ja Rajavartiolaitoksen ajoneuvon erikoiskäytön edellyttämien merkki- ja varoitusvalaisimien, heijastimien, heijastavien merkintöjen sekä äänimerkinantolaitteiden teknisistä vaatimuksista ja asennuksesta.

21 §
Ambulanssi ja ensihoitoajoneuvo

Ambulanssi on sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.

Ensihoitoajoneuvo on terveydenhuoltolaissa (1326/2010) tarkoitettuun ensihoitopalvelun ensihoitotehtäviin varustettu ajoneuvo.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa ambulanssin ja ensihoitoajoneuvon tarkemmasta luokittelusta, korin ja potilastilan mitoituksesta, suorituskyvystä sekä lääkinnällisistä ja muista varusteista. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset ambulanssin ja ensihoitoajoneuvojen erikoiskäytön edellyttämien merkki- ja varoitusvalaisimien, heijastimien, heijastavien merkintöjen sekä äänimerkinantolaitteiden teknisistä vaatimuksista ja asennuksesta.

24 §
Museoajoneuvo

Katsastustoimipaikka hyväksyy museoajoneuvoksi valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön aikaisintaan kuusi kuukautta aikaisemmin antaman lausunnon perusteella ajoneuvon, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa, entisöity tai konservoitu asianmukaisesti.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa määräyksiä museoajoneuvon entisöinnistä ja konservoinnista sekä museoajoneuvoon asennettaviksi sallittavista tarkoituksenmukaisista korvaavista osista ja osien vaihtamisesta aikaisempaa liikenneturvallisemmiksi sekä 1 momentissa tarkoitetun lausunnon sisällöstä.

24 a §
Erikoiskuljetusajoneuvo

Erikoiskuljetusajoneuvo on tieliikennelain 2 §:n 16 kohdassa tarkoitettuun erikoiskuljetukseen hyväksytty ajoneuvo, joka kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitut mitat, taikka joka on hyväksytty kuormattuna tai kuormaamattomana tiellä yleisesti sallitut massat ylittävään kuljetukseen. Erikoiskuljetusajoneuvon hyväksyminen liikenteeseen edellyttää Liikenne- ja viestintäviraston myöntämää poikkeuslupaa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että poikkeus ei lisää turvallisuudelle, terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa riskiä vähäistä enempää eikä vääristä kilpailua.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua poikkeuslupaa ei edellytetä moottorityökoneelta, tyyppihyväksytyltä ajoneuvolta, jonka käyttö liikenteessä ei edellytä tieliikennelain 87 c §:ssä tarkoitettua erikoiskuljetuslupaa eikä tyyppihyväksytyltä ajoneuvolta, jonka rekisteritietoihin kirjataan tieto ajoneuvon käytön edellytyksenä olevasta tieliikennelain 87 c §:ssä tarkoitetusta erikoiskuljetusluvasta. Ajoneuvolta, jota ei tarvitse rekisteröidä, edellytetään 1 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa vain, jos ajoneuvon tai sen akseliston massa ylittää tiellä yleisesti sallitun massan.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset erikoiskuljetusajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymisessä sovellettavista erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämistä teknisistä lisävaatimuksista ja poikkeuksista ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset näitä vaatimuksia koskevista vaatimustenmukaisuuden osoittamisen teknisistä toteuttamistavoista.

24 b §
Erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen luokittelua koskevat tarkemmat määräykset

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa Euroopan unionin ajoneuvolainsäädännön vaatimuksiin perustuvia taikka liikenneturvallisuuden tai ympäristönsuojelun kannalta tarpeellisia tarkempia määräyksiä tässä luvussa tarkoitettujen ajoneuvojen luokittelusta.

26 §
Valmistenumero ja valmistajan kilpi

Liikenteessä käytettävässä moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja perävaunussa tulee olla valmistajan, Liikenne- ja viestintäviraston, katsastustoimipaikan tai ulkomaisen ajoneuvojen rekisteröintiasioita hoitavan viranomaisen antama valmistenumero. Autossa ja sen perävaunussa, L-luokan ajoneuvossa ja traktorissa tulee lisäksi olla valmistajan kilpi.

27 §
Poikkeukset ajoneuvon rakennetta, hallintalaitteita ja varusteita koskevista vaatimuksista

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia 25 §:n 1 momentissa säädetyistä vaatimuksista. Poikkeusten tulee olla tarpeellisia, kun otetaan huomioon ajoneuvon käyttötarkoitus, liikenneturvallisuuden vaatimukset ja ajoneuvoa koskevien vaatimusten toteutettavuus.

Vammaisen kuljettajan tai vammaisen matkustajan käyttöön tarkoitettu ajoneuvo voidaan hyväksyä liikennekäyttöön, vaikka erikoislaite ei olisi säännösten ja määräysten mukainen, edellyttäen, että liikenneturvallisuus ei merkittävästi vaarannu.

Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää yksittäistä ajoneuvoa varten luvan poiketa ajoneuvon rakenteita, hallintalaitteita, varusteita, järjestelmiä, osia, erillisiä teknisiä yksiköitä ja muita vastaavia hyväksynnän kohteita koskevista, turvallisuuteen liittyvistä tämän lain nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksistä. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että poikkeus ei lisää turvallisuudelle, terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa riskiä vähäistä enempää eikä vääristä kilpailua. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin poikkeusluvan myöntämisen edellytyksistä.

27 a §
Ajoneuvon rakennetta, hallintalaitteita ja varusteita koskevat määräykset

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tekniset määräykset:

1) paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niiden perävaunujen jarrujärjestelmää koskevista kansallisessa tyyppihyväksynnässä, yksittäishyväksynnässä, rekisteröintikatsastuksessa ja muutoskatsastuksessa sovellettavista vaihtoehtoisista vaatimuksista;

2) liikennekäyttöön sallittuja nastoja ja nastarenkaita koskevista vaatimuksista.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa lisäksi tarvittaessa tarkemmat tekniset määräykset:

1) ajoneuvon rakennetta ja ominaisuuksia koskevista vaatimuksista;

2) ajoneuvon valmistenumeroa ja valmistajan kilpeä koskevista vaatimuksista;

3) ajoneuvon järjestelmiä, osia, erillisiä teknisiä yksiköitä ja varusteita koskevista vaatimuksista;

4) tavarankuljetukseen käytettävien ajoneuvojen kuormakorien ja kuormatilojen vaatimuksista, kuorman varmistamiseen käytettävistä kiinnityspisteistä sekä suojarakenteista;

5) kuorman sitomiseen ja varmistamiseen käytettävistä sidonta- ja kiinnitysvälineistä;

6) ajoneuvojen käyttöön liittyvistä, muista kuin 1–3 kohdassa tarkoitetuista hyväksyntää edellyttävistä osista, järjestelmistä ja erillisistä teknisistä yksiköistä sekä muista varusteista kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista varusteista;

7) esteettömistä ajoneuvoista sekä sellaisen muun M-luokan ajoneuvon, ei kuitenkaan ambulanssin, jota voidaan käyttää paareilla matkustavien tai vammaisten henkilöiden kuljetukseen, kuljetustilan mitoituksesta ja matkustamiseen tarvittavista apuvälineistä sekä niiden kiinnityksestä;

8) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetusta taksamittarista sekä muusta laitteesta ja järjestelmästä.

Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten tulee olla tarpeellisia riittävän kansainvälisen yleisen vaatimustason saavuttamiseksi sekä liikenneturvallisuuden, terveyden- ja ympäristönsuojelun riittävän tason varmistamiseksi.

29 §
Energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa muun ajoneuvon kuin moottorityökoneen energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista koskevista liikennekäyttöön hyväksymisen edellytyksenä olevista osista ja ominaisuuksista sekä muista vastaavista hyväksynnän kohteista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään lisäksi tällaisen ajoneuvon hyväksynnässä sovellettavista melun ja päästöjen raja-arvoista.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetuista energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista koskevista osien ja ominaisuuksien teknisistä vaatimuksista. Määräysten tulee olla tarpeellisia riittävän kansainvälisen yleisen vaatimustason saavuttamiseksi sekä liikenneturvallisuuden, terveyden- ja ympäristönsuojelun riittävän tason varmistamiseksi.

Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää yksittäistä ajoneuvoa varten luvan poiketa ajoneuvon energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista koskevista tämän lain nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksistä. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että poikkeus ei lisää turvallisuudelle, terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa riskiä vähäistä enempää eikä vääristä kilpailua. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin poikkeusluvan myöntämisen edellytyksistä.

29 b §
Erikoiskuljetuksessa käytettävää ajoneuvoa ja ajoneuvoyhdistelmää koskevat vaatimukset

Erikoiskuljetuksessa käytettävä ajoneuvo ja ajoneuvoyhdistelmä on varustettava riittävillä merkinnöillä, tunnus- ja varoitusvalaisimilla, heijastimilla ja muilla varoituslaitteilla, joilla ehkäistään erikoiskuljetuksesta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset erikoiskuljetuksessa käytettävässä ajoneuvossa ja ajoneuvoyhdistelmässä vaadittavista merkinnöistä, tunnus- ja varoitusvalaisimista, heijastimista sekä muista varoituslaitteista.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset erikoiskuljetuksissa käytettävältä varoitusajoneuvolta edellytettävästä luokasta, massasta ja väreistä, varoitusajoneuvon varoitustauluista, korkeuden mittalaiteista, varoitusvalaisimista, heijastimista ja muista varoituslaitteista sekä varoitusajoneuvossa riittävistä liikenteen ohjauksessa ja turvallisuuden varmistamisessa käytettävistä laitteista ja välineistä.

Tässä pykälässä tarkoitettujen määräysten tulee perustua Euroopassa yleisesti noudatettavaan käytäntöön.

31 §
Tyyppihyväksynnän soveltamisala

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää EY- ja EU-tyyppihyväksynnän järjestelmälle, osalle, erilliselle tekniselle yksikölle, M-, N-, O-, L-, T-, C-, R- ja S-luokan ajoneuvolle sekä moottorityökoneelle. M, N, L-, T-, C-, R- ja S -luokan ajoneuvolle, jolle ei ole myönnetty EU-tyyppihyväksyntää, voidaan myöntää kansallinen piensarjatyyppihyväksyntä. Kansallinen tyyppihyväksyntä myönnetään muulle tieliikenteeseen tarkoitetulle ajoneuvolle ja varusteelle sekä moottorityökoneelle. Kansallista tyyppihyväksyntää ei kuitenkaan myönnetä liikennetraktorille. Piensarjatyyppihyväksynnässä sovelletaan 30 §:n 1 momentissa mainittuihin säädöksiin perustuvia määrällisiä rajoituksia. E-tyyppihyväksyntä myönnetään järjestelmälle, osalle ja erilliselle tekniselle yksikölle.

34 §
Tyyppihyväksyntäviranomainen

M-, N-, L-, O-, T-, C-, R- ja S-luokan ajoneuvon, moottorityökoneen ja maastoajoneuvon sekä näiden järjestelmien, osien, erillisten teknisten yksiköiden ja varusteiden tyyppihyväksyntäviranomainen Suomessa on Liikenne- ja viestintävirasto.

34 a §
Toimivaltainen viranomainen CE-merkinnällä varustettuja tuotteita koskevissa asioissa

Jos tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä edellytetään polkupyörän, moottorikelkan, osan, järjestelmän tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuuden varmentamista CE-merkinnällä, toimivaltainen viranomainen on Liikenne- ja viestintävirasto.

36 §
Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen tyyppihyväksynnässä

Edellä 35 §:ssä tarkoitettu vaatimustenmukaisuus osoitetaan hyväksynnän hakijan toimittamalla ETA-valtion tai Ahvenanmaan maakunnan tai asianomaista E-sääntöä soveltavan valtion hyväksyntäviranomaisen myöntämällä tyyppihyväksyntätodistuksella tai nimetyn tutkimuslaitoksen suorittamilla tarkastuksilla, mittauksilla, testeillä ja laskelmilla.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään:

1) muiden vaatimusten kuin 30 §:n 1 momentissa mainittujen Euroopan unionin säädösten mukaisesti täyttä vastaavuutta edellyttävien vaatimusten vaatimustenmukaisuuden teknisistä osoittamistavoista kansallisessa piensarjatyyppihyväksynnässä;

2) vaatimustenmukaisuuden teknisistä osoittamistavoista kansallisessa tyyppihyväksynnässä;

3) siitä, milloin vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa myös 48 §:ssä tarkoitetun hyväksytyn asiantuntijan selvityksen perusteella.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista asioista tarvittaessa tarkemmat määräykset. Lisäksi poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset teknisistä tavoista osoittaa nastojen vaatimustenmukaisuus.

39 b §
Tyyppihyväksynnässä sovellettavat poikkeukset

Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää tämän lain nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksistä vähäisiä yksittäisiä poikkeuksia tyyppihyväksynnässä. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, että poikkeus ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua.

45 §
Vaatimustenmukaisuuden valvonta tuotannossa

Luovuttaessaan ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön valmistaja ja valmistajan edustaja ovat velvollisia huolehtimaan, että ajoneuvo, järjestelmä, osa tai tekninen yksikkö on rakenteeltaan, varusteiltaan ja kunnoltaan hyväksytyn tyypin tai CE-merkinnän edellytysten mukainen.

Valmistajan tai valmistajan edustajan tulee viivytyksettä ilmoittaa tyyppihyväksyntäviranomaiselle sellaisesta tyypin vaatimustenvastaisuutta koskevasta tiedosta, joka voi johtaa tyyppihyväksynnän peruuttamiseen.

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on ennen tyyppihyväksynnän myöntämistä varmistuttava riittävästä menettelystä, jolla taataan tehokas tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnassa sovelletaan EY-tyyppihyväksynnän osalta 30 §:n 1 momentissa mainituissa säädöksissä säädettyjä menettelyjä ja E-tyyppihyväksynnän osalta Geneven sopimuksessa määrättyä menettelyä. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset edellä tarkoitettujen menettelyjen soveltamisesta kansallisen tyyppihyväksynnän tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaan.

CE-merkinnällä varmennetun tuotteen vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa ja siihen sisältyvässä valvonnassa noudatetaan, mitä tuotteeseen tämän lain nojalla sovellettavassa direktiivissä tai direktiivin toimeenpanosta annetuissa säännöksissä säädetään.

48 §
Hyväksytty asiantuntija

Tyyppihyväksyntäviranomainen voi hakemuksesta hyväksyä tutkimuslaitoksen, testausta harjoittavan yhteisön tai yksittäisen asiantuntijan hyväksytyksi asiantuntijaksi tekemään 36 §:n 2 momentissa, 45 §:n 4 momentissa tai 50 e §:n 2 momentissa tarkoitettuja taikka rekisteröinti-, kytkentä- tai muutoskatsastuksessa edellytettyjä, tyyppihyväksyntäviranomaisen päätöksessä erikseen määritellyn pätevyysalueen mukaisia selvityksiä. Hyväksytyllä asiantuntijalla tulee olla tehtävien edellyttämä laitteisto ja ammattitaitoinen henkilöstö. Laitteiston ja henkilöstön pätevyyden arvioinnissa noudatetaan soveltuvin osin 47 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa mainittujen standardien vaatimuksia ja 47 a §:n 1 momentissa säädettyä menettelyä.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitettujen selvitysten sisällöstä ja niitä varten tarvittavia mahdollisia tarkastuksia, testejä ja laskelmia koskevien todistusten sisällöstä sekä hyväksymisestä tehtävän päätöksen edellyttämän hyväksytyn asiantuntijan toiminnan kuvauksen sisällöstä.

50 c §
Yksittäishyväksyntää koskevat vaatimukset

Yksittäishyväksyttävän ajoneuvon on vastattava ympäristö- ja liikenneturvallisuusominaisuuksiltaan EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista piensarjatyyppihyväksyntää koskevia vaatimuksia. Liikenne- ja viestintävirasto voi kuitenkin määräyksillään asettaa yksittäishyväksyttävälle ajoneuvolle näistä poikkeavia vaihtoehtoisia teknisiä vaatimuksia. Määräysten on varmistettava liikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun taso, joka vastaa mahdollisimman hyvin EY-tyyppihyväksynnässä edellytettyä tasoa.

50 e §
Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen yksittäishyväksynnässä

Osan, järjestelmän ja erillisen teknisen yksikön vaatimustenmukaisuus voidaan yksittäishyväksynnässä osoittaa:

1) hyväksynnän hakijan toimittamalla ETA-valtion tai Ahvenanmaan maakunnan hyväksyntäviranomaisen myöntämällä EY-tyyppihyväksyntätodistuksella tai tämän todistuksen mukaista hyväksyntää osoittavalla hyväksymismerkinnällä;

2) asianomaista E-sääntöä soveltavan valtion hyväksyntäviranomaisen myöntämällä E-tyyppihyväksyntätodistuksella tai tämän todistuksen mukaista hyväksyntää osoittavalla hyväksymismerkinnällä.

Edellä 1 momentin lisäksi valtioneuvoston asetuksella säädetään, milloin vaatimustenmukaisuus voidaan teknisten vaatimusten osalta osoittaa:

1) ETA-valtion tai E-sääntöä soveltavan valtion ilmoittaman tutkimuslaitoksen pätevyysaluettaan vastaavan selvityksen perusteella;

2) 48 §:ssä tarkoitetun hyväksytyn asiantuntijan pätevyysaluettaan vastaavan selvityksen perusteella;

3) osaan, järjestelmään tai erilliseen tekniseen yksikköön kiinnitetyllä kansainvälisesti yleisesti käytetyllä muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla hyväksymismerkinnällä;

4) valmistajan suorittamin yleisesti käytettyihin menettelyihin perustuvin mittauksin, laskelmin tai testein;

5) vähäisiltä osin yksittäishyväksynnän myöntäjän tekemillä tarkastuksilla, mittauksilla, laskelmilla ja selvityksillä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ajoneuvon vaatimustenmukaisuuden teknisistä osoittamistavoista yksittäishyväksynnässä. (28.6.2017/507)

53 §
Määräaikaiskatsastuksen sisältö

Ajoneuvo on esitettävä määräaikaiskatsastukseen ajoneuvon liikennekelpoisuuden tarkastamiseksi.

Määräaikaiskatsastuksessa ajoneuvosta tarkastetaan, että:

1) se on sitä koskevien säännösten mukaisessa kunnossa;

2) se on turvallinen käytettäväksi liikenteessä;

3) siitä ei aiheudu tarpeettomia ympäristöhaittoja;

4) siitä rekisteriin merkittävät tiedot ovat oikein.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset tarkastuskohteista ja tarkastusmenetelmistä.

53 a §
Vikojen ja puutteellisuuksien luokittelu

Määräaikaiskatsastuksessa havaitut viat ja puutteellisuudet on luokiteltava johonkin seuraavista ryhmistä:

1) vähäiset viat ja puutteellisuudet, joilla ei ole merkittävää vaikutusta ajoneuvon turvallisuuteen eikä ympäristöön;

2) vakavat viat ja puutteellisuudet, jotka voivat vaarantaa ajoneuvon turvallisuuden tai vaikuttaa ympäristöön taikka aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille;

3) vaaralliset viat ja puutteellisuudet, jotka suoraan ja välittömästi vaarantavat liikenneturvallisuuden tai vaikuttavat ympäristöön.

Jos ajoneuvossa havaitaan useita samaan ryhmään kuuluvia vähäisiä tai vakavia vikoja tai puutteellisuuksia, ne voidaan niiden yhteisvaikutuksen perusteella luokitella vakaviksi tai vaarallisiksi.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset vikojen ja puutteellisuuksien luokittelusta.

58 §
Katsastustodistus

Määräaikaiskatsastuksesta annetaan todistus, josta käy ilmi katsastuksen tulos, seuraavan katsastuksen ajankohta sekä mahdolliset 57 § mukaiset määräajat ajoneuvon korjaamiselle. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset todistuksen sisällöstä.

Ulkomailla tai Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröidylle tai käyttöön otetulle ajoneuvolle määräajoin suoritettavasta katsastuksesta annettu todistus tai moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/45/EU 10 artiklassa tarkoitettu todiste on voimassa Suomessa.

60 a §
Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen rekisteröintikatsastuksessa

Jos ajoneuvo hyväksytään liikenteeseen rekisteröintikatsastuksen perusteella, ajoneuvon rakennetta, mittaa tai varustetta koskevan vaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa 50 e §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Ajoneuvolle myönnetty, voimassa oleva EY-tyyppihyväksyntä taikka ajoneuvolle Suomessa myönnetty tai tunnustettu voimassa oleva kansallinen piensarjatyyppihyväksyntä katsotaan osoitukseksi vaatimustenmukaisuudesta.

Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa rekisteröintikatsastuksessa otetaan huomioon toisen ETA-valtion tai Ahvenanmaan maakunnan ajoneuvolle myöntämä yksittäishyväksyntätodistus tai muu viranomaisen myöntämä todistus, josta ilmenevät ajoneuvolle tehdyt tarkastukset.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, milloin ajoneuvon vaatimustenmukaisuus rekisteröintikatsastuksessa voidaan 1 momentissa säädetystä poiketen osoittaa 50 e §:n 2 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetulla tavalla taikka vähäisiltä osin katsastustoimipaikan tekemillä tarkastuksilla, mittauksilla, laskelmilla ja selvityksillä.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ajoneuvon vaatimustenmukaisuuden teknisistä osoittamistavoista rekisteröintikatsastuksessa.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa lisäksi tarvittaessa määräykset käytettynä maahantuodun, muutetun ajoneuvon vaatimustenmukaisuuden teknisistä osoittamistavoista niiden muutosten osalta, jotka koskevat muita kuin 2 a §:ssä mainituissa EU-säädöksissä määriteltyjä osia ja ominaisuuksia.

61 a §
Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen muutoskatsastuksessa

Vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen muutoskatsastuksessa sovelletaan, mitä 60 a §:n 1–3 momentissa säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, milloin ajoneuvon vaatimustenmukaisuus muutoskatsastuksessa voidaan 1 momentissa säädetystä poiketen osoittaa 50 e §:n 2 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetulla tavalla taikka vähäisiltä osin katsastustoimipaikan tekemillä tarkastuksilla, mittauksilla, laskelmilla ja selvityksillä.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ajoneuvon vaatimustenmukaisuuden teknisistä osoittamistavoista muutoskatsastuksessa.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa lisäksi tarvittaessa määräykset ajoneuvojen vaatimustenmukaisuuden teknisistä osoittamistavoista muutoskatsastuksessa siltä osin kuin muutokset koskevat muita kuin 2 a §:ssä mainituissa EU-säädöksissä määriteltyjä osia ja ominaisuuksia.

62 §
Kytkentäkatsastus

M- ja N-luokan ajoneuvo ja siihen tai sen perävaunuun kytkettävä O-luokan ajoneuvo on esitettävä kytkentäkatsastukseen ennen yhdistelmän käyttöönottoa, jos kyseessä on erikoiskuljetukseen hyväksytty ajoneuvoyhdistelmä taikka jos ajoneuvojen mekaaniset kytkentälaitteet, jarrujen toimintaa ohjaavien sähköjohtojen kytkentä tai paineilmajarrujohtojen liittimien mitoitus tai sijoitus poikkeavat yleisesti ajoneuvoissa käytettävistä.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa kytkentäkatsastuksen suorittamisesta ja siitä annettavasta todistuksesta sekä kytkentäkatsastusta koskevien tietojen ilmoittamisesta rekisteriin. Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset siitä, millä edellytyksillä mekaanisia kytkentälaitteita, jarrujen toimintaa ohjaavien sähköjohtojen kytkentää ja paineilmajarrujohtojen liittimien mitoitusta on pidettävä yleisesti ajoneuvoissa käytettävinä.

65 a §
Ennakkoilmoituksen tekijä

Ennakkoilmoituksen voi tehdä ajoneuvon valmistaja ja valmistajan edustaja tai, jos ajoneuvon on tuonut maahan muu kuin valmistajan edustaja, ajoneuvon maahantuoja:

1) joka on Suomessa rekisteröity oikeushenkilö;

2) joka on autoverolain 39 §:ssä tarkoitettu rekisteröity verovelvollinen, jos yhteisö ennakkoilmoittaa autoveron alaisia ajoneuvoja, tai joka on Tullin rekisteröity luottoasiakas, jos yhteisö ennakkoilmoittaa ETA-valtioiden ulkopuolelta maahan tuomiaan muita kuin autoveron alaisia ajoneuvoja;

3) joka on vakavarainen ja asiantunteva;

4) joka saa valmistajalta käyttöönsä ajoneuvon rakenteeseen ja varusteisiin liittyvät hyväksynnän ehtona olevat tekniset tiedot ja EY-tyyppihyväksytyn ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistuksen tai selvityksen muun ajoneuvon tyyppihyväksynnästä; ja

5) jolla on sopimus Liikenne- ja viestintäviraston kanssa tietojen toimittamisesta teknisellä käyttöyhteydellä tai muutoin sähköisesti.

Ennen 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä ennakkoilmoituksen tekemiseen aikovan on osoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle, että ennakkoilmoituksen tekemiseen aikova täyttää 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

65 b §
Ennakkoilmoituksen virheellisyys

Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä ennakkoilmoituksen tekijän ennakkoilmoittamat ajoneuvot rekisteröintikatsastettaviksi, jos ennakkoilmoittamisessa ei ole noudatettu sitä koskevia säännöksiä tai 65 a §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua sopimusta taikka jos ajoneuvon tietojen toimittamisessa on muutoin ollut vähäistä suurempia virheitä. Samalla Liikenne- ja viestintävirasto voi kieltää virheellisesti tehtyjen ennakkoilmoitusten käytön.

Jos ennakkoilmoituksen tekijän ajoneuvoja on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla määrätty rekisteröintikatsastettaviksi aikaisemminkin tai jos ennakkoilmoittamisessa on muutoin ollut toistuvasti virheitä, joista ennakkoilmoituksen tekijää on huomautettu, Liikenne- ja viestintävirasto voi kieltää ennakkoilmoituksen tekijää määräajaksi tekemästä ennakkoilmoituksia.

Ennakkoilmoituksen tekijän on korjattava ennakkoilmoitettua ajoneuvoa koskevissa tiedoissa ennen ensirekisteröintiä havaitut virheet ja ilmoitettava niistä rekisteriin. Ennakkoilmoituksen korjaamisesta säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

66 a §
Rekisteröintitodistus, rekisterikilvet ja varmenne

Liikenne- ja viestintävirasto antaa pyynnöstä ajoneuvon ensirekisteröinnistä, muutosrekisteröinnistä, liikennekäytöstä poistosta ja liikennekäyttöön otosta rekisteröintitodistuksen. Liikenne- ja viestintävirasto myöntää pyynnöstä 65 §:ssä tarkoitetun ennakkoilmoituksen tekijälle tai rekisteriin merkitylle ajoneuvon omistajalle varmenteen.

Käytettäessä ajoneuvoa kansainvälisessä liikenteessä on rekisteröintitodistuksen I osa pidettävä mukana ajoneuvossa ajon aikana.

Ensirekisteröitävää ja tarvittaessa liikennekäyttöön otettavaa ajoneuvoa varten annetaan rekisterikilvet, joissa on ajoneuvon yksilöivä rekisteritunnus.

Ajoneuvon siirtyessä uudelle omistajalle edellisen omistajan on luovutettava tälle ajoneuvon varmenne tai voimassa oleva rekisteröintitodistus sekä rekisterikilvet.

Ajoneuvon rekisteritunnuksesta ja -kilvistä, kansallisuustunnuksesta sekä siirtomerkistä samoin kuin rekisterikilpien ja kansallisuustunnuksen käytöstä, kiinnittämisestä ja kunnossapidosta, varmenteesta sekä rekisteröintitodistuksesta ja sen käytöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Liikenne- ja viestintävirasto vahvistaa rekisteröintitodistuksen ja sille merkittävien tietojen tekniset yksityiskohdat, rekisteröinnissä käytettävien lomakkeiden kaavan sekä rekisterikilpien mitat ja muut tekniset ominaisuudet.

66 c §
Liikennekäytöstä poisto

Liikennekäytöstä poistoa koskeva ilmoitus on tehtävä sinä päivänä, jona ajoneuvon käyttö liikenteessä lopetetaan. Ajoneuvo merkitään rekisteriin liikennekäytöstä poistetuksi ilmoituksen tekopäivästä. Erityisestä syystä liikennekäytöstä poiston alkamispäiväksi voidaan kuitenkin merkitä ilmoituksen tekopäivää aikaisempi päivä.

Liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa saa käyttää liikenteessä ja muualla sen vuorokauden loppuun, jona liikennekäytöstä poistoa koskeva kausi alkaa.

Liikenne- ja viestintäviraston oikeudesta merkitä rekisteriin ajoneuvo poistetuksi liikennekäytöstä ajoneuvon ulkomaille viennin vuoksi tai muusta erityisestä syystä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

66 f §
Ajoneuvon väliaikainen käyttö liikenteessä

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa ajoneuvoja valmistavalle, myyvälle, varustavalle tai korjaavalle taikka kuljetustoimintaa harjoittavalle tai ajoneuvoihin kohdistuvaa tutkimustoimintaa harjoittavalle liikkeelle, laitokselle tai muulle yhteisölle enintään vuoden voimassa olevan koenumerotodistuksen. Todistus oikeuttaa Suomessa ensirekisteröimättömän tai liikennekäytöstä poistetun ajoneuvon rajoitettuun tilapäiseen käyttöön koenumerokilvin liikenteessä ja muualla. Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa koenumerotodistuksen, jos ajoneuvoa on käytetty koenumerokilvillä tämän lain tai tieliikennelain taikka niiden nojalla annettujen säännösten, ajoneuvon verotusta koskevien säännösten taikka koenumerotodistuksessa asetettujen ehtojen vastaisesti. Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa koenumerotodistuksen haltijan kaikki koenumerotodistukset, jos mainittujen säännösten tai ehtojen vastainen toiminta on ollut toistuvaa tai muutoin erityisen vakavaa.

Liikenne- ja viestintävirasto ja Tulli voivat antaa Suomessa ensirekisteröimätöntä, liikennekäytöstä poistettua, käyttökiellossa olevaa tai ajokieltoon määrättyä ajoneuvoa varten siirtoluvan ja siihen liittyvät siirtomerkit ajoneuvon käyttämiseksi rajoitetusti liikenteessä ja muualla.

Koenumerotodistus ja siirtolupa on pidettävä ajoneuvossa mukana ajon aikana. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin koenumerotodistuksen ja siirtoluvan myöntämisestä ja niiden voimassaolosta, ajoneuvon käyttämisestä koenumerotodistuksen tai siirtoluvan nojalla sekä muista koenumerotodistukseen ja siirtolupaan liittyvistä asioista. Liikenne- ja viestintävirasto kuitenkin päättää koenumerotodistuksen ja siirtoluvan yksityiskohtaisesta sisällöstä sekä siirtomerkin mitoista ja muista teknisistä ominaisuuksista.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään ulkomailla tai Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon väliaikaisesta tai tilapäisestä käytöstä Suomessa sekä oikeudesta käyttää satunnaisesti tai tilapäisesti liikenteessä ja muualla muutakin ajoneuvoa, jota ei ole ensirekisteröity tai ilmoitettu liikennekäyttöön.

69 a §
Rekisteritietojen muutoskielto

Saatuaan tiedon ajoneuvon omistusoikeutta tai yksilöintitietoa koskevasta ilmeisestä epäselvyydestä Liikenne- ja viestintävirasto voi kieltää ajoneuvon rekisteritietojen muuttamisen määräajaksi ja tehdä tästä merkinnän rekisteriin.

74 §
Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaja

Tekniset tienvarsitarkastukset suorittaa poliisi. Myös Tulli ja Rajavartiolaitos suorittavat teknisiä tienvarsitarkastuksia toimialueellaan.

Liikenne- ja viestintävirasto järjestää teknisiin tienvarsitarkastuksiin ajoneuvon teknisen asiantuntemuksen tarkastuksen suorittajan avuksi sopimalla katsastustoimipaikkojen kanssa katsastusten suorittamiseen oikeutettujen henkilöiden osallistumisesta tarkastuksiin siinä laajuudessa kuin tarkastuksen suorittaja ja Liikenne- ja viestintävirasto sopivat. Tekniseen tienvarsitarkastukseen osallistuvan katsastusmiehen on noudatettava, mitä ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 14 §:ssä säädetään.

Tekniseen tienvarsitarkastukseen asiantuntijana osallistuvalla katsastuksia suorittavalla henkilöllä tulee olla katsastustoimipaikan antama todistus oikeudesta osallistua asiantuntijana tekniseen tienvarsitarkastukseen. Todistus on pyydettäessä esitettävä tarkastettavan ajoneuvon kuljettajalle.

Liikenne- ja viestintäviraston oikeudesta osallistua tekniseen tienvarsitarkastukseen säädetään ajoneuvojen katsastusluvista annetussa laissa.

75 §
Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon ulkomailla todetut puutteellisuudet

Jos ulkomainen toimivaltainen viranomainen ilmoittaa Suomessa rekisteröidyn tai täällä käyttöön otetun ajoneuvon vakavista vioista tai puutteellisuuksista, jotka on havaittu ajoneuvossa sille ulkomailla suoritetussa teknisessä tienvarsitarkastuksessa, poliisi voi määrätä ajoneuvon 85 §:ssä tarkoitettuun valvontakatsastukseen Suomessa uhalla, että ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä, ellei sitä ole esitetty poliisin määräämänä aikana valvontakatsastukseen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, millä ehdoin tällaisen käyttökiellossa olevan ajoneuvon saa kuljettaa valvontakatsastukseen.

Liikenne- ja viestintävirastolla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa ulkomaiselta viranomaiselta saamansa 1 momentissa tarkoitetut tiedot poliisille.

76 §
Tietojen vaihto ja muu yhteistyö muiden valtioiden ja Ahvenanmaan maakunnan viranomaisten välillä

Poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja Liikenne- ja viestintäviraston on toimialallaan avustettava ETA-valtioiden toimivaltaisia viranomaisia siten kuin Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY 7 artiklassa tarkoitetaan.

Liikenne- ja viestintävirasto ilmoittaa 1 momentissa mainitun direktiivin 7 artiklan 2 kohdan 1 ja 3 alakohdassa tarkoitetut tiedot asianomaisen valtion tai Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaiselle viranomaiselle. Samalla Liikenne- ja viestintävirasto voi pyytää kyseisen valtion tai Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaista viranomaista ryhtymään 7 artiklan 2 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.

Poliisilla, Tullilla ja Rajavartiolaitoksella on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa teknisissä tienvarsitarkastuksissa saamansa 2 momentissa tarkoitetut tiedot Liikenne- ja viestintävirastolle, jolla on oikeus luovuttaa nämä ja muut 2 momentissa tarkoitetut tiedot asianomaisen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetusta tietojen toimittamisesta ja pyynnöstä toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

77 §
Kansainvälinen raportointi teknisistä tienvarsitarkastuksista

Teknisistä tienvarsitarkastuksista tehtävien raporttien toimittamisesta Liikenne- ja viestintävirastolle ja komissiolle sekä yhteystietojen ja pyyntöjen toimittamisesta ETA-valtioiden toimivaltaisille viranomaisille säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

79 §
Ajoneuvon, osan ja erillisen teknisen yksikön markkinavalvonta

Liikenne- ja viestintävirasto on 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen ajoneuvojen, järjestelmien, osien, erillisten teknisten yksiköiden ja varusteiden valmistuksen ja kaupan valvontaviranomainen. Euroopan talousalueen ulkopuolelta Suomeen tapahtuvan tuonnin valvonnasta vastaa Tulli.

Edellä 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu kielto ei koske ajoneuvoja, osia eikä erillisiä teknisiä yksiköitä, jotka käytössä kulumisen tai muun syyn vuoksi ovat alkuperäiseen tarkoitukseensa kelpaamattomia, jos tästä ilmoitetaan näkyvästi kaupan olevaan ajoneuvoon, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön tai sen pakkaukseen tehdyllä merkinnällä tai jos muuten käy selvästi ilmi, että ajoneuvo, osa tai erillinen tekninen yksikkö myydään romuksi tai muuhun tarkoitukseen kuin sellaisenaan liikenteessä käytettäväksi.

Liikenne- ja viestintävirasto on renkaiden merkitsemisestä polttoainetaloudellisuuden ja muiden keskeisten ominaisuuksien osalta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1222/2009 12 artiklassa tarkoitettu valvontaviranomainen.

80 §
Vaaraa aiheuttava ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö

Jos tyyppihyväksyntäviranomainen arvioi, että jokin 30 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa säädöksessä tarkoitettu ajoneuvo, järjestelmä, osa tai erillinen tekninen yksikkö on vakavana vaarana liikenne- tai työturvallisuudelle, ympäristölle tai terveydelle, vaikka se on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella, tyyppihyväksyntäviranomainen voi enintään kuuden kuukauden ajaksi kieltää ensirekisteröimästä ja myymästä tällaista ajoneuvoa, järjestelmää, osaa tai erillistä teknistä yksikköä. Tyyppihyväksyntäviranomaisen on viipymättä salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoitettava tästä muiden ETA-valtioiden ja Ahvenanmaan maakunnan hyväksyntäviranomaisille, kyseessä olevaa E-sääntöä soveltavien valtioiden hyväksyntäviranomaisille, Euroopan komissiolle ja, jos 30 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa säädöksessä niin edellytetään, ajoneuvon valmistajalle sekä ilmoitettava päätöksensä perusteena olevat syyt.

Jos tyyppihyväksynnän antanut jäsenvaltio riitauttaa sille ilmoitetun 1 momentissa tarkoitetun vaaran, tyyppihyväksyntäviranomaisen on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys neuvottelulla hyväksynnän myöntäneen viranomaisen kanssa.

Jos Liikenne- ja viestintävirasto arvioi, että tässä laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä edellytetyllä CE-merkinnällä varustettu osa tai erillinen tekninen yksikkö on vakavana vaarana liikenneturvallisuudelle, työturvallisuudelle, ympäristölle tai terveydelle, vaikka se on varustettu riittävillä merkinnöillä, Liikenne- ja viestintävirasto voi kieltää osan tai erillisen teknisen yksikön myynnin tai käyttöönoton. Liikenne- ja viestintäviraston on tällaisessa tapauksessa meneteltävä, kuten 44 a §:ssä säädetään.

Jos polkupyörästä tai muusta kuin tyyppihyväksytystä osasta tai erillisestä teknisestä yksiköstä aiheutuu vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle, sovelletaan, mitä kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) säädetään.

84 §
Ajokieltoon määrääminen

Jos teknisessä tienvarsitarkastuksessa tai muutoin todetaan, ettei ajoneuvo rakenteeltaan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia, jos ajoneuvo on käyttökiellossa taikka jos ajoneuvoa on käytetty rekisteröintiä tai rekisteröimättömän ajoneuvon väliaikaista tai tilapäistä käyttöä liikenteessä koskevien säännösten tai määräysten vastaisesti, poliisimies, tullimies tai rajavartiomies voi estää ajoneuvon käyttämisen liikenteessä tai muualla ja määrätä ajoneuvon ajokieltoon ottamalla pois rekisterikilvet, siirtomerkit, rekisteröinnistä annetun todistuksen, koenumerotodistuksen, siirtoluvan taikka käyttämällä muunlaisia tarvittavia keinoja. Poliisimies, tullimies tai rajavartiomies voi kuitenkin antaa kirjallisen luvan kuljettaa ajoneuvo määräpaikkaan, korjattavaksi tai katsastettavaksi. Jos ajoneuvossa oleva puutteellisuus ei aiheuta välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle tai merkittävää haittaa ympäristölle, poliisimies, tullimies tai rajavartiomies voi ajoneuvon käyttöä estämättä määrätä ajan, jonka kuluessa puutteellisuus on korjattava.

Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä ajoneuvon ajokieltoon, jos ajoneuvon rakennetta on muutettu 7 §:n tai sen nojalla annettujen määräysten vastaisesti.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään 1 momentissa tarkoitettujen pois otettujen asiakirjojen ja kilpien käsittelystä ja palauttamisesta.

85 §
Valvontakatsastukseen määrääminen

Jos poliisimies, tullimies tai rajavartiomies katsoo, että ajoneuvossa havaitut viat tai puutteet voivat aiheuttaa sellaisen ympäristöhaitan tai turvallisuusriskin, että ajoneuvon tiellä suoritettavaa tarkastusta perusteellisempi tarkastus on aiheellista suorittaa, hän voi määrätä ajoneuvon katsastettavaksi (valvontakatsastus). Liikenne- ja viestintävirasto korvaa tällaisen valvontakatsastuksen kohtuulliset kustannukset katsastustoimipaikalle, jos ajoneuvossa ei ole katsastuksessa tai tienvarsitarkastuksessa todettu olevan vikaa tai puutteellisuutta. Poliisimies, tullimies tai rajavartiomies voi määrätä ajoneuvon valvontakatsastukseen myös, jos aikaisemmin annettua ajoneuvon korjauskehotusta ei ole noudatettu. Jos ajoneuvoa ei ole poliisimiehen, tullimiehen tai rajavartiomiehen määräämässä ajassa esitetty valvontakatsastukseen, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä, ennen kuin se on hyväksytty valvontakatsastuksessa. Valvontakatsastukseen sovelletaan 53, 53 a, 54 ja 56–58 §:ää. Jos poliisimies, tullimies tai rajavartiomies katsoo yksityiskohtaisemman tarkastuksen tarpeelliseksi ajoneuvon saamien vaurioiden tai muun erityisen syyn vuoksi, hän voi määrätä valvontakatsastuksen laajennettavaksi rekisteröintikatsastusta vastaavaksi. Myös Ahvenanmaan maakunnassa tai ulkomailla rekisteröity tai käyttöön otettu ajoneuvo voidaan määrätä valvontakatsastukseen.

86 §
Ajoneuvon korjausvelvoite ja takaisinkutsu

Jos Suomessa liikenteessä käytettäväksi hyväksytyssä muussa ajoneuvotyypissä kuin 2 a §:ssä tarkoitetun Euroopan unionin asetuksen mukaisesti EY- tai EU-tyyppihyväksytyssä M-, N-, O- tai L-luokan ajoneuvotyypissä tai osassa tällaista tyyppiä olevista ajoneuvoista todetaan virhe tai poikkeama, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa liikenneturvallisuudelle tai huomattavaa haittaa ympäristölle taikka terveydelle, ajo-neuvon valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan tulee ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle kaikki voimassa olevat takaisinkutsukampanjat, korjattavat kohteet ja suoritetun korjauksen tunnistusmerkinnät heti, kun ajoneuvon valmistaja on aloittanut tällaisen ajoneuvotyypin takaisinkutsukampanjan Suomessa tai muualla ETA-valtion alueella. Ajoneuvon valmistaja, valmistajan edustaja ja maahantuoja ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että virhe tai poikkeama korjataan kaikista Suomessa käytössä olevista ajoneuvoista. Ajoneuvon valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan tulee ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle, kun takaisinkutsukampanja on suoritettu ja kaikki ajoneuvot korjattu.

Jos ajoneuvotyypin valmistaja, valmistajan edustaja tai maahantuoja laiminlyö 1 momentissa tarkoitetun takaisinkutsukampanjaa koskevan ilmoitusvelvollisuuden, Liikenne- ja viestintävirasto voi asettaa uhkasakkolaissa tarkoitetun uhkasakon ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneelle.

Jos kaikkia 1 momentissa tarkoitettuja ajoneuvoja ei ajoneuvon valmistajan, valmistajan edustajan tai maahantuojan toimin saada korjautettua, kyseisen tahon on ilmoitettava korjaamattomien ajoneuvojen valmistenumerot Liikenne- ja viestintävirastolle. Viraston tulee toimittaa korjaamattomien ajoneuvojen omistajille kehotus viedä ajoneuvonsa korjattaviksi. Katsastustoimipaikka voi antaa korjauskehotuksen ajoneuvon omistajalle tai haltijalle myös määräaikaiskatsastuksen yhteydessä. Liikenne- ja viestintävirasto voi tekemällä liikennekäytöstä poistoa koskevan merkinnän rekisteriin, määräämällä ajokieltoon tai muilla keinoin estää sellaisen ajoneuvon käytön, jota ei kehotuksesta huolimatta viedä korjattavaksi.

Velvollisuudesta korvata viallisen ajoneuvon korjaus säädetään kuluttajansuojalaissa (38/1978).

88 §
Asennuksen ja korjauksen valvontaviranomainen

Edellä 87 §:n 1 momentissa tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden asennuksen ja korjauksen valvontaviranomainen on Liikenne- ja viestintävirasto.

93 §
Ajoneuvon valmistajan ohjeet ja katsastuksessa tarvittavat ajoneuvon tekniset tiedot

Ajoneuvon valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan on toimitettava Liikenne- ja viestintävirastolle sen edellyttämät ajoneuvon katsastuksessa tai teknisessä tienvarsitarkastuksessa tarvittavat ajoneuvon valmistajan erityisohjeet.

Ajoneuvon valmistajan tai valmistajan edustajan on myös toimitettava katsastuksessa tarvittavat ajoneuvon tekniset tiedot. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tietojen sisällöstä ja niiden toimittamisesta.

95 a §
Ajoneuvon katsastuksiin ja teknisiin tienvarsitarkastuksiin liittyvä yhteyspiste

Liikenne- ja viestintävirasto toimii moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/45/EU 15 artiklassa sekä unionissa liikennöivien hyötyajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevista teknisistä tienvarsitarkastuksista ja direktiivin 2000/30/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/47/EU 17 artiklassa tarkoitettuna yhteyspisteenä.

Liikenne- ja viestintävirasto toimittaa 1 momentissa tarkoitetusta nimeämisestä ilmoituksen Euroopan komissiolle siten kuin 1 momentissa mainituissa direktiiveissä edellytetään.

96 §
Ajoneuvorikkomus

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) laiminlyö 5 tai 57 §:ssä säädetyn korjausvelvoitteen,

2) rikkoo 6 §:n 1 momentissa, 51, 56, 57, 75 tai 84 §:ssä säädettyä ajoneuvon käyttökieltoa tai ajokieltoa,

3) rikkoo 6 §:n 2 tai 3 momentissa säädettyä valmistuksen, maahantuonnin, kaupan pitämisen, myynnin tai muun luovuttamisen kieltoa,

4) laiminlyö 9 §:n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden pitää ajoneuvo liikennekelpoisena,

5) laiminlyö 61 tai 62 §:ssä säädetyn katsastuttamisvelvollisuuden,

6) rikkoo 66 a §:n 5 momentin nojalla säädettyä vaatimusta rekisteritunnuksen ja -kilpien, siirtomerkkien tai kansallisuustunnuksen käytöstä, kiinnittämisestä tai kunnossapidosta,

7) käyttää 66 f §:ssä tarkoitettua koenumerotodistusta tai siirtolupaa mainitun pykälän tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisesti,

8) rikkoo 71 §:ssä säädettyä velvollisuutta sallia teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaminen,

9) kieltäytyy esittämästä 71 §:ssä tai toimittamasta 93 §:ssä tarkoitettua asiakirjaa tai päästämästä 71 §:ssä tarkoitettua henkilöä ajoneuvoon tai 82 §:ssä tarkoitettua viranomaista tai henkilöä ajoneuvojen, osien tai erillisten teknisten yksiköiden maahantuontia, valmistusta tai kauppaa harjoittavan valmistus-, varasto- tai myyntipaikkaan taikka estää ottamasta tutkimusta varten näytettä tai saamasta tarpeellista ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön ominaisuuksia taikka hyväksymistä koskevaa asiakirjaa tai tietoa,

10) laiminlyö 93 c §:ssä säädetyn selosteen antamisen,

11) suorittaa 87 §:ssä tarkoitettuja asennus- ja korjaustöitä ilman asianmukaista lupaa tai vastoin 90 §:ssä säädettyä rajoitusta,

12) kieltäytyy päästämästä 91 §:ssä tarkoitettua viranomaista tai henkilöä järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden asennus- tai korjauspaikkaan,

13) laiminlyö 78 §:ssä tarkoitetun velvollisuuden hankkia lupa osien ja teknisten yksiköiden myyntiin tarjoamiseen tai myyntiin,

14) rikkoo 80 §:n 1 momentin nojalla määrättyä ensirekisteröinti- tai myyntikieltoa,

15) laiminlyö 30 §:n 1 momentissa mainittuun säädökseen liittyvässä teknisiä vaatimuksia sisältävässä Euroopan unionin lainsäädännössä säädetyn sellaisen tiedon antovelvollisuuden, joka voi johtaa ajoneuvon, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen markkinoilta pois vetämiseen,

16) laiminlyö 45 §:n 2 momentin, 46 §:n 4 momentin, 81 §:n 2 momentin tai 86 a §:n 1 momentin mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa,

17) laiminlyö valmistajalle asetetun velvoitteen 46 a §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tai 49 §:ssä tarkoitetussa toiminnassa tarvittavan aineiston toimittamisesta saataville,

18) laiminlyö 93, 93 a tai 93 b §:ssä tarkoitetun tiedon saattamisen käyttöön taikka

19) rikkoo 20 §:n 5 momentissa säädettyä poliisiajoneuvon tai Rajavartiolaitoksen ajoneuvon tunnusvärityksen tai -merkkien käyttöä koskevaa kieltoa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, ajoneuvorikkomuksesta sakkoon.

Ajoneuvorikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan antaa oikeudelliselta merkitykseltään väärän tiedon nimetylle tutkimuslaitokselle, hyväksytylle asiantuntijalle tai yksittäishyväksynnän myöntäjälle ajoneuvon, osan, erillisen teknisen yksikön tai varusteen hyväksyntämenettelyä tai markkinoilta pois vetämiseen johtavaa menettelyä varten suoritettavassa tarkastuksessa, mittauksessa tai testissä taikka tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten suoritettavassa testissä tai arvioinnissa.

Ajoneuvorikkomuksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta

1) laiminlyö 30 §:n 1 momentissa mainittuja säädöksiä täydentävässä, teknisiä vaatimuksia sisältävässä Euroopan unionin asetuksessa säädetyn korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittaviin tietoihin pääsyvelvoitteen,

2) laiminlyö 30 §:n 1 momentissa mainittuja säädöksiä täydentävässä, teknisiä vaatimuksia sisältävässä Euroopan unionin asetuksessa säädetyn ajoneuvon päästönrajoitusjärjestelmän lisäaineen käyttövelvoitteen ajoneuvoa liikenteessä käytettäessä taikka

3) rikkoo 30 §:n 1 momentissa mainittuja säädöksiä täydentävässä, teknisiä vaatimuksia sisältävässä Euroopan unionin asetuksessa säädetyn päästönrajoitusjärjestelmän toimintaa rajoittavan laitteen käytön kieltoa tai kieltoa muuttaa päästönrajoitusjärjestelmä tyyppihyväksynnän vaatimusten vastaiseksi.

Kuljettajalle voidaan määrätä 40 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo, mitä moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljetettaessa vaadittavien asiakirjojen mukana pitämisestä säädetään 66 a §:n 2 momentissa.

Ajoneuvon kuljettajalle, omistajalle tai pysyvälle haltijalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo, mitä säädetään moottorikäyttöisen ajoneuvon tai hinattavan ajoneuvon rakennetta, varusteita tai kuntoa koskevassa 4 §:ssä, 7 §:n 1 momentissa tai 9 §:n 1 momentissa. Mopoilijalle, mopon omistajalle tai pysyvälle haltijalle voidaan määrätä tässä momentissa tarkoitetusta rikkomuksesta 40 euron liikennevirhemaksu.

Kuljettajalle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu, jos hän tahallaan tai huolimattomuudesta käyttää katsastamatonta, rekisteröimätöntä tai liikennekäytöstä poistettua ajoneuvoa ajoneuvolain 8 §:n 1 momentin tai 85 §:n 1 momentissa säädetyn vastaisesti.

Edellä 64 §:n 1 momentissa tarkoitetun muuta kuin ajoneuvon liikennekäyttöä koskevan rekisteritietoilmoituksen tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta tekemättä jättämisestä voidaan määrätä ajoneuvon omistajalle tai haltijalle 70 euron rikesakko.

Liikennevirhemaksun määräämisestä, tiedoksiannosta ja täytäntöönpanosta säädetään tieliikennelaissa ( / ).

Ajoneuvorikkomuksesta jätetään ilmoitus tekemättä, esitutkinta toimittamatta, syyte nostamatta ja rangaistus määräämättä, jos samasta teosta voidaan määrätä ajoneuvoverolain (1281/2003) 47 a §:ssä tarkoitettu lisävero. Viranomaisen on tällöin ilmoitettava ajoneuvon käytöstä Liikenne- ja viestintävirastolle.

98 §
Muutoksenhaku

Ajoneuvon hyväksyntää ja katsastusta koskevaan katsastustoimipaikan päätökseen saa vaatia oikaisua Liikenne- ja viestintävirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään.

Liikenne- ja viestintäviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen sekä tämän lain nojalla muutoin antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ( / ) säädetään. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa myös hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Hallinto-oikeuden päätökseen 42 §:ssä tarkoitettuja toimia, 50 §:ssä tarkoitettua hyväksynnän peruuttamista, 66 f §:ssä tarkoitettua koenumerotodistuksen peruuttamista, 78 §:ssä tarkoitettua luvan peruuttamista, 80–82 §:ssä tarkoitettua kieltoa, 86 a §:ssä tarkoitettua tyyppihyväksynnän peruuttamista sekä 92 §:ssä tarkoitettua luvan peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Tämän lain nojalla tehtyä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.


9.

Laki ajoneuvoverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ajoneuvoverolain (1281/2003) 7, 8, 11, 15, 16, 18, 19, 21, 23, 25, 26, 30–33, 36, 46–49, 52, 53, 56–59, 61 ja 63 §,

sellaisina kuin ne ovat 7, 15, 16, 25 ja 33 § laissa 44/2018, 8 § osaksi laeissa 235/2007, 1327/2009 ja 1065/2014, 11 § osaksi laeissa 1236/2004, 1401/2010 ja 1317/2011, 18 § osaksi laeissa 235/2007 ja 1327/ 2009, 19 ja 23 § osaksi laissa 1327/2009, 21 § laeissa 1317/2011 ja ( / ), 26, 30, 31 ja 32 § osaksi laissa 1327/2009, 36 § osaksi laeissa 1327/2009 ja 1065/2014, 46 § osaksi laeissa 1327/2009 ja 1317/2011, 47 § osaksi laeissa 235/2007, 1327/2009 ja 1317/2011, 48 ja 49 § laissa 937/2015, 52 § osaksi laeissa 611/2005, 1327/2009 ja 801/2016, 53 § laeissa 972/2012 ja 385/2014, 56 § osaksi laeissa 972/2012 ja ( / ), 57 § laeissa 1327/2009 ja 726/2017, 58 § laeissa 1317/2011 ja 1482/2015, 59 § osaksi laissa 1317/2011, 61 § osaksi laissa 972/2012 sekä 63 § laeissa 1327/2009 ja ( / ), seuraavasti:

7 §
Verovelvollisuuden siirto

Verovelvollinen voi siirtää verovelvollisuuden sopimuksen perusteella toiselle henkilölle. Sopimus on tehtävä kirjallisesti Liikenne- ja viestintäviraston vahvistamaa lomaketta käyttäen. Verovelvollisuuden vastaanottaja vastaa verosta niiden perusteiden mukaan, jotka koskevat alkuperäistä verovelvollista. Jos verovelvollisuuden siirto on ilmeisesti tehty veron maksun välttämiseksi, vero voidaan kuitenkin panna maksuun siten kuin siirtoa ei olisi tehty.

Liikenne- ja viestintävirasto voi hyväksyä määräämillään ehdoilla tai hylätä verovelvollisuuden siirtämisen. Jos verovelvollisuuden vastaanottaja ei suorita veroa säädetyllä tavalla, virasto voi määrätä verovelvollisuuden siirtäjän ja vastaanottajan vastaamaan verosta yhteisvastuullisesti.

8 §
Verovelvollisuuden alkaminen ja päättyminen

Verovelvollisuus alkaa:

1) päivänä, jona ajoneuvo ensi- tai uudelleenrekisteröidään tai otetaan liikennekäyttöön;

2) sitä seuraavana päivänä, jona rekisteriin merkityn ajoneuvon omistaja- tai haltijatieto muuttuu siten, että vero on maksuunpantava uudelle verovelvolliselle;

3) päivänä, jona verosta vapaa ajoneuvo muutosrekisteröidään tai muutoskatsastetaan veronalaiseksi; tai

4) verovapautuksen edellytysten päättymispäivää seuraavana päivänä.

Jos verovelvollisuuden alkamisen ajankohtaa 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ei voida selvittää, verovelvollisuus voidaan arvion perusteella vahvistaa alkavaksi enintään 12 kuukautta ennen sitä päivää, jona Liikenne- ja viestintävirasto sai tiedon 5 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta ajoneuvon käytöstä.

Verovelvollisuus päättyy päivänä, jona:

1) ajoneuvon liikennekäytöstä poisto taikka lopullinen poisto merkitään rekisteriin;

2) ajoneuvon omistaja- tai haltijatieto muuttuu siten, että vero on maksuunpantava uudelle verovelvolliselle;

3) verollinen ajoneuvo muutosrekisteröidään tai muutoskatsastetaan verovapaaksi; tai

4) verovapautuksen edellytykset alkavat.

Jos 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ajoneuvon rekisterikilpien palautuspäivä on aiempi kuin liikennekäytöstä poistamisen tai lopullisen poiston rekisteriin merkitsemispäivä, verokausi päättyy rekisterikilpien palautuspäivään.

Edellä 3 momentin 2 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa verovelvollisuuden päättymisen edellytyksenä on, että verovelvollisuuden päättymisen perusteesta on tehty ajoneuvolain nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettu rekisteri-ilmoitus. Jos voidaan luotettavasti osoittaa, että verovelvollisuuden päättymisen peruste on syntynyt ilmoituksen tekoa aikaisemmasta ajankohdasta, verovelvollisuuden voidaan katsoa päättyneen tuona ajankohtana. Jos ajoneuvon edellinen omistaja on luovuttanut ajoneuvon tuntemattomalle, verovelvollisuus päättyy kuitenkin sinä päivänä, jona Liikenne- ja viestintävirasto on saanut ilmoituksen ja luotettavaksi katsomansa selvityksen luovutuksesta.

Ajoneuvon luovutuspäivän verosta vastaa luovuttaja, ja haltijana olemisen viimeisen päivän verosta haltija.

11 §
Käyttövoimavero

Ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä, määrätään käyttövoimaveroa. Käyttövoimaveron määrä päivää kohden on:

1) henkilöautosta (M1- ja M1G-luokka), kaksikäyttöautosta (N1-luokka) sekä ajoneuvosta, joka siihen tehtyjen katsastamattomien muutosten johdosta vastaa käyttötarkoitukseltaan lähinnä henkilöautoa, 5,5 senttiä jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta;

2) poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, käyttövoimaveron määrä päivää kohden on jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta:

a) 1,5 senttiä, jos ajoneuvon käyttövoima on sähkö;

b) 0,5 senttiä, jos ajoneuvon käyttövoima on sähkö ja moottoribensiini;

c) 4,9 senttiä, jos ajoneuvon käyttövoima on sähkö ja dieselöljy;

d) 3,1 senttiä, jos ajoneuvon käyttövoima on metaanista koostuva polttoaine;

3) pakettiautosta (N1- ja N1G-luokka), matkailuautosta (M1-luokka) ja huoltoautosta (M1-, N1-, N2-, N3-, M1G-, N1G-, N2G- ja N3G-luokka) 0,9 senttiä jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta;

4) kuorma-autosta (N2-, N3-, N2G- ja N3G-luokka), jossa ei käytetä perävaunua, jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta 0,6 senttiä 12 000 kilogramman kokonaismassaan saakka ja jokaiselta tämän massan ylittävältä kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta 1,3 senttiä, jos ajoneuvossa on kaksi akselia; vero on jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta 0,8 senttiä, jos ajoneuvossa on kolme akselia, 0,7 senttiä, jos ajoneuvossa on neljä akselia, ja 0,6 senttiä, jos ajoneuvossa on viisi akselia tai useampia;

5) kuorma-autosta (N2-, N3-, N2G- ja N3G-luokka), joka on varustettu ja jota käytetään puoliperävaunun vetoon, 2,2 senttiä jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta, jos ajoneuvossa on kaksi akselia, 1,3 senttiä, jos akseleita on kolme, 1,2 senttiä, jos akseleita on neljä, ja 1,0 senttiä, jos ajoneuvossa on viisi akselia tai useampia;

6) kuorma-autosta (N2-, N3-, N2G- ja N3G-luokka), joka on varustettu ja jota käytetään varsinaisen tai keskiakseliperävaunun vetoon, 2,1 senttiä jokaiselta kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta, jos ajoneuvossa on kaksi akselia, 1,4 senttiä, jos akseleita on kolme, 1,3 senttiä, jos akseleita on neljä, ja 1,2 senttiä, jos ajoneuvossa on viisi akselia tai useampia.

Erikoisautona rekisterissä olevan ajoneuvon vero on sama kuin akseliluvultaan vastaavan M- tai N-luokan ajoneuvon vero. Erikoisauton ajoneuvoluokka määrätään tarkemmin niiden ajoneuvojen luokituksesta annettujen säännösten mukaan, joita sovellettaisiin, jos ajoneuvon rekisteriin merkittyä luokkaa tarkistettaisiin verokauden alkaessa. Kaksikäyttöautona pidetään N1-luokkaan kuuluvaa ajoneuvoa, joka on varustettu kuljettajan istuimen ja tämän vieressä olevien istuinten lisäksi muilla istuimilla tai niiden kiinnitykseen tarkoitetuilla laitteilla, lukuun ottamatta autoverolain (1482/1994) 24 §:n mukaisia tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja istuimia, tai ennen 30 päivää syyskuuta 1998 voimassa olleiden tieliikennesäännösten mukaisesti pakettiautoon hyväksyttyjä istuimia.

Kuorma-autoa, joka on varustettu perävaunun vetoautoksi, katsotaan käytettävän perävaunun vetoon, jollei muuta ilmoiteta. Jos perävaunun vetoon varustettua kuorma-autoa ei käytetä perävaunun vetoon, ajoneuvon omistajan tai haltijan on ilmoitettava siitä kuorma-auton ensi- ja uudelleenrekisteröinnin sekä liikennekäyttöön oton yhteydessä tai ennen perävaunun käytön lopettamista. Vastaavasti etukäteen on tehtävä ilmoitus, jos kuorma-autoa, josta on tehty perävaunun käytön lopettamisilmoitus, ryhdytään käyttämään perävaunun vetoon. Ilmoitus tehdään vahvistettua lomaketta käyttäen rekisteröintiä suorittavassa katsastustoimipaikassa tai Liikenne- ja viestintävirastolle.

15 §
Ajoneuvoveron maksuunpano

Ajoneuvovero pannaan maksuun viipymättä, kun verokausi on alkanut tai kun verotukseen vaikuttava ajoneuvon laadun muutos tai muu verotusta varten tarvittava tieto on merkitty rekisteriin tai on muutoin tullut Liikenne- ja viestintäviraston tietoon. Maksuunpano toimitetaan verovelvollista kuulematta.

16 §
Veronkanto verosta vastattavaksi otettaessa

Jos ajoneuvon luovuttaja on laiminlyönyt rekisteri-ilmoituksen tekemisen ja 6 §:ssä tarkoitettua ajoneuvon luovuttajan veroa ei ole maksuunpantu luovuttajalle, vero kannetaan vastattavaksi otettavana verona ensiksi siltä luovutuksen saajalta, joka on rekisteröinyt ajoneuvon nimiinsä. Vastattavaksi otettavan veron määrään ei tällöin sovelleta 62 §:n säännöksiä pienimmästä perittävästä määrästä. Maksuunpano toimitetaan kuulematta ajoneuvon luovutuksen saajaa. Jos luovutuksen saaja ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle, ettei hän ota vastatakseen verosta, maksuunpano peruutetaan. Vero kannetaan tämän jälkeen luovuttajalta ja luovutuksen saajalta heidän omistusaikansa mukaan.

Jos 1 momentissa tarkoitettua veroa ei ole suoritettu viimeistään eräpäivänä, Liikenne- ja viestintävirasto voi panna maksuun veron ajoneuvon luovuttajalle. Luovutuksen saaja voi kuitenkin maksuunpanon jälkeen virastolle tehtävällä ilmoituksella ottaa vastattavakseen verosta.

18 §
Veron maksaminen erissä ja maksutapalisä

Verovelvollisen ennen kunkin verokauden ensimmäistä eräpäivää tekemästä pyynnöstä Liikenne- ja viestintävirasto voi jakaa maksuun pantavan veron määrän maksettavaksi kahdessa tai neljässä erässä. Tällöin erien määriin lisätään maksutapalisää 3 euroa erää kohden. Maksutapaa noudatetaan, kunnes verovelvollinen pyytää maksutavan muutosta. Pyyntö on tehtävä ennen verokauden alkua.

Jos rekisteriin merkitty uusi verovelvollinen verovelvollisuutensa alkaessa maksaa verolipussa olevan eriin jaetun veron osan, hänen katsotaan tehneen 1 momentissa tarkoitetun pyynnön.

Maksuunpanon oikaisussa, jälkiverotuksessa, lisäverona tai muutoksenhakuun annetun päätöksen johdosta maksuunpantava vero kannetaan yhdessä erässä.

19 §
Veronkanto eräissä tapauksissa

Ajoneuvoveroa ei tarvitse suorittaa siltä ajalta, jona ajoneuvo on:

1) ilmoitettu poliisille anastetuksi;

2) takavarikoitu tai otettu muutoin poliisin tai autoverosta huolehtivan viranomaisen haltuun;

3) ulosmitattu ulosottoviranomaisen haltuun;

4) otettu romuajoneuvona kunnan haltuun; tai

5) osoitettu tuhoutuneeksi tai romutetuksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa veron maksuunpanoa oikaistaan. Oikaisu tehdään hakemuksetta, jos oikaisun peruste on Liikenne- ja viestintäviraston tiedossa. Maksettua veroa palautetaan verovelvolliselle siten kuin 32 §:ssä säädetään.

Jos ajoneuvo otetaan uudelleen käyttöön, vero maksuunpannaan 1 momentissa tarkoitetun perusteen päättymispäivästä alkaen. Jos verokausi ei ole vielä päättynyt, vero kannetaan verokauden jäljellä olevalta ajalta.

21 §
Verolipun ja muun ilmoituksen tai päätöksen lähettäminen

Liikenne- ja viestintävirasto lähettää verolipun, muun ilmoituksen ja päätöksen liikenneasioiden rekisteriin merkityllä osoitteella. Muu kuin yksityishenkilö voi ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle kirjallisesti ajoneuvoveron laskutusosoitteen. Jollei muuta näytetä, asiakirjan tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun virasto on antanut asiakirjan postin tai muun vastaavista tehtävistä huolehtivan sopimuskumppanin kuljetettavaksi.

Verolippu ja muu 1 momentissa tarkoitettu asiakirja voidaan lähettää verovelvollisen pyynnöstä myös sähköiseen laskutusosoitteeseen.

Jos verovelvollinen ei ole saanut verolippua, hänen on pyydettävä sitä Liikenne- ja viestintävirastolta siten, että veron voi suorittaa eräpäivänä.

Jos on syytä olettaa, että vastaanottajan osoite voi olla virheellinen, asiakirja voidaan lähettää todisteellisena tiedoksiantona.

23 §
Eräpäivät

Veron eräpäivä on 42 päivän kuluttua verokauden alkamisesta tai verotuspäätöksen tekemisestä sen mukaan, kumpi niistä on myöhäisempi ajankohta. Lain 18 §:n 3 momentin mukaisen maksuunpanon eräpäiväksi Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä muunkin päivän.

Useammassa kuin yhdessä erässä maksettava vero erääntyy maksettavaksi kolmen tai kuuden kuukauden välein veron ensimmäisen erän eräpäivästä lukien siten kuin verolippuun on merkitty.

25 §
Maksumuistutus

Liikenne- ja viestintävirasto voi lähettää erääntyneestä verosta verovelvolliselle maksumuistutuksen. Maksumuistutusta ei kuitenkaan lähetetä, jos sen lähettämättä jättämiseen on erityisiä syitä.

26 §
Veronkannon jaksottaminen

Liikenne- ja viestintävirasto voi hyväksyä jaksoverotettavaksi verovelvollisen, jonka arvioidaan vastaavan keskimäärin päivittäin 12 kuukauden aikana vähintään 50 ajoneuvon verosta. Jaksoverotettavaksi voidaan erityisistä syistä hyväksyä myös tätä pienemmästä verotettavien ajoneuvojen määrästä vastaava verovelvollinen.

Jaksoverotukseen hyväksytylle verovelvolliselle toimitetaan verolippujen kooste verotusjakson päättymisen jälkeen niistä ajoneuvoista, joista jaksoverotettava on ollut verovelvollinen jakson aikana. Vero kannetaan jakson aikana rekisterissä olleista ajoneuvoista päiväkohtaisesti.

Liikenne- ja viestintävirasto voi tehdä asettamillaan ehdoilla sopimuksen jaksoverotettavan kanssa:

1) verolipun sisältämistä tiedoista;

2) veron eräpäivästä;

3) verotusjakson pituudesta;

4) verosaatavaa turvaavasta vakuudesta;

5) maksuunpantavan veron minimimäärästä; sekä

6) muista jaksoverottamisen toimittamiseksi tarpeellisista asioista.

Jos jaksoverotettava ei noudata sopimuksen ehtoja tai jos sopimuksen edellytykset muutoin lakkaavat, Liikenne- ja viestintävirasto voi purkaa sopimuksen verovelvollista kuulematta. Sopimuksen purkamisen jälkeen ajoneuvovero pannaan maksuun ajoneuvokohtaisesti siten kuin tässä laissa säädetään.

30 §
Aiheettoman suorituksen palauttaminen

Joka osoittaa suorittaneensa erehdyksessä ajoneuvoveroa, on oikeutettu hakemaan suorittamansa määrän takaisin Liikenne- ja viestintävirastolta. Erehdyksenä ei pidetä veron suorittamista siinä tarkoituksessa, ettei ajoneuvon käyttöä estettäisi, tai olosuhteissa, joissa tätä tarkoitusta voidaan pitää ilmeisenä.

Jos kaksi tai useampi on suorittanut samasta ajoneuvosta ajoneuvoveroa, liikaa maksettu vero palautetaan hakemuksesta sille, joka ei ole verovelvollinen.

31 §
Veronpalautuksen siirto

Jos Liikenne- ja viestintävirastolla on verovelvolliselle sekä palautettavaa että tälle maksuun pantavaa veroa, virasto siirtää verovelvollista kuulematta palautuksen veron suoritukseksi. Siirto voidaan tehdä, vaikka vero, jonka suoritukseksi palautus siirretään, ei ole erääntynyt. Jos maksuun pantavaa veroa ei ole, palautus siirretään odottamaan seuraavaa maksuunpanoa.

Siirrettyyn veronpalautukseen sovelletaan, mitä 32 §:ssä säädetään.

Palautettavan määrän siirrosta ja käyttämisestä veron suoritukseksi ilmoitetaan verovelvolliselle seuraavaksi lähetettävässä verolipussa.

32 §
Palautuksen maksaminen

Veronpalautus maksetaan hakemuksesta palautuksen saajan ilmoittamalle pankkitilille tai maksuosoituksena, jollei palautusta ole käytetty 31 tai 33 §:n mukaisesti.

Jos palautusta ei ole haettu viimeistään 12 kuukauden kuluessa palautusperusteen syntymisestä, veronpalautus maksetaan ilman eri hakemusta, jos maksajana on ollut verovelvollinen. Jos muu kuin verovelvollinen on maksanut palautettavana olevan veron, maksajan tulee hakea veronpalautusta Liikenne- ja viestintävirastolta kirjallisesti.

33 §
Kuittaus

Jos veronkantolaissa säädetyt palautuksen käyttämisen edellytykset ovat olemassa ja kuittausta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena, kuittaus voidaan toimittaa Liikenne- ja viestintäviraston ja muun viranomaisen kannettavana olevien verojen kesken. Kuittausmenettelyyn sovelletaan palautuksen käyttämistä koskevia veronkantolain säännöksiä.

36 §
Menettely vapautusta haettaessa

Vapautusta vammaisuuden perusteella haetaan Liikenne- ja viestintävirastolta kirjallisesti.

Hakemuksesta on käytävä ilmi verovelvollisen sekä vammaisen henkilön nimi, osoite ja henkilötunnus sekä ajoneuvon rekisteritunnus ja hakemuksen perustelut. Liikenne- ja viestintävirasto voi vaatia vapautuksen perusteena olevat asiakirjat nähtävikseen hakemuskäsittelyn aikana tai vapautuksen myöntämisen jälkeen.

Vapautus voidaan myöntää hakemuksetta, jos vapautuksen peruste on Liikenne- ja viestintäviraston tiedossa.

46 §
Veronoikaisu veronsaajan hyväksi

Jos verovelvolliselle on jäänyt maksuunpanematta vero tai veroa on maksuunpantu liian vähän taikka veroa on aiheettomasti palautettu verovelvolliselle tai hän on saanut liikaa veroa takaisin, verotusta voidaan oikaista kolmen vuoden kuluessa sen verokauden päättymisestä, jona veron maksuunpano on tehty tai jona veron maksuunpano olisi pitänyt määrätä tai jona veron palautuspäätös on tehty.

Verotuksen muuttumista koskevaa Liikenne- ja viestintäviraston päätöstä saadaan 1 momentissa säädetyn määräajan estämättä oikaista 60 päivän kuluessa päivästä, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut viraston päätöksestä tiedon.

47 §
Jälkiverotus

Jos ajoneuvo on toimittamatta jätetyn taikka puutteellisen tai tiedoiltaan väärän ilmoituksen tai muun tiedon tai asiakirjan johdosta jäänyt kokonaan tai osaksi verottamatta tai veroa on aiheettomasti palautettu, Liikenne- ja viestintävirasto määrää maksuun panematta jääneen tai palautetun veron suoritettavaksi.

Jos veron määrä tulee laskettavaksi ajoneuvolle, joka ei ole rekisterissä tai joka on ilmoitettu liikennekäytöstä poistetuksi, arvioidaan veron määrä sen mukaiseksi, mikä tiedossa olevien seikkojen perusteella vastaisi todennäköisesti vastaavanlaisesta rekisteröidystä ajoneuvosta suoritettavan veron määrää. Vero voidaan määrätä aina vähintään niiden tietojen mukaisena, jotka ajoneuvosta on kirjattu sen ollessa viimeksi rekisterissä.

Ennen jälkiverotuksen toimittamista on verovelvolliselle varattava tilaisuus vastineen antamiseen asiassa. Jälkiverotus tulee toimittaa viimeistään kahden vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana jälkiverotuksen perusteena oleva seikka on tullut veroviranomaisen tietoon. Jälkiverotus toimitetaan kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jolta vero olisi pitänyt maksuunpanna.

48 §
Ennakkoratkaisu

Liikenne- ja viestintävirasto voi hakemuksesta antaa ennakkoratkaisun ajoneuvoveroa koskevien säännösten soveltamisesta. Ennakkoratkaisu annetaan enintään kahden vuoden pituiseksi ajanjaksoksi sille, jolle on tärkeää saada tieto lain soveltamisesta ajoneuvoonsa. Ennakkoratkaisun antamisesta peritään eräiden ennakkopäätösten maksuperusteista annetun lain (1209/2006) mukainen maksu.

Jos hakija vaatii, lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on noudatettava sitovana hakijan verotuksessa sinä aikana, jota ennakkoratkaisu koskee. Ennakkoratkaisuun ei saa vaatia 50 §:ssä tarkoitettua oikaisua, vaan siihen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ( / ) säädetään. Päätökseen, jolla ennakkoratkaisu on jätetty antamatta, ei saa vaatia oikaisua eikä hakea muutosta valittamalla. Valitusoikeus valtion puolesta on Liikenne- ja viestintäviraston veroasiamiehellä.

49 §
Oikaisu verovelvollisen hyväksi

Jos veroa on maksuunpantu liikaa, Liikenne- ja viestintävirasto voi oikaista verotusta verovelvollisen hyväksi.

52 §
Muutoksenhaun johdosta maksettava korko

Jos vero on muutoksenhaun tai oikaisun johdosta kumottu taikka veroa on alennettu, asianomaiselle on maksettava takaisin liikaa suoritettu määrä sekä sille vuotuista korkoa veron maksupäivästä sen mukaan kuin veronkantolaissa säädetään.

Korkoa ei kuitenkaan makseta oikaisun perusteella, jos veron palautus johtuu siitä, että verovelvollinen on jättänyt ilmoittamatta verovelvollisuuden päättymiseen tai 19 §:ssä tarkoitettuun veronkannon keskeyttämiseen liittyvän tai muun vastaavan tiedossaan olleen verovelvollisuuteen tai ajoneuvon veronalaisuuteen liittyvän seikan.

Jos muutoksenhaun johdosta veroa määrätään suoritettavaksi tai veron määrää korotetaan, Liikenne- ja viestintävirasto perii veron ja sille veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa säädetyn viivekoron.

53 §
Valtion edunvalvonta

Valtion etua valvoo muutoksenhakua ja oikaisua koskevissa asioissa Liikenne- ja viestintäviraston veroasiamies. Edellä 38 §:ssä tarkoitettua kiinteää tai kulutusveroa koskevissa asioissa valtion etua valvoo Tullin tulliasiamies.

Valtion edunvalvojaa kuullaan ja päätös annetaan tiedoksi siten, että edunvalvojalle varataan tilaisuus tutustua päätökseen ja sen perusteena oleviin asiakirjoihin.

56 §
Viranomaiset

Ajoneuvoveron veronkantoviranomaisena toimii Liikenne- ja viestintävirasto. Kiinteän veron ja kulutusveron veronkantoviranomaisena toimii kuitenkin Tulli. Ahvenanmaan maakunnassa veronkantoviranomaisena on Ahvenanmaan valtionvirasto, johon sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään Liikenne- ja viestintävirastosta.

Liikenne- ja viestintävirasto, Tulli ja Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröityjen ajoneuvojen osalta Ahvenanmaan valtionvirasto toimittavat veron maksuunpanon ja huolehtivat veron perimisestä ja muista verotukseen liittyvistä toimenpiteistä sekä käsittelevät ajoneuvoverotusta koskevat hakemus- ja muut asiat. Liikenne- ja viestintävirasto käsittelee kuitenkin myös Ahvenanmaan valtionviraston kantamia veroja koskevat lykkäys- ja huojennusasiat.

Veronkantoviranomainen voi tehdä sopimuksen veronkantoon liittyvän avustavan puhelinpalvelun siirtämisestä muun kuin viranomaisen hoidettavaksi. Avustavalla puhelinpalvelulla tarkoitetaan tiedon välittämistä verovelvollisille ajoneuvoveroa koskevan lainsäädännön ja ohjeiden sisällöstä, ajoneuvojen verotusta koskevien tietojen antamista liikenneasioiden rekisteristä sekä verovelvollisten ilmoitusten vastaanottamista, tallentamista ja välittämistä edelleen veroviranomaisille. Avustavaa puhelinpalvelua hoitavaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tätä tehtävää. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Avustavassa puhelinpalvelussa ei hoideta tehtäviä, joihin kuuluu verotusta koskevan päätöksentekovallan käyttöä. Sopimus avustavasta puhelinpalvelusta ei vaikuta veronkantoviranomaiselle kuuluviin tehtäviin tai viranomaisen velvollisuuksiin.

57 §
Valvonta

Ajoneuvoverotuksen valvonta kuuluu Liikenne- ja viestintävirastolle sekä poliisi-, rajavartio- ja tulliviranomaisille. Laissa määrätyn viranomaisen on valvottava, ettei liikenteessä käytetä tai maasta viedä sellaista ajoneuvoveron alaista ajoneuvoa, josta on erääntynyttä veroa suorittamatta. Virasto voi antaa muille viranomaisille ohjeita valvonnan suorittamiseksi.

58 §
Käyttökielto

Ellei veroa tai sen erääntynyttä osaa ole suoritettu määräajassa, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä (käyttökielto). Ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä siinäkään tapauksessa, että ajoneuvon omistus tai hallinta on siirretty muulle kuin verovelvolliselle. Valvova viranomainen voi ottaa käyttökiellossa olevan ajoneuvon rekisterikilvet ja rekisteröintitodistuksen haltuunsa. Poliisi-, tulli- tai rajavartioviranomaisen kirjallisella luvalla ajoneuvon saa kuitenkin kuljettaa luvassa määrättyyn paikkaan säilytettäväksi. Ajoneuvon käyttö voidaan estää myös, jos ajoneuvosta on maksuunpantava 47 a §:ssä tarkoitettua lisäveroa.

Käyttökielto päättyy, kun maksuunpantu vero on kokonaan suoritettu. Käyttökielto päättyy myös, jos Liikenne- ja viestintävirasto jättää lain 47 a §:ssä tarkoitetun lisäveron maksuunpanematta.

Jos tietojärjestelmässä ei ole merkintää veron suorittamisesta ja veron suorittamista ei voida muutoin varmistaa, verovelvollisen tai ajoneuvon käyttäjän on valvontatilanteessa esitettävä veron suorittamisesta näyttö siten kuin 59 §:n 3 momentissa säädetään.

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisen painavista syistä kokonaan tai määräajaksi peruuttaa käyttökiellon tai määrätä, ettei ajoneuvoon sovelleta käyttökieltoa. Ajoneuvon käyttö voidaan sallia ainoastaan, jos:

1) tuomioistuin on päättänyt aloittaa maksun suorittamatta jättäjää koskevan saneerausmenettelyn tai velkajärjestelyn; tai

2) voidaan katsoa, ettei ajoneuvon omistaja tai haltija tiennyt eikä ole voinutkaan tietää suorittamatta olevasta verosta ja ajoneuvon käytön estämistä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen kohtuuttomana.

Jos ajoneuvoja koskevassa rekisterissä on ollut ajoneuvon ostajan käytettävissä tieto veronmaksun laiminlyönnistä, ajoneuvon käyttökieltoa ei ilman erityistä syytä peruuteta.

Jaksoverotusajalta maksamatta oleva veronsuoritus ei aiheuta ajoneuvon seuraavalle omistajalle käyttökieltoa.

Kun ajoneuvosta on 5 §:n 5 momentin nojalla maksuunpantu ajoneuvoveroa ajoneuvon anastaneelle henkilölle, ajoneuvon omistajalle tai haltijalle ei aiheudu käyttökieltoa maksamattoman veron johdosta.

59 §
Ajoneuvon katsastaminen

Ajoneuvolain mukaista määräaikaiskatsastusta suorittaessaan katsastuksen suorittajan on tarkastettava, että ajoneuvovero on asianmukaisesti suoritettu. Jos erääntynyttä ajoneuvoveroa on suorittamatta, ajoneuvoa ei hyväksytä määräaikaiskatsastuksessa.

Jos tietojärjestelmässä ei ole merkintää veron suorittamisesta eikä muuta näyttöä veron suorittamisesta esitetä, ajoneuvon katsastus keskeytetään, kunnes vero viivekorkoineen on kokonaan suoritettu. Valvovat viranomaiset voivat estää ajoneuvon käytön sinä aikana, jona ajoneuvon katsastus on keskeytettynä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuna näyttönä voidaan pitää rahalaitoksen antamaa tositetta veron suorittamisesta, samoin kuin yhdessä verolipun kanssa tiliotetta taikka yhdessä verolipun kanssa laskunmaksuautomaatilta tai muulta päätteeltä tulostettua tositetta.

Jos Liikenne- ja viestintävirasto on tehnyt 58 §:n 4 momentissa tarkoitetun päätöksen käyttökiellon peruuttamisesta, ajoneuvo voidaan päätöksen voimassaoloaikana katsastaa, vaikka veroa on suorittamatta.

61 §
Veronhuojennus

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisestä syystä hakemuksesta määräämillään ehdoilla kokonaan tai osittain vapauttaa tai myöntää lykkäyksen suoritetun tai suoritettavan ajoneuvoveron ja sille laskettavan koron suorittamisesta. Virasto tai valtiovarainministeriö on oikeutettu saamaan muilta veroviranomaisilta tarvittavat tiedot huojennusasian ratkaisemiseksi. Tulli ratkaisee edellä 38 §:ssä tarkoitettua kiinteää ja kulutusveroa koskevat vapautus- tai lykkäyshakemukset. Veronmaksun lykkäys myönnetään valtiovarainministeriön määräämillä ehdoilla.

Valtiovarainministeriö voi ottaa 1 momentissa tarkoitetun periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.

63 §
Ajoneuvoveroa koskevien tietojen julkisuus ja tietojen antaminen

Ajoneuvoveroa koskevat tiedot ovat julkisia lukuun ottamatta verovelvollisen terveydentilaa koskevia asiakirjoja sekä veronhuojennus- ja lykkäyshakemuksia sekä käyttökiellosta vapauttamista koskevia hakemusasiakirjoja niihin liittyvine asiakirjoineen. Ajoneuvoveroa sekä verovelvollista koskevien tietojen luovuttamiseen sovelletaan lisäksi liikenteen palveluista annetun lain V osan 3 lukua.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa todistuksen siitä, ettei ajoneuvosta ole suorittamatta ajoneuvoveroa. Annetuista tiedoista peritään maksu valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.


10.

Laki alkolukkolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alkolukkolain (730/2016) 3, 4, 6, 7, 9, 12, 13 ja 15 § seuraavasti:

3 §
Alkolukon mallin hyväksyntä

Alkolukon saattaminen markkinoille ja käyttöön ottaminen on kielletty, jos Liikenne- ja viestintävirasto ei ole hyväksynyt alkolukon mallia.

Liikenne- ja viestintäviraston on hyväksyttävä alkolukon malli, jos se täyttää:

1) standardin SFS-EN 50436-1 tai SFS-EN 50436-2 taikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa säädetyt mainitun standardin tasoa vastaavat kansalliset vaatimukset; ja

2) ajoneuvolain (1090/2002) ja sen nojalla annettujen säännösten ajoneuvoon asennettavia laitteita koskevat tekniset vaatimukset.

Alkolukon mallin hyväksyntää hakevan tulee hakemuksessaan osoittaa 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten täyttyminen 5 §:ssä tarkoitetun tutkimuslaitoksen antamalla vaatimustenmukaisuusselvityksellä.

Liikenne- ja viestintävirastoon sovelletaan 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, mitä ajoneuvolain 49 §:n 2 momentissa säädetään tyyppihyväksyntäviranomaisesta.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tietoja 2 momentin 1 kohdan standardeista suomen ja ruotsin kielellä.

4 §
Hyväksynnän voimassaolo

Alkolukon mallin hyväksyntä on voimassa toistaiseksi.

Jos alkolukko ei enää täytä sitä hyväksyttäessä voimassa olleita vaatimuksia, Liikenne- ja viestintävirasto voi peruuttaa mallin hyväksynnän. Ennen hyväksynnän peruuttamista on hyväksynnän haltijalle annettava kirjallinen huomautus ja kohtuullinen aika virheen tai puutteen korjaamiseksi.

Jos virhe tai puute heikentää olennaisesti ajoneuvon liikenneturvallisuutta tai alkolukon toimintaa, hyväksyntä voidaan peruuttaa välittömästi.

6 §
Toimintailmoitus

Alkolukon valmistajan tai valtuutetun edustajan on valvontaa varten tehtävä toimintailmoitus Liikenne- ja viestintävirastolle ennen alkolukon markkinoille saattamista ja käyttöön ottamista. Ilmoitukseen on liitettävä:

1) yhtiömuodossa toimivalta ilmoittajalta kaupparekisteriote tai muu vastaava selvitys sekä selvitys omistussuhteista;

2) selvitys ilmoittajan vastaavasta henkilöstä;

3) selvitys toiminnanharjoittajasta ja sen vastaavasta henkilöstä;

4) päätös alkolukon mallin hyväksymisestä;

5) selvitys alkolukon käyttötarkoituksesta;

6) selvitys 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta alkolukon asennuksessa ja huollossa tarvittavasta teknisestä laitteistosta ja ohjelmistosta.

Ilmoitus on tehtävä viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Jos 1 momentissa ilmoitettavissa asioissa tai päätöksen sisällössä tapahtuu toiminnan aikana muutos, siitä on välittömästi ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoitettavien tietojen sisällöstä ja ilmoitustavasta.

7 §
Alkolukon asentaminen, käyttäminen ajossa, huolto ja kalibrointi

Ajoneuvon liikenneturvallisuuden ja alkolukon toiminnan varmistamiseksi alkolukon asentamisessa, käyttämisessä ajossa, huollossa ja kalibroinnissa on toimittava huolellisesti ja noudatettava asianmukaisia menettelyjä.

Alkolukon voi asentaa ja huoltaa vain valtuutettu toiminnanharjoittaja. Toiminnanharjoittajalla on oltava käytettävissään alkolukon valmistajan tai valtuutetun edustajan määrittelemä alkolukon asennuksessa ja huollossa tarvittava tekninen laitteisto ja ohjelmisto.

Alkolukko on asennettava ajoneuvoon ja sitä on käytettävä ajossa niin, että se on ajon aikana toimintakykyinen. Alkolukkoon ei saa asentaa eikä liittää laitteita, esineitä eikä ohjelmia, joita Liikenne- ja viestintävirasto ja valmistaja tai valtuutettu edustaja eivät ole hyväksyneet.

Alkolukko on kalibroitava Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymässä määräajassa.

Toiminnanharjoittajan on annettava alkolukon asennuksesta ja kalibroinnista todistus, josta käy ilmi asennetun alkolukon asennuspäivä ja -paikka, merkki, malli ja valmistusnumero sekä ajoneuvon rekisteritunnus ja alkolukon seuraavan kalibroinnin päivämäärä. Sekä asennus- että kalibrointitodistus on pidettävä ajoneuvossa mukana ajon aikana.

Liikenne- ja viestintävirasto pitää luetteloa alkolukkojen myyntipaikoista ja toiminnanharjoittajista internet-tietoverkossaan.

9 §
Käynnistyksen estäminen ja käytön valvonta ajon aikana

Alkolukko on säädettävä siten, että se vaatii ajoneuvon käynnistämisen yhteydessä puhallusta ja estää ajoneuvon käynnistymisen ilman puhallusta sekä puhallettaessa, jos kuljettajan uloshengitysilman alkoholipitoisuus on vähintään 0,10 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.

Alkolukon on ajon aikana satunnaisin määräajoin vaadittava puhallusta, jos alkolukkoa käyttää henkilö, jolle on määrätty alkolukolla valvottu ajo-oikeus.

Jos kuljettajan uloshengitysilman alkoholipitoisuus ei alita 1 momentissa säädettyä rajaa tai hän laiminlyö puhalluksen ajon aikana, alkolukon on lukkiuduttava siten, että se estää ajoneuvon käynnistämisen tai liikkumisen.

Alkolukon hyväksymän puhalluksen tilavuuden on oltava vähintään 1,0 litraa. Jos kuljettajan terveydentila vaikeuttaa hyväksyttävän puhalluksen suorittamista, poliisi voi lääkärintodistuksen perusteella antaa luvan laskea vaadittava ilmamäärä alemmaksi.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä alkolukon teknisestä toiminnasta ajon aikana ja hylätyn puhalluksen jälkeen sekä alkolukon hyväksymän puhalluksen tilavuuden määrästä.

12 §
Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista valvoo Liikenne- ja viestintävirasto.

Virastolla on valvontatehtävässä oikeus:

1) päästä valvonnan edellyttämässä laajuudessa valmistajan, valtuutetun edustajan ja toiminnanharjoittajan toimitiloihin, muihin tiloihin ja valvonnan kohteen omistamiin tai hallinnassa oleviin tiloihin lukuun ottamatta pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviä tiloja;

2) valvoa 1 kohdassa tarkoitetuissa toimitiloissa henkilöstön toimintaa;

3) saada salassapitosäännösten estämättä nähtäväkseen valvontatehtävän kannalta välttämättömät asiakirjat;

4) päästä tarkastamaan valmistajan, sen edustajan tai toiminnanharjoittajan hallussa olevia valvontatehtävän kannalta välttämättömiä tietoja.

Virasto voi käyttää valvonnassa asiantuntijan apua, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista. Asiantuntijan on oltava perehtynyt alkolukkotoimintaan ja sitä koskeviin vaatimuksiin. Asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessaan tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.

Liikenne- ja viestintäviraston on valvontatehtävää hoitaessaan noudatettava, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään. Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:ssä.

13 §
Hallinnolliset pakkokeinot

Liikenne- ja viestintävirasto voi määrätä valmistajan, valtuutetun edustajan tai toiminnanharjoittajan korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä, asettaa niille velvoitteita taikka kieltää toimenpiteen, jos asianomainen toimii tämän lain tai sen nojalla annettujen määräysten vastaisesti. Virasto voi asettaa tehosteeksi uhkasakon, teettämisuhan tai keskeyttämisuhan. Niistä säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Jos valmistaja tai valtuutettu edustaja ei täytä tässä laissa tai sen nojalla säädettyjä velvoitteita, Liikenne- ja viestintäviraston on viipymättä 6 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen saatuaan tai saatuaan asiasta muutoin tiedon varattava valmistajalle tai valtuutetulle edustajalle tilaisuus esittää selvitys puutteellisuudesta ja toimenpiteistä, joilla vaatimusten täyttäminen aiotaan hoitaa. Jollei valmistaja tai valtuutettu edustaja täytä vaatimuksia kohtuullisessa määräajassa, joka ei saa olla kahta kuukautta lyhempi, virasto voi kieltää häntä aloittamasta tai jatkamasta toimintaansa toistaiseksi tai määräajaksi, jos puutteellisuutta on pidettävä toiminnan turvallisuuden kannalta olennaisena. Jos puutteellisuus on vähäinen, virasto voi asettaa puutteellisuuden korjaamiseksi uuden määräajan, joka ei saa olla kahta viikkoa lyhempi.

Liikenne- ja viestintävirasto voi 1 momentissa mainittujen pakkokeinojen sijasta antaa valmistajalle, valtuutetulle edustajalle tai toiminnanharjoittajalle kirjallisen huomautuksen, jos pakkokeinon käyttäminen olisi kohtuutonta.

15 §
Muutoksenhaku

Liikenne- ja viestintäviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa ( / ) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Liikenne- ja viestintävirasto voi päätöksessään määrätä, että päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.


11.

Laki aluevalvontalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan aluevalvontalain (755/2000) 23, 24 c, 30 b ja 34 a §, sellaisina kuin niistä ovat 23 § laissa 195/2015 sekä 24 c, 30 b ja 34 a § laissa ( / ), seuraavasti:

23 §
Aluevalvontaviranomaiset

Aluevalvontaviranomaisia ovat sotilas-, rajavartio-, poliisi- ja tulliviranomaiset sekä niiden aluevalvontaan määrätyt virkamiehet.

Liikenne- ja viestintävirasto toimii aluevalvontaviranomaisena toimialallaan.

Puolustusministeriö johtaa ja sovittaa yhteen aluevalvontaviranomaisten toimintaa tämän lain soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, jollei puolustusvoimien ylipäällikön toimivallasta muuta johdu.

24 c §
Valtion ilma-aluksen ja merialueella tapahtuvan aluevalvontatehtävän turvaaminen

Ilmaliikennepalvelun tarjoajan ja ilmatilan hallintayksikön on turvattava aluevalvontaviranomaisen pyynnöstä ilmatilan esteetön käyttö aluevalvontatehtävää suorittavalle valtionilma-alukselle.

Siviili- ja sotilasilmailun yhteensovittamisesta säädetään ilmailulain 107 §:ssä.

Liikenne- ja viestintäviraston on alusliikennepalvelun tarjoajan avustamana turvattava aluevalvontaviranomaisen pyynnöstä merialueen esteetön käyttö aluevalvontatehtävää suorittavalle valtionalukselle.

30 b §
Tiedon tuottaminen, vaaratilanteiden ennaltaehkäiseminen ja alusliikenteen turvaaminen

Liikenne- ja viestintäviraston ja alusliikennepalvelun tarjoajan tulee tuottaa tieto Suomen aluevesillä olevasta ja sinne tulossa olevasta alusliikenteestä, ennaltaehkäistä vaaratilanteita sekä turvata alusliikenteen sujuminen normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

34 a §
Voimakeinojen käytön turvaaminen ilmatilassa ja merialueella

Sen lisäksi, mitä ilmailulaissa säädetään ilmatilan käytöstä, ilmaliikennepalvelun tarjoajan ja ilmatilan hallintayksikön on rajoitettava ilmatilan käyttöä aluevalvontaviranomaisen pyynnöstä tämän lain 31–33 §:ssä säädettyjen voimakeinojen käytön turvaamiseksi ja 34 §:ssä säädetyn vihamielisen toiminnan torjumiseksi sekä tässä tarkoituksessa varattava ilmatilan esteetön käyttö valtionilma-aluksille.

Liikenne- ja viestintäviraston ja alusliikennepalvelun tarjoajan on alusliikennettä ohjaamalla rajoitettava merialueen käyttöä aluevalvontaviranomaisen päätöksen mukaisesti tämän lain 31–33 §:ssä säädettyjen voimakeinojen käytön turvaamiseksi ja 34 §:ssä säädetyn vihamielisen toiminnan torjumiseksi sekä tässä tarkoituksessa varattava merialueen esteetön käyttö valtionaluksille.


Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.


12.

Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä annetun lain (1686/2009) 2, 6–24, 27–34, 36–68, 70, 71, 73–77, 79–84, 92 ja 93 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 § osaksi laeissa 910/2011, 897/2014, 474/2016, 483/2017 ja 629/2017, 21 § osaksi laissa 910/2011, 33, 58, 59, 61, 83 ja 93 § laissa 879/2014, 36, 39, 41 ja 42 § laissa 910/2011, 37 ja 53 § osaksi laissa 474/2016, 38 ja 65 § osaksi laissa 879/2014, 57 § laeissa 879/2014 ja 629/2017, 70 § laissa ( / ) sekä 77 § osaksi laissa ( / ), seuraavasti:

2 §
Määritelmät

Tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä tarkoitetaan:

1) SOLAS-yleissopimuksella ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta (SopS 11/1981) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

2) non-SOLAS-direktiivillä matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/45/EY;

3) MARPOL 73/78 -yleissopimuksella alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

4) Helsingin sopimuksella vuoden 1992 Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevaa yleissopimusta (SopS 2/2000) ja sen liitteitä sekä niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia;

4 a) painolastivesiyleissopimuksella alusten painolastivesien ja sedimenttien valvonnasta ja käsittelystä vuonna 2004 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

5) suurnopeusalussäännöstöllä suurnopeusalusten kansainvälistä turvallisuussäännöstöä, joka sisältyy Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitean 20 päivänä toukokuuta 1994 antamaan päätöslauselmaan MSC.36(63) (1994 HSC-koodi) sekä meriturvallisuuskomitean 5 päivänä joulukuuta 2000 antamaan päätöslauselmaan MSC.97(73) (2000 HSC-koodi) sekä niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia;

6) kalastusalusdirektiivillä yhdenmukaistetun turvallisuusjärjestelmän luomisesta kalastusaluksille, joiden pituus on 24 metriä tai enemmän, annettua neuvoston direktiiviä 97/70/EY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiiveillä 99/19/EY ja 2002/35/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/84/EY ja asetuksella (EY) N:o 219/2009;

7) Torremolinoksen pöytäkirjalla vuonna 1993 tehtyä pöytäkirjaa, joka liittyy vuonna 1977 tehtyyn kalastusalusten turvallisuutta koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

8) erikoisalussäännöstöllä erikoisalusten turvallisuussäännöstöjä, jotka sisältyvät IMO:n yleiskokouksen 17 päivänä marraskuuta 1983 antamaan päätöslauselmaan A.534(13) sekä meriturvallisuuskomitean 13 päivänä toukokuuta 2008 antamaan päätöslauselmaan MSC.266(84) sekä niihin myöhemmin tehtyjä muutoksia;

9) luokituslaitosdirektiivillä alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/15/EY siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; 

10) lastiviivayleissopimuksella vuoden 1966 kansainvälistä lastiviivayleissopimusta (SopS 52/1968) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

11) Itämeren lastiviivasopimuksella Suomen tasavallan hallituksen ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hallituksen välistä sopimusta Itämeren lastiviivoista (SopS 26/1988);

12) aluksenmittausyleissopimuksella vuoden 1969 kansainvälistä aluksenmittausyleissopimusta (SopS 31/1982);

13) merityöyleissopimuksella merityötä koskevaa vuoden 2006 yleissopimusta (SopS 52/2013);  13 a) aluskierrätysasetuksella aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1257/2013; 

14) aluksella veteen tukeutuvaa ja vesillä liikkumiseen tarkoitettua kulkuvälinettä tai laitetta; 

15) ammattiveneellä alusta, jonka pituus on vähintään 5,5 metriä mutta alle 24 metriä, ja jota käytetään ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen; 

16) erikoisaluksella mekaanisesti omalla käyttövoimalla liikkuvaa alusta, joka kuljettaa miehistöön kuuluvien lisäksi enemmän kuin 12 erityistehtävissä aluksella toimivaa henkilöä ja jota käytetään tieteelliseen tutkimukseen, merihenkilöstön koulutukseen, kaapelinlaskuun, aluksiin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvaan meripelastukseen tai muuhun vastaavaan erikoistarkoitukseen, ei kuitenkaan tavallisena matkustaja-aluksena käytettävää alusta; 

17) huviveneellä tyypistä tai kuljetuskoneistosta riippumatta urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua venettä, jonka rungon pituus sovellettavien yhdenmukaistettujen standardien mukaan mitattuna on vähintään 2,5 ja enintään 24 metriä; huviveneellä ei tarkoiteta miehitettynä tai miehittämättömänä vuokralle tarjottavaa alusta;

18) kalastusaluksella alusta, joka on varustettu tai jota käytetään kalojen tai vesien muiden elollisten luonnonvarojen pyyntiin kaupallisessa tarkoituksessa; 

19) matkustaja-aluksella kauppamerenkulkuun käytettävää alusta, joka kuljettaa enemmän kuin 12 matkustajaa; matkustajalla tarkoitetaan jokaista muuta henkilöä kuin aluksen päällikköä ja laivaväkeen kuuluvaa tai muuta missä ominaisuudessa tahansa alukseen toimeen otettua tai siinä aluksen lukuun työskentelevää henkilöä taikka alle vuoden ikäistä lasta;

20) ro-ro-matkustaja-aluksella alusta, joka kuljettaa enemmän kuin 12 matkustajaa ja jossa on non-SOLAS-direktiivin liitteessä I olevassa II-2/A/2 säännössä määriteltyjä ro-ro-lastitiloja tai erityistiloja; 

21) suurnopeusaluksella SOLAS -yleissopimuksen liitteen X luvun 1 säännössä määriteltyä suurnopeusalusta; 

22) suurnopeusmatkustaja-aluksella SOLAS-yleissopimuksen liitteen X luvun 1 säännössä määriteltyä suurnopeusalusta, joka kuljettaa enemmän kuin 12 matkustajaa; suurnopeusmatkustaja-aluksena ei pidetä kotimaan matkoja merialueilla liikennöiviä 38 kohdassa tarkoitettuja B-, C- tai D-luokan matkustaja-aluksia, kun niiden suunnitteluvesiviivaa vastaava uppoama on alle 500 kuutiometriä, ja niiden maksiminopeus, sellaisena kuin se on määriteltynä suurnopeusalussäännöstön 1.4.30 kohdassa, on pienempi kuin 20 solmua; 

23) proomulla vähintään 12 metrin pituista alusta, jolla ei ole omaa kuljetuskoneistoa; vähimmäispituus ei koske vedenalaiseen työhön käytettävää proomua; 

24) vuokraveneellä eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetun lain  (621/2005) soveltamisalaan kuuluvaa, huvikäyttöön vuokralle miehitettynä tai miehittämättömänä tarjottavaa alusta, joka kuljettaa muussa kuin säännöllisessä liikenteessä enintään 12 matkustajaa; ei kuitenkaan purjevenettä, jonka rungon pituus on valmistajan ilmoituksen mukaan alle 5,5 metriä, moottorilla varustettua venettä, jonka moottoriteho on moottorin valmistajan ilmoituksen mukaan alle 15 kilowattia, vesiskootteria eikä soutuvenettä; 

25) lastialuksella muita kuin 15–24 kohdassa tarkoitettuja vähintään 5,5 metrin pituisia aluksia; 

26) säiliöaluksella lastialusta, jonka lastitilat on rakennettu tai soveltuvat pääasiassa nestemäisen lastin kuljettamiseen irtolastina; 

27) aluksen pituudella 96 prosenttia kokonaispituudesta vesiviivalla, joka on 85 prosentin korkeudella pienimmästä mallisivukorkeudesta mitattuna kölin yläreunasta, tai pituutta keulan etureunasta peräsintukin keskipisteeseen samalla vesiviivalla, jos tämä mitta on suurempi; aluksissa, joiden köli on suunniteltu kaltevaksi, tämä pituus mitataan vesiviivalla, joka on suunnitellun vesiviivan suuntainen; alle 12 metriä pitkän aluksen pituus on kuitenkin sen suurin pituus; 

28) bruttovetoisuudella aluksen mittakirjassa ilmoitettua bruttovetoisuutta, joka on määritetty käyttäen aluksenmittausyleissopimuksen liitteessä I olevaa kaavaa; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän bruttovetoisuus on näiden yhteenlaskettu bruttovetoisuus; 

29) nettovetoisuudella aluksen mittakirjassa ilmoitettua nettovetoisuutta, joka on määritetty käyttäen aluksenmittausyleissopimuksen liitteessä I olevaa kaavaa; puskijan ja proomun muodostaman kiinteän yhdistelmän nettovetoisuus on näiden yhteenlaskettu nettovetoisuus; 

30) kansainvälisellä lastimerkillä lastiviivayleissopimuksen mukaista lastimerkkiä; 

31) Itämeren lastimerkillä Itämeren lastiviivasopimuksen mukaista lastimerkkiä; 

32) kalastusalusten luokilla luokkia I, II ja III siten, että luokkaan I kuuluvat alukset, joiden pituus on alle 15 metriä, luokkaan II alukset, joiden pituus on vähintään 15 metriä mutta alle 24 metriä ja luokkaan III alukset, joiden pituus on vähintään 24 metriä; 

33) säännöllisellä liikenteellä liikennettä ennalta määrättyjen aikataulujen tai reittien mukaisesti; 

34) kansainvälisellä liikenteellä liikennettä ulkomaan satamien tai Suomen ja ulkomaan satamien välillä; kansainvälinen liikenne jaetaan neljään liikennealueeseen seuraavasti:

a) itämerenliikenne on liikennettä kotimaanliikennealueen ulkopuolella Itämerellä mukaan lukien Suomenlahti ja Pohjanlahti sekä rajanaan Pohjanmereen Tanskan ja Ruotsin välillä Skagenin leveyspiiri 57° 44,8" pohjoista leveyttä;

b) lähiliikenne on liikennettä itämerenliikennealueen ulkopuolella Pohjanmerellä sekä siihen liittyvillä vesillä, ei kuitenkaan kauempana kuin 12° läntistä pituutta eikä etelämpänä kuin 48° pohjoista leveyttä eikä pohjoisempana kuin 64° pohjoista leveyttä;

c) euroopanliikenne on liikennettä lähiliikennealueen ulkopuolella, ei kuitenkaan lännempänä kuin 12° läntistä pituutta eikä etelämpänä kuin 30° pohjoista leveyttä eikä idempänä kuin 45° itäistä pituutta;

d) kaukoliikenne on liikennettä lähiliikennealueen ja euroopanliikennealueen ulkopuolella;

35) kansainvälisellä matkalla merimatkaa Suomen satamasta Suomen ulkopuolella olevaan satamaan tai päinvastoin; 

36) kotimaanliikenteellä liikennettä kotimaan satamien välillä; kotimaanliikenteeseen rinnastetaan liikenne Saimaan kanavan ja siihen välittömästi liittyvien Venäjän vesialueiden kautta Viipuriin sekä liikenne Vihrevojn ja Viipurin välillä; kotimaanliikenne jaetaan kolmeen liikennealueeseen seuraavasti:

a) liikennealue I käsittää joet, kanavat, satamat, järvet sekä sellaiset sisäsaaristoalueet, jotka eivät ole välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille samoin kuin lyhyet suojaamattomat väyläosuudet sisäsaaristossa;

b) liikennealue II käsittää ulkosaariston ja sellaiset saaristoalueet, jotka ovat välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille;

c) liikennealue III käsittää avomerialueet kotimaanliikenteessä;

37) kotimaan matkalla matkaa Suomen merialueella suomalaisesta satamasta toiseen tai samaan suomalaiseen satamaan; 

38) matkustaja-alustenluokilla non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan matkustaja-aluksen liikennöimän merialueen mukaisesti määräytyviä matkustaja-alusluokkia:

a) A-luokan matkustaja-aluksella kotimaan matkoilla liikennöivää matkustaja-alusta, joka saa liikennöidä myös B-, C- ja D-luokkien ulkopuolella;

b) B-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta, joka liikennöi, paitsi C- ja D-luokkien alueilla, kotimaan matkoilla, joilla aluksen suurin etäisyys ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 20 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna;

c) C-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta, joka liikennöi, paitsi D-luokan alueella, kotimaan matkoilla sellaisilla merialueilla, joilla 2,5 metriä ylittävän merkitsevän aallonkorkeuden todennäköisyys on pienempi kuin 10 prosenttia yhden vuoden aikana ympärivuotisessa liikennöinnissä, tai tiettynä rajoitettuna vuodenaikana yksinomaan kyseisenä vuodenaikana tapahtuvassa liikennöinnissä, ja joilla aluksen etäisyys ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 15 meripeninkulmaa suojapaikasta eikä suurempi kuin 5 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna;

d) D-luokan matkustaja-aluksella matkustaja-alusta, joka liikennöi kotimaan matkoilla ainoastaan sellaisilla merialueilla, joilla 1,5 metriä ylittävän merkitsevän aallonkorkeuden todennäköisyys on pienempi kuin 10 prosenttia yhden vuoden aikana ympärivuotisessa toiminnassa, tai tiettynä rajoitettuna vuodenaikana yksinomaan kyseisenä vuodenaikana tapahtuvassa liikennöinnissä, ja joilla aluksen etäisyys ei missään vaiheessa ole suurempi kuin 6 meripeninkulmaa suojapaikasta eikä suurempi kuin 3 meripeninkulmaa rantaviivasta, jossa haaksirikkoutuneet pääsevät maihin, keskimääräisen vuoroveden korkeuden mukaisesti laskettuna;

39) pyyntialueella I järviä sekä sisä- ja ulkosaaristoa Suomen sisäisten aluevesien ulkorajaan asti, pyyntialueella II avomerialueita Suomenlahdella, Pohjois-Itämerellä ja Pohjanlahdella leveyspiirin 59 00 P pohjoispuolella sekä pyyntialueella III muita merialueita Itämerellä rajanaan Pohjanmereen Tanskan ja Ruotsin välillä Skagenin leveyspiiri 57 44,8 P;  (8.9.2017/629)

40) talviliikenteellä kulkua murretussa jääuomassa tai syöksyjä ottamalla kiintojäässä; 

41) luokituslaitosasetuksella alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 391/2009; 

42) hyväksytyllä luokituslaitoksella luokituslaitosasetuksen mukaisesti hyväksyttyä laitosta, jonka kanssa Liikenteen turvallisuusvirasto on tehnyt katsastusvaltuutusta koskevan sopimuksen; 

43) laivanisännällä sellaista aluksen omistajaa tai koko aluksen vuokraajaa, joka joko yksinään tai yhdessä toisten henkilöiden kanssa käyttää tosiasiallista määräämisvaltaa alusturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä; laivanisäntään rinnastetaan tässä laissa se, joka sopimuksen perusteella tai muutoin tosiasiallisesti hoitaa aluksen alusturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

6 §
Yleiset tekniset turvallisuusvaatimukset

SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan aluksen on täytettävä sopimuksessa sille asetetut rakenteita ja varusteita sekä niiden järjestelyjä koskevat vaatimukset. Alusta käytettäessä on noudatettava SOLAS-yleissopimuksessa asetettuja toiminnallisia vaatimuksia alusturvallisuuden varmistamiseksi.

SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan aluksen on täytettävä SOLAS-yleissopimukseen liittyvien säännöstöjen velvoittavat määräykset, jotka koskevat alusten rakenteita, varusteita ja niiden järjestelyjä.

Sen lisäksi, mitä SOLAS-yleissopimuksessa määrätään, sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan aluksen on oltava hyväksytyn luokituslaitoksen laatimien aluksen runkoa, koneistoa sekä sähkö- ja automatiikkalaitteita koskevien sääntöjen tai vastaavina pidettävien Liikenne- ja viestintäviraston määräysten mukainen.

Liikenne- ja viestintävirasto voi alusturvallisuuden kannalta riittävän tason varmistamiseksi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä SOLAS-yleissopimuksessa asetetuista teknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista soveltaen ensisijaisesti IMO:n ohjeita ja suosituksia sekä hyväksyä SOLAS-yleissopimuksen mukaisia turvallisuusrakenteita, turvallisuusjärjestelmiä ja turvallisuusvarusteita.

7 §
Vapautukset

Liikenne- ja viestintävirasto voi vapauttaa aluksen, jota ei tavallisesti käytetä kansainvälisessä liikenteessä mutta joka poikkeuksellisesti joutuu tekemään kansainvälisen matkan, SOLAS-yleissopimuksen määräyksistä, jos alus täyttää ne turvallisuusvaatimukset, jotka ovat riittävät, kun otetaan huomioon aiotun matkan pituus ja luonne sekä kulkuvesi.

Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää SOLAS-yleissopimuksen mukaisin edellytyksin sellaiselle alukselle, jonka rakenteessa on uudenlaisia osia, vapautuksen aluksen turvalliseen navigointiin liittyvistä laitevaatimuksista, jos niiden soveltaminen vakavasti vaikeuttaisi tällaisten osien kehittämistä ja niiden asentamista käyttöön kansainvälisessä liikenteessä oleviin aluksiin.

8 §
Samanarvoisuudet

Liikenne- ja viestintävirasto voi sallia muun kuin SOLAS-yleissopimuksessa edellytetyn laitteen, välineen tai kojeen asentamisen alukseen, muun kuin mainitussa sopimuksessa edellytetyn aineen käyttämisen aluksessa tai muun kuin mainitussa sopimuksessa edellytetyn järjestelyn soveltamisen aluksessa, jos Liikenne- ja viestintävirasto suoritettujen kokeiden perusteella tai muulla tavoin on todennut, että laite, väline, koje, aine tai erityinen järjestely on vähintään yhtä tehokas kuin SOLAS-yleissopimuksessa vaadittu.

Liikenne- ja viestintävirasto voi päättää SOLAS-yleissopimuksen mukaisin edellytyksin, että alukseen liittyvä laite, väline, koje, aine tai erityinen järjestely voidaan yksittäistapauksessa korvata muulla kuin SOLAS-yleissopimuksessa määrätyllä tavalla.

9 §
Vapautukset teknisistä turvallisuusvaatimuksista

Liikenne- ja viestintävirasto voi vapauttaa yksittäisen aluksen tai alusluokan SOLAS-yleissopimuksessa määrätyissä tapauksissa aluksen tai alusluokan rakenteille, varusteille tai niiden järjestelyille asetetuista vaatimuksista SOLAS-yleissopimuksessa määrätyillä edellytyksillä.

10 §
Aluksen turvallisuusjärjestelyjen vaihtoehtoinen toteuttamistapa

Liikenne- ja viestintävirasto voi hyväksyä, että yksittäisen aluksen turvallisuusjärjestelyt toteutetaan SOLAS-yleissopimuksen määräyksiin verrattuna vaihtoehtoisella tavalla, jos tällä tavoin saavutetaan ainakin vastaava turvallisuustaso kuin SOLAS-yleissopimuksen sääntöjä noudatettaessa saavutettaisiin.

11 §
Navigoinnin turvallisuusvaatimuksia koskevat poikkeukset, vapautukset ja samanarvoisuudet

Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset SOLAS-yleissopimuksen liitteen V luvun mukaisesti siitä, miltä osin aluksiin, joiden bruttovetoisuus on alle 150, ja sellaisiin aluksiin, joiden bruttovetoisuus on alle 500 ja, jotka liikennöivät yksinomaan Suomessa suojaisilla rannikkovesillä tai sisävesiliikenteessä, sovelletaan SOLAS-yleissopimuksen liitteen V luvun sääntöjä 15–28. Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset myös siitä, miltä osin SOLAS-yleissopimuksen liitteen V luvun sääntöjä sovelletaan kotimaanliikenteen aluksiin.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräyksiä SOLAS-yleissopimuksen liitteen V luvun mukaisesti yleisestä poikkeuksesta navigointilaitteistoja koskevista vaatimuksista aluksille, joilla ei ole mekaanista kuljetuskoneistoa.

Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää SOLAS-yleissopimuksen liitteen V luvun mukaisen osittaisen tai ehdollisen vapautuksen navigoinnin turvallisuusvaatimuksista tai samanarvoisuuden, kun alusta käytetään matkalla, jolla aluksen suurin etäisyys rannikosta, matkan pituus ja luonne, tavallisten merenkulun vaarojen puuttuminen ja muut turvallisuuteen vaikuttavat seikat ovat sellaiset, että SOLAS-yleissopimuksen täysimääräinen soveltaminen on epämielekästä tai tarpeetonta. Liikenne- ja viestintäviraston on tällöin otettava huomioon vapautusten ja samanarvoisuuksien mahdolliset vaikutukset muiden alusten turvallisuuteen.

12 §
Suurnopeusaluksen liikennöintilupa

Laivanisännän tai hänen edustajansa on haettava suurnopeusalukselle SOLAS-yleissopimuksessa tarkoitetun suurnopeusalussäännöstön mukainen liikennöintilupa.

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää ja tarvittaessa peruuttaa suurnopeusalussäännöstön mukaisen suurnopeusaluksen liikennöintiluvan säännöstön mukaisilla perusteilla.

13 §
Ilmoitukset IMO:lle

Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava IMO:lle myöntämästään 7 §:n 2 momentin mukaisesta vapautuksesta, hyväksymästään 10 §:n mukaisesta vaihtoehtoisesta toteuttamistavasta sekä myöntämästään 11 §:n 3 momentin mukaisesta osittaisesta tai ehdollisesta vapautuksesta tai samanarvoisuudesta.

Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava IMO:lle 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuista samanarvoisuutta koskevista päätöksistä sekä toimitettava selostus tehdyistä tutkimuksista.

14 §
Matkustaja-alusten luokat

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvat matkustaja-alukset jaetaan A-, B-, C- ja D-luokkaan non-SOLAS-direktiivin mukaisesti sen merialueen perusteella, jolla ne liikennöivät.

Liikenne- ja viestintävirasto määrää tarkemmin 1 momentissa tarkoitettujen merialueiden rajat.

Radioliikennettä koskevia säännöksiä ja määräyksiä sovellettaessa merialueet määritellään SOLAS-yleissopimuksen liitteen IV luvun määräysten mukaisesti.

15 §
Yleiset tekniset turvallisuusvaatimukset

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan matkustaja-aluksen on täytettävä non-SOLAS-direktiivissä kyseisessä matkustaja-alusluokassa sille asetetut tekniset turvallisuusvaatimukset.

Sen lisäksi, mitä non-SOLAS-direktiivissä säädetään, direktiivin soveltamisalaan kuuluvan aluksen on oltava hyväksytyn luokituslaitoksen laatimien aluksen runkoa, koneistoa sekä sähkö- ja automatiikkalaitteita koskevien sääntöjen tai vastaavina pidettävien Liikenne- ja viestintäviraston määräysten mukainen.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa non-SOLAS-direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat määräykset aluksen teknisestä turvallisuudesta.

16 §
Lisäturvallisuusvaatimukset

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa alusturvallisuuden kannalta riittävän tason varmistamiseksi tarkempia teknisiä määräyksiä non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien matkustaja-alusten teknistä turvallisuutta koskevista seikoista, jos direktiivin mukaisia turvallisuusvaatimuksia on tarpeen parantaa ilmasto- ja sääolosuhteiden tai muiden erityisten paikallisten olosuhteiden vuoksi.

17 §
Samanarvoisuudet

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa määräyksiä, joilla sallitaan non-SOLAS-direktiivin liitteen I sääntöjä vastaavien sääntöjen soveltaminen, jos vastaavat säännöt ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin liitteen I säännöt.

18 §
Vapautukset

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä, joilla vapautetaan non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvat matkustaja-alukset tietyistä direktiivin mukaisista erityisvaatimuksista, kun ne liikennöivät kotimaan matkoilla.

Liikenne- ja viestintäviraston on asetettava vapautukselle non-SOLAS-direktiivin mukaiset toiminnalliset vaatimukset, joilla varmistetaan, että aluksen turvallisuustaso ei heikkene.

19 §
Suurnopeusmatkustaja-aluksen liikennöintilupa

Laivanisännän tai hänen edustajansa on haettava suurnopeusmatkustaja-alukselle non-SOLAS-direktiivissä tarkoitetun suurnopeusalussäännöstön mukainen liikennöintilupa.

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää ja tarvittaessa peruuttaa non-SOLAS-direktiivissä tarkoitetun suurnopeusalussäännöstön mukaisen suurnopeusmatkustaja-aluksen liikennöintiluvan säännöstön mukaisilla perusteilla.

20 §
Ilmoitukset komissiolle

Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava 16–18 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä välittömästi Euroopan yhteisöjen komissiolle.

21 §
Kalastusalusdirektiivin soveltamisalaan kuuluva kalastusalus

Kalastusalusdirektiivin soveltamisalaan kuuluvan kalastusaluksen on täytettävä kalastusalusdirektiivissä ja muissa direktiiveissä kyseiselle alukselle asetetut tekniset turvallisuusvaatimukset. Aluksen on myös täytettävä Torremolinoksen pöytäkirjan vaatimukset siten kuin kalastusalusdirektiivissä säädetään.

Sen lisäksi, mitä kalastusalusdirektiivissä säädetään, kalastusaluksen rungon, pää- ja apukoneiston sekä sähkö- ja automatiikkalaitteistojen suunnittelun, rakentamisen ja huollon standardeina on käytettävä hyväksytyn laitoksen luokitusta varten määrittelemiä tai Liikenne- ja viestintäviraston antamia vastaavia määräyksiä.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa kalastusdirektiivin ja muiden direktiivien täytäntöön panemiseksi tarkemmat määräykset kalastusaluksen teknisestä turvallisuudesta.

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisistä syistä yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksia kalastusalusdirektiivin vaatimuksista, jos poikkeus ei heikennä alusturvallisuutta.

Liikenne- ja viestintävirasto voi päättää kalastusalusdirektiivin mukaisin edellytyksin, että laitetta, välinettä, kojetta, ainetta tai erityisiä järjestelyjä voidaan yksittäistapauksessa pitää samanarvoisena kuin kalastusalusdirektiivissä muuten edellytetään.

22 §
Erikoisalus

Erikoisalussäännöstön soveltamisalaan kuuluvan erikoisaluksen on täytettävä tässä säännöstössä kyseiselle alukselle asetetut tekniset turvallisuusvaatimukset.

Liikenne- ja viestintävirasto voi alusturvallisuuden kannalta riittävän tason varmistamiseksi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä erikoisaluksille asetettavista teknisistä vaatimuksista IMO:n ohjeiden ja suositusten mukaisesti.

Liikenne- ja viestintävirasto voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen erikoisalussäännöstön määräyksistä, jos kyse on yksittäisestä matkasta suojaisilla rannikkovesillä ja alus täyttää ne turvallisuusvaatimukset, jotka ovat riittävät, kun otetaan huomioon aiotun matkan pituus ja luonne sekä kulkuvesi.

Liikenne- ja viestintävirasto voi vapauttaa erikoisalussäännöstön määräyksistä aluksen, jota ei tavallisesti käytetä erikoisaluksena, mutta joka poikkeuksellisesti tekee matkan erikoisaluksena, jos alus täyttää ne turvallisuusvaatimukset, jotka ovat riittävät, kun otetaan huomioon aiotun matkan pituus ja luonne sekä kulkuvesi.

Liikenne- ja viestintävirasto voi päättää erikoisalussäännöstön mukaisin edellytyksin, että laitetta, välinettä, kojetta, ainetta tai erityisiä järjestelyjä voidaan yksittäistapauksessa pitää samanarvoisena kuin erikoisalussäännöstössä muuten edellytetään.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset siitä, miten erikoisalussäännöstöä sovelletaan erikoisaluksiin, joiden bruttovetoisuus on alle 500.

23 §
Muut alukset

Liikenne- ja viestintävirasto antaa muille kuin 21 ja 22 §:ssä tarkoitetuille aluksille tarkempia teknisiä määräyksiä 5 §:ssä säädettyjen yleisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi ja alusturvallisuuden kannalta riittävän tason varmistamiseksi. Määräykset voivat koskea aluksen:

1) rakennetta ja varusteita;

2) vakavuutta;

3) pää- ja apukoneistoa, laitteita sekä järjestelmiä;

4) merenkulkulaitteita ja -varusteita;

5) kulkuvaloja sekä viestintä- ja merkinantolaitteita;

6) radiolaitteita;

7) paloturvallisuutta;

8) hengenpelastuslaitteita;

9) sähköasennuksia ja -laitteita;

10) muita vastaavia teknisiä seikkoja.

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisistä syistä yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen 1 momentissa tarkoitetuista määräyksistä, jos alusturvallisuus ei olennaisesti heikkene.

24 §
Ro-ro-aluksen keulaportin erityisvaatimus

Suomalaisen ro-ro-aluksen ja sellaisen ulkomaisen ro-ro-matkustaja-aluksen, joka harjoittaa säännöllistä liikennettä Suomen satamasta tai Suomen satamaan, autokannelle johtavan keula-ajorampin on oltava rakenteeltaan ja järjestelyiltään sellainen, ettei keulalaidoitusportin rikkoutuminen tai irtoaminen vaurioita sitä.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä keula-ajorampin rakenteesta ja järjestelyistä.

27 §
Kansainvälisessä liikenteessä oleva alus

Kansainvälisessä liikenteessä olevan aluksen on täytettävä lastiviivayleissopimuksen tai Itämeren lastiviivasopimuksen määräykset.

Aluksella on oltava kansainvälinen lastimerkki ja lastiviivakirja, Itämeren lastimerkki ja lastiviivakirja tai kansainvälinen lastiviivavapautuskirja siten kuin lastiviivayleissopimuksessa tai Itämeren lastiviivasopimuksessa määrätään.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä lastiviivayleissopimuksen ja Itämeren lastiviivasopimuksen täytäntöönpanemiseksi.

28 §
Kotimaanliikenteessä oleva alus

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan kotimaanliikenteessä olevan matkustaja-aluksen on täytettävä non-SOLAS-direktiivissä asetetut lastiviivavaatimukset.

Muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla kotimaanliikenteessä olevalla aluksella, jonka pituus on vähintään 24 metriä, on oltava kotimaanliikenteen lastimerkki ja kansallinen lastiviivakirja osoittamassa se enimmäissyväys, johon alus saadaan lastata. Jos aluksella on kansainvälinen lastimerkki ja lastiviivakirja tai Itämeren lastimerkki ja lastiviivakirja, ei erillistä kotimaanliikenteen lastimerkkiä ja kansallista lastiviivakirjaa tarvita.

Muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla kotimaanliikenteessä olevalla aluksella, jonka pituus on yli 15 metriä, mutta alle 24 metriä, on oltava kulkuveden laatu huomioon ottaen turvallinen varalaita. Liikenne- ja viestintävirasto voi tarvittaessa määrätä tässä momentissa tarkoitetulle alukselle kotimaanliikenteen lastimerkin ja antaa kansallisen lastiviivakirjan, jos se aluksen käyttötarkoitus ja liikennealue huomioon ottaen on tarpeen aluksen turvallisen käytön varmistamiseksi.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa non-SOLAS-direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat määräykset non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan kotimaanliikenteessä olevan matkustaja-aluksen lastiviivasta. Liikenne- ja viestintävirasto antaa myös tarkemmat tekniset määräykset muiden kotimaanliikenteessä olevien alusten rakenteellisista vaatimuksista sekä varalaidasta ja sen laskemisesta. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat tekniset määräykset kotimaanliikenteen lastimerkin ja lastimerkin ohella käytettävien viivojen mitoista, sijainnista ja merkitsemistavasta.

29 §
Vapautukset

Liikenne- ja viestintävirasto voi vapauttaa suomalaisen aluksen, jossa on uudentyyppisiä ratkaisuja, lastiviivayleissopimuksen niistä määräyksistä, joiden soveltaminen saattaisi merkittävästi estää näiden uudentyyppisten ratkaisujen kehittämisen ja niiden ottamisen käyttöön kansainvälisillä matkoilla liikennöivissä aluksissa. Tällaisen aluksen on kuitenkin täytettävä ne turvallisuusvaatimukset, jotka ovat kokonaisturvallisuuden kannalta riittävät aluksen käyttötarkoitus huomioon ottaen.

Liikenne- ja viestintävirasto voi vapauttaa suomalaisen aluksen, jota ei tavallisesti käytetä kansainvälisessä liikenteessä, mutta joka poikkeuksellisesti tekee kansainvälisen matkan, noudattamasta lastiviivayleissopimuksen määräyksiä, jos alus täyttää turvallisuusvaatimukset, jotka ovat riittävät, kun otetaan huomioon aiotun matkan pituus ja luonne sekä kulkuvesi.

Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava IMO:lle 1 ja 2 momentin mukaisista vapautuksista.

30 §
Samanarvoisuudet

Liikenne- ja viestintävirasto voi sallia muun kuin lastiviivayleissopimuksessa edellytetyn laitteen, välineen tai kojeen asentamisen suomalaiseen alukseen, muun kuin mainitussa sopimuksessa edellytetyn aineen käyttämisen aluksessa tai muun kuin mainitussa sopimuksessa edellytetyn järjestelyn soveltamisen aluksessa, jos Liikenne- ja viestintävirasto suoritettujen kokeiden perusteella tai muulla tavoin on todennut, että laite, väline, koje, aine tai erityinen järjestely on vähintään yhtä tehokas kuin lastiviivayleissopimuksessa vaadittu.

Liikenne- ja viestintäviraston on ilmoitettava IMO:lle kansainvälisen liikenteen aluksia koskevista 1 momentin mukaisista päätöksistä sekä toimitettava sille selostus tehdyistä tutkimuksista.

31 §
Poikkeukset lastiviivamääräyksistä kotimaanliikenteessä

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisistä syistä yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen kotimaanliikenteen lastiviivamääräyksistä muulle alukselle kuin non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvalle matkustaja-alukselle, jos alusturvallisuus ei olennaisesti heikkene.

32 §
Lastimerkin määräämisen hakeminen ja järjestäminen

Suomalaisen aluksen laivanisännän tai hänen edustajansa on haettava kirjallisesti lastimerkin sijoituksen määräämistä Liikenne- ja viestintävirastolta tai Liikenne- ja viestintäviraston valtuuttamalta hyväksytyltä luokituslaitokselta.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset hakemukseen liitettävistä tiedoista, hakemuksen ajankohdasta ja lastimerkin määräämisen järjestämisestä.

33 §
Lastimerkin määrääminen ja lastiviivakirja

Liikenne- ja viestintävirasto tai hyväksytty luokituslaitos määrää lastimerkin sijoituksen ja antaa lastiviivakirjan. Kotimaanliikenteessä lastimerkin sijoitus määrätään ja lastiviivakirja annetaan yhdelle tai useammalle kotimaanliikenteen liikennealueelle.

Liikenne- ja viestintävirasto tai hyväksytty luokituslaitos voi määräämänsä lastimerkin sijoituksen perusteella antaa alukselle väliaikaisen lastiviivakirjan, joka on voimassa enintään viisi kuukautta.

Jos aluksen nimi tai kotipaikka muuttuu tai aluksen tiedoissa tapahtuu muita lastiviivakirjan tietoihin vaikuttavia muutoksia, laivanisännän tai hänen edustajansa on viipymättä haettava kirjallisesti uutta lastiviivakirjaa Liikenne- ja viestintävirastolta tai hyväksytyltä luokituslaitokselta.

34 §
Aluksen muuttaminen lastimerkin määräämisen jälkeen

Jos alukseen on lastimerkin määräämisen jälkeen tehty muutoksia, jotka voivat vaikuttaa aluksen varalaitaan, alusta ei saa käyttää ennen kuin laivanisäntä tai hänen edustajansa on tehnyt muutoksesta ilmoituksen Liikenne- ja viestintävirastolle tai sen valtuuttamalle hyväksytylle luokituslaitokselle ja kun alukselle on määrätty uusi varalaita.

36 §
Katsastaja

Suomalaisen aluksen katsastaa Liikenne- ja viestintävirasto. Liikenne- ja viestintävirasto voi valtuuttaa hyväksytyn luokituslaitoksen suorittamaan katsastuksen osaksi tai kokonaan. Liikenne- ja viestintäviraston valtuuttamalla luokituslaitoksella on oltava edustaja, jolla on kotipaikka Suomessa ja joka käyttää luokituslaitoksen puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona.

Liikenne- ja viestintäviraston on toimittava yhteistyössä valtuuttamansa hyväksytyn luokituslaitoksen kanssa luokituslaitoksen sääntöjen laatimisessa ja menettelytapojen käyttöönottamisessa sekä neuvoteltava sen kanssa yhdenmukaisen tulkinnan saavuttamiseksi kansainvälisistä sopimuksista.

Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa kotimaanliikenteen aluksen katsastuksen osaksi tai kokonaan myös sellaiselle nimeämälleen katsastajalle, joka ei ole Liikenne- ja viestintäviraston palveluksessa.

Liikenne- ja viestintävirasto voi käyttää ammattiveneen katsastuksessa apuna eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetun lain 11 §:ssä tarkoitettua ilmoitettua laitosta.

37 §
Toisen valtion viranomaisen suorittama katsastus

Liikenne- ja viestintävirasto voi pyytää SOLAS-yleissopimuksen, MARPOL 73/78 -yleissopimuksen, lastiviivayleissopimuksen tai painolastivesiyleissopimuksen sopimuspuolen viranomaista suorittamaan muun katsastuksen kuin peruskatsastuksen. Tällainen katsastus tunnustetaan samanarvoiseksi tässä luvussa tarkoitetun katsastuksen kanssa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun yleissopimuksen sopimuspuolen lipun alla purjehtiva alus voidaan katsastaa Suomessa, jos aluksen lippuvaltion asianomainen viranomainen pyytää sitä Liikenne- ja viestintävirastolta.

38 §
Nimetty katsastaja

Nimetyllä katsastajalla tulee olla sellainen pätevyys, että hän pystyy asianmukaisesti suorittamaan katsastuksia. Nimetyn katsastajan pätevyysvaatimuksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Nimetyn katsastajan nimityskirja myönnetään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Nimityskirja voidaan hakemuksesta uusia, jos hakija osoittaa säilyttäneensä pätevyytensä.

Liikenne- ja viestintäviraston on peruutettava nimetyn katsastajan nimityskirja, jos:

1) nimetty katsastaja ei enää tiedoiltaan ja taidoiltaan täytä nimityskirjan saamisen edellytyksiä; tai

2) nimetty katsastaja vakavasti tai toistuvasti rikkoo tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Ennen nimityskirjan peruuttamista nimettyä katsastajaa on kuultava.

Edellä 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa Liikenne- ja viestintävirasto voi velvoittaa nimetyn katsastajan palauttamaan heti nimityskirjansa Liikenne- ja viestintävirastolle.

Nimityskirja peruutetaan kokonaan tai määräajaksi. Määräaika alkaa kulua siitä, kun nimetty katsastaja on saanut tiedon päätöksestä tai viimeistään, kun nimityskirjan voimassaolo päättyy.

39 §
Katsastusvaltuutusta koskeva sopimus

Liikenne- ja viestintäviraston on tehtävä katsastusvaltuutuksesta kirjallinen sopimus hyväksytyn luokituslaitoksen kanssa. Sopimuksessa on oltava määräykset ainakin luokituslaitosdirektiivin 5 artiklan 2 kohdassa mainituista asioista. Sopimukseen on sovellettava Suomen lakia.

40 §
Kieltäytyminen katsastusvaltuutuksen antamisesta

Jos Liikenne- ja viestintävirasto valtuuttaa hyväksytyn luokituslaitoksen 39 §:n mukaisesti suorittamaan katsastuksia, se ei voi kieltäytyä antamasta katsastusvaltuutusta Euroopan unionin alueella sijaitsevalle muulle hyväksytylle luokituslaitokselle, ellei luokituslaitosten lukumäärän rajoittamiseen ole perusteltua syytä.

41 §
Katsastusvaltuutuksen peruuttaminen

Liikenne- ja viestintävirasto on peruutettava katsastusvaltuutus, jos luokituslaitoksen hyväksyntä on luokituslaitosasetuksen 7 artiklan mukaisesti peruutettu.

Liikenne- ja viestintävirasto voi keskeyttää tai peruuttaa katsastusvaltuutuksen, jos luokituslaitos Liikenne- ja viestintäviraston antamasta huomautuksesta tai varoituksesta huolimatta olennaisesti tai toistuvasti laiminlyö velvollisuutensa suorittaa katsastus 39 §:ssä tarkoitetun sopimuksen mukaisesti.

42 §
Hyväksyttyä luokituslaitosta koskeva valvonta

Liikenne- ja viestintäviraston on valvottava, että hyväksytty luokituslaitos suorittaa 39 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen perustuvat tehtävänsä ja täyttää luokituslaitosasetuksen liitteen mukaiset vaatimukset. Liikenne- ja viestintäviraston on tehtävä tarkastus joka toinen vuosi ja raportoitava niistä Euroopan komissiolle.

Liikenne- ja viestintäviraston on toimitettava luokituslaitosdirektiivissä säädetyt ilmoitukset Euroopan komissiolle ja Euroopan unionin jäsenvaltioille.

43 §
Katsastuksen hakeminen ja järjestäminen

Laivanisännän tai hänen edustajansa on haettava kirjallisesti uuden aluksen ja olemassa olevaan alukseen tehtävien muutostöiden peruskatsastusta sekä näihin liittyvien piirustusten ja suunnitelmien hyväksymistä Liikenne- ja viestintävirastolta.

Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja katsastuksia on haettava kirjallisesti Liikenne- ja viestintävirastolta tai nimetyltä katsastajalta.

Laivanisäntä tai hänen edustajansa voi hakea Liikenne- ja viestintäviraston valtuuttamalta hyväksytyltä luokituslaitokselta niitä katsastuksia, joiden tekemiseen Liikenne- ja viestintävirasto on kyseisen luokituslaitoksen valtuuttanut.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin liitettävistä tiedoista, hakemusten ajankohdasta ja katsastuksen järjestämisestä.

44 §
Katsastuksen toimittaminen

Laivanisännän on huolehdittava siitä, että alus katsastetaan ja sovittava Liikenne- ja viestintäviraston tai Liikenne- ja viestintäviraston valtuuttaman hyväksytyn luokituslaitoksen taikka nimetyn katsastajan kanssa katsastuksen ajasta ja paikasta.

Aluksen päällikön on huolehdittava siitä, että aluksessa on ennen katsastuksen aloittamista suoritettu ne valmistavat toimenpiteet, joita katsastuksen järjestelmällinen ja viivytyksetön toimittaminen vaatii, sekä asetettava katsastuksen suorittajan käytettäväksi riittävä määrä henkilöitä.

Katsastus on toimitettava siten, että siitä on alukselle mahdollisimman vähän haittaa ja viivytystä.

45 §
Katsastuslajit

Alukselle tehtäviä meriturvallisuuskatsastuksia ovat peruskatsastus, uusintakatsastus, määräaikainen katsastus, välikatsastus ja vuosikatsastus.

Peruskatsastukseen kuuluu aluksen rakenteen, koneiston ja varusteiden perusteellinen tarkastus, aluksen pohjan ulkopuolinen tarkastus sekä painelaitteiden ensimmäinen määräaikaistarkastus.

Uusintakatsastukseen kuuluu aluksen rakenteen ja varusteiden tarkastus sekä pohjan ulkopuolinen tarkastus.

Määräaikaisessa katsastuksessa tarkastetaan, että aluksen paloturvallisuusjärjestelyt ja palonsammutuslaitteistot, hengenpelastuslaitteet ja -järjestelyt, radiolaitteet, navigointilaitteet, luotsitikkaat ja luotsihissit järjestelyineen sekä muut SOLAS-yleissopimuksessa edellytetyt laitteet ovat kunnossa ja toimivia aluksen liikennealueet huomioon ottaen.

Välikatsastuksessa varmistetaan, että aluksen rakenteet, kattilat, painelaitteet, koneistot varusteineen, ohjauslaitteet ja niihin kuuluvat ohjausjärjestelmät sekä sähkölaitteet ovat hyvässä kunnossa. Lisäksi välikatsastukseen kuuluu aluksen pohjan ulkopuolinen tarkastus.

Vuosikatsastuksessa tarkastetaan silmämääräisesti, että aluksen rakenteita, koneistoa ja varusteita on ylläpidetty siten, että edellisessä katsastuksessa todettu merikelpoisuus on säilynyt ja ettei aluksessa Liikenne- ja viestintäviraston hyväksymispäätöksessä edellytettyjä varusteita tai laitteita ole luvatta poistettu tai vaihdettu.

46 §
SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvan aluksen meriturvallisuuskatsastus

SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluva alus on peruskatsastettava ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena siten kuin SOLAS-yleissopimuksessa määrätään.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa SOLAS-yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi tarkemmat tekniset määräykset 1 momentissa tarkoitetun peruskatsastuksen ja muiden SOLAS-yleissopimuksen mukaisten katsastusten suorittamisesta IMO:n ohjeiden mukaisesti.

47 §
Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan aluksen meriturvallisuuskatsastus

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluva kotimaan matkoilla liikennöivä matkustaja-alus ja kotimaanliikenteen suurnopeusmatkustaja-alus on peruskatsastettava siten kuin non-SOLAS-direktiivissä säädetään ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa non-SOLAS-direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun peruskatsastuksen ja muiden non-SOLAS-direktiivin mukaisten katsastusten suorittamisesta.

48 §
Muun kuin non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan kotimaanliikenteessä käytettävän matkustaja-aluksen meriturvallisuuskatsastus

Kotimaanliikenteessä käytettävä matkustaja-alus, joka ei kuulu non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan, on peruskatsastettava ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulle alukselle on peruskatsastuksen lisäksi tehtävä uusintakatsastus ja vuosikatsastus.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin peruskatsastus, uusintakatsastus ja vuosikatsastus tehdään ja mitä näihin katsastuksiin sisältyy.

49 §
Kotimaanliikenteessä käytettävän lastialuksen ja proomun sekä kansainvälisessä liikenteessä käytettävän lastialuksen, joka ei kuulu SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan, meriturvallisuuskatsastus

Kotimaanliikenteessä käytettävä lastialus ja proomu sekä kansainvälisessä liikenteessä käytettävän lastialus, joka ei kuulu SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan, on peruskatsastettava ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulle alukselle on peruskatsastuksen lisäksi tehtävä uusintakatsastus ja vuosikatsastus. Lisäksi kotimaanliikenteessä käytettävälle lastialukselle, jonka bruttovetoisuus on vähintään 500 ja kansainvälisessä liikenteessä käytettävälle sellaiselle lastialukselle, joka ei kuulu SOLAS-yleissopimuksen soveltamisalaan, on tehtävä välikatsastus ja aluksen radiolaitteille on tehtävä määräaikainen katsastus.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin peruskatsastus, uusintakatsastus ja vuosikatsastus sekä määräaikainen katsastus ja välikatsastus tehdään ja mitä näihin katsastuksiin sisältyy.

50 §
Kalastusaluksen katsastus

Kalastusalusdirektiivin soveltamisalaan kuuluva alus on peruskatsastettava siten kuin kalastusalusdirektiivissä säädetään ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa kalastusalusdirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun peruskatsastuksen ja muiden kalastusalusdirektiivin mukaisten katsastusten suorittamisesta.

Sellainen kalastusalus, joka ei kuulu kalastusalusdirektiivin soveltamisalaan, on peruskatsastettava ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Liikenne- ja viestintävirasto antaa kalastusalusten luokkiin ja pyyntialueisiin perustuvia tarkempia määräyksiä näiden alusten katsastuksista.

51 §
Erikoisaluksen, ammattiveneen ja vuokraveneen katsastus

Erikoisalus, ammattivene ja vuokravene on peruskatsastettava ennen sen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena.

Erikoisalukselle, ammattiveneelle ja vuokraveneelle on peruskatsastuksen lisäksi tehtävä uusintakatsastus, vuosikatsastus, välikatsastus ja määräaikainen katsastus.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin peruskatsastus, uusintakatsastus, vuosikatsastus, välikatsastus ja määräaikainen katsastus tehdään ja mitä näihin katsastuksiin sisältyy.

52 §
Talviliikenteessä käytettävän aluksen rungonkatsastus

Kun alus otetaan ensimmäisen kerran käyttöön talviliikenteessä, sen runko on katsastettava talviliikennettä varten. Talviliikenteessä käytettävän aluksen pohja on katsastettava ulkopuolelta vuosittain ennen kuin alusta käytetään uudelleen talviliikenteeseen.

Liikenne- ja viestintäviraston valtuuttaman hyväksytyn luokituslaitoksen jääluokittamalle alukselle ei tarvitse tehdä 1 momentissa tarkoitettua katsastusta. Liikenne- ja viestintävirasto voi lisäksi erityisistä syistä vapauttaa luokittamattoman aluksen 1 momentissa tarkoitetusta katsastuksesta edellyttäen, että alusturvallisuutta ei vaaranneta.

53 §
Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi suoritettavat katsastukset

Alus on katsastettava ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ennen aluksen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena sen varmistamiseksi, että alus täyttää merenkulun ympäristönsuojelulain vaatimukset. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi suoritettaviin katsastuksiin sovelletaan, mitä MARPOL 73/78 -yleissopimuksessa, Helsingin sopimuksessa, Euroopan unionin säädöksissä ja Suomea sitovissa muissa kansainvälisissä velvoitteissa määrätään.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa MARPOL 73/78 -yleissopimuksen, Helsingin sopimuksen, Euroopan yhteisön säädösten ja Suomea sitovien muiden kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen katsastusten suorittamisesta.

54 §
Lastiviivakatsastukset

Lastiviivayleissopimuksen soveltamisalaan kuuluva alus on katsastettava siten kuin lastiviivayleissopimuksessa tai Itämeren lastiviivasopimuksessa määrätään.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa lastiviivayleissopimuksen ja Itämeren lastiviivasopimuksen täytäntöönpanemiseksi tarkemmat tekniset määräykset 1 momentissa tarkoitettujen katsastusten suorittamisesta.

Kotimaanliikenteessä käytettävälle alukselle, jonka pituus on vähintään 24 metriä, on suoritettava lastiviivakatsastus ennen sen asettamista liikenteeseen. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkempia määräyksiä katsastuksen suorittamisesta.

55 §
Ylimääräinen katsastus

Liikenne- ja viestintävirasto voi päättää, että suomalaiselle alukselle on suoritettava ylimääräinen katsastus alukselle tehtyjen merkittävien korjaus- tai muutostöiden, tapahtuneen merionnettomuuden, aluksella havaitun vian tai muun erityisen syyn sitä edellyttäessä, vaikka laivanisäntä tai hänen edustajansa ei sitä hakisi.

Jos aluksen navigointilaitteita tai kuljetuskoneistoa ohjataan integroidulla järjestelmällä, laivanisäntä on velvollinen esittämään ylimääräisessä katsastuksessa käsikirjan järjestelmän toiminnasta sekä siinä ohjeistamattomien toimintojen selvittämiseksi pöytäkirjan laitteen valmistajan teettämästä tai tekemästä järjestelmän testauksesta. Jos laivanisäntä ei esitä testipöytäkirjaa, Liikenne- ja viestintävirasto voi laivanisäntää kuultuaan pyytää puolueetonta tutkimuslaitosta testaamaan järjestelmän laivanisännän kustannuksella.

56 §
Aluksen muuttaminen katsastuksen jälkeen

Katsastuksen jälkeen aluksen rakenteellisiin järjestelyihin, koneistoon, varusteisiin tai muuhun katsastuksen kohteeseen ei saa tehdä muutoksia ilman Liikenne- ja viestintäviraston suostumusta.

57 §
Katsastusasiakirjat sekä todistus- ja turvallisuuskirjat

Liikenne- ja viestintävirasto tai hyväksytty luokituslaitos myöntää katsastusten perusteella katsastusasiakirjat sekä todistus- ja turvallisuuskirjat tai tekee niihin merkinnän suoritetusta määräaikaisesta katsastuksesta taikka väli- tai vuosikatsastuksesta. Jos aluksessa on havaittu olennaisia puutteita, asiakirjat annetaan puutteiden korjaamisen jälkeen.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa SOLAS-yleissopimuksen, lastiviivayleissopimuksen, MARPOL 73/78 -yleissopimuksen, non-SOLAS-direktiivin, kalastusalusdirektiivin ja aluskierrätysasetuksen sekä muiden kansainvälisten velvoitteiden täytäntöön panemiseksi tarkemmat määräykset siitä, mitä katsastusasiakirjoja sekä todistus- ja turvallisuuskirjoja katsastusten perusteella annetaan sekä siitä, kuinka kauan ne ovat voimassa ja miten niiden voimassaoloa voidaan jatkaa.

Liikenne- ja viestintävirasto myöntää merityöyleissopimuksen mukaisen merityösertifikaatin ja sen liitteenä olevan merityöehtojen noudattamista koskevan ilmoituksen. Myöntämisen edellytyksenä on, että Liikenne- ja viestintävirasto on toimivaltaansa kuuluvien seikkojen osalta todennut, ettei myöntämiselle ole estettä ja että työsuojeluviranomainen on suorittamansa tarkastuksen perusteella todennut Liikenne- ja viestintävirastolle antamassaan lausunnossa, ettei myöntämiselle ole estettä työsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvien seikkojen osalta. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset merityösertifikaatin myöntämiseen liittyvistä menettelyistä.

Liikenne- ja viestintäviraston on peruutettava merityösertifikaatti silloin, kun virasto on toimivaltaansa kuuluvien seikkojen osalta tai työsuojeluviranomainen on suorittamansa tarkastuksen perusteella todennut Liikenne- ja viestintävirastolle antamassaan lausunnossa, että alus ei todistettavasti vastaa merityöyleissopimuksen vaatimuksia eikä asian korjaamiseksi ole ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin.

58 §
Väliaikainen todistus- tai turvallisuuskirja

Liikenne- ja viestintävirasto tai hyväksytty luokituslaitos voi myöntää alukselle katsastuksen perusteella väliaikaisen todistus- tai turvallisuuskirjan, joka on voimassa enintään viisi kuukautta.

Liikenne- ja viestintävirasto tai hyväksytty luokituslaitos voi myöntää alukselle väliaikaisen merityösertifikaatin, joka on voimassa enintään kuusi kuukautta. Myöntämisen edellytyksenä on, että Liikenne- ja viestintävirasto ja työsuojeluviranomainen ovat toimivaltaansa kuuluvien seikkojen osalta todenneet, ettei myöntämiselle ole estettä. Liikenne- ja viestintävirasto antaa tarkemmat määräykset väliaikaisen merityösertifikaatin myöntämiseen liittyvistä menettelyistä.

59 §
Todistus- tai turvallisuuskirjan uusiminen ja sen voimassaolon lakkaaminen

Jos aluksen nimi tai kotipaikka muuttuu tai aluksen tiedoissa tapahtuu muita todistus- tai turvallisuuskirjan tai merityösertifikaatin tietoihin vaikuttavia muutoksia, laivanisännän tai hänen edustajansa on viipymättä haettava kirjallisesti uutta todistus- tai turvallisuuskirjaa Liikenne- ja viestintävirastolta tai hyväksytyltä luokituslaitokselta ja uutta merityösertifikaattia Liikenne- ja viestintävirastolta.

Todistus- tai turvallisuuskirja lakkaa olemasta voimassa, jollei siihen ole tehty merkintää säädetystä vuosi-, väli- tai määräaikaiskatsastuksesta taikka jos alukseen on tehty muutos ilman Liikenne- ja viestintäviraston tai hyväksyn luokituslaitoksen suostumusta tai jos alus siirtyy toisen valtion lipun alle.

Merityösertifikaatti lakkaa olemasta voimassa, jos:

1) alusta ei ole tarkastettu merityöyleissopimuksen määräysten mukaisesti;

2) merityösertifikaattia ei ole allekirjoitettu hyväksytyn välitarkastuksen jälkeen;

3) alus siirtyy toisen valtion lipun alle;

4) ei enää toimi laivanisännän lukuun;

5) aluksen rakenteisiin tai laitteisiin on tehty olennaisia muutoksia.

60 §
Aluksessa havaittu puutteellisuus

Jos katsastusta suoritettaessa aluksessa havaitaan vika tai puute, katsastajan on ilmoitettava siitä aluksen päällikölle tai laivanisännälle ja asetettava määräaika vian tai puutteen korjaamiselle tai poistamiselle sekä tehtävä siitä asianmukainen merkintä katsastusasiakirjoihin. Vian tai puutteen korjaamisesta tai poistamisesta on määräajan kuluessa ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle.

61 §
Aluksen todistus- tai turvallisuuskirjan poisottaminen

Liikenne- ja viestintävirasto voi ottaa suomalaiselta alukselta pois sille myöntämänsä tai hyväksytyn luokituslaitoksen myöntämän todistus- tai turvallisuuskirjan, jos alus ei ole rakenteeltaan, koneistoltaan, varustukseltaan tai toiminnaltaan katsastuksessa edellytetyssä kunnossa. Liikenne- ja viestintävirasto tai hyväksytty luokituslaitos myöntää alukselle poisotetun todistus- tai turvallisuuskirjan tilalle väliaikaisen todistus- tai turvallisuuskirjan, jonka voimassaoloaikana aluksessa havaittu vika tai puute on korjattava. Liikenne- ja viestintävirasto tai hyväksytty luokituslaitos myöntää alukselle viipymättä uuden todistus- tai turvallisuuskirjan sen jälkeen, kun se on todennut, että aluksessa havaittu vika tai puute on asianmukaisesti korjattu. Uusi todistus- tai turvallisuuskirja myönnetään samaksi ajaksi, jonka poisotettu todistus- tai turvallisuuskirja olisi ollut voimassa.

62 §
Poikkeusten myöntäminen

Liikenne- ja viestintävirasto voi erityisistä syistä yksittäistapauksissa määräajaksi myöntää poikkeuksia tässä luvussa säädetyistä tai tämän luvun säännösten nojalla määrätyistä vaatimuksista. Poikkeukset eivät saa olla ristiriidassa Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa.

Poikkeus voidaan myöntää sillä edellytyksellä, ettei aluksen turvallisuustaso olennaisesti heikenny.

Jos alusta käytetään liikenteessä yksinomaan ulkomaan satamien välillä, Liikenne- ja viestintävirasto voi, ottaen huomioon liikenteen laadun kuitenkin määrätä, että tällainen liikenne on rinnastettava siihen verrattavaan kotimaanliikenteeseen tai kansainväliseen liikenteeseen.

63 §
Aluksenmittauksen tarkoitus ja tarkemmat määräykset

Aluksenmittauksella määritetään aluksen brutto- ja nettovetoisuus aluksenmittausyleissopimuksen mukaisesti.

Liikenne- ja viestintävirasto voi aluksenmittausyleissopimuksen yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi antaa tarkempia määräyksiä aluksenmittausyleissopimuksessa asetetuista vaatimuksista IMO:n ohjeiden ja suositusten mukaisesti.

Liikenne- ja viestintävirasto voi IMO:n yleiskokouksen 19 päivänä marraskuuta 1981 antamassa päätöslauselmassa A.494 määrätyllä tavalla ja laivanisännän pyynnöstä sallia, että aluksen bruttovetoisuutena käytetään myös rinnakkain yhdenmukaisesta aluksenmittausjärjestelmästä tehdyn yleissopimuksen (SopS 18/1955) mukaan määritettyä vetoisuutta.

64 §
Aluksenmittauksen suorittajat

Suomalaisen aluksen aluksenmittauksen suorittaa Liikenne- ja viestintävirasto tai Liikenne- ja viestintäviraston nimeämä aluksenmittaaja, joka ei toimi Liikenne- ja viestintäviraston palveluksessa.

65 §
Nimetty aluksenmittaaja

Nimetyllä aluksenmittaajalla tulee olla sellainen pätevyys, että hän pystyy suorittamaan asianmukaisesti aluksenmittauksia. Nimetyn aluksenmittaajan pätevyysvaatimuksista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Nimetyn aluksenmittaajan nimityskirja myönnetään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi. Nimityskirja voidaan hakemuksesta uusia, jos hakija osoittaa säilyttäneensä pätevyytensä.

Liikenne- ja viestintäviraston on peruutettava nimetyn aluksenmittaajan nimityskirja, jos:

1) nimetty aluksenmittaaja ei enää tiedoiltaan ja taidoiltaan täytä nimityskirjan saamisen edellytyksiä; tai

2) nimetty aluksenmittaaja rikkoo vakavasti tai toistuvasti tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Ennen nimityskirjan peruuttamista nimettyä aluksenmittaajaa on kuultava.

Edellä 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa Liikenne- ja viestintävirasto voi velvoittaa nimetyn aluksenmittaajan palauttamaan heti nimityskirjansa Liikenne- ja viestintävirastolle.

Nimityskirja peruutetaan kokonaan tai määräajaksi. Määräaika alkaa kulua siitä, kun nimetty aluksenmittaaja on saanut tiedon päätöksestä tai viimeistään kun nimityskirjan voimassaolo päättyy.

66 §
Aluksenmittauksen hakeminen ja järjestäminen

Laivanisännän tai hänen edustajansa on haettava kirjallisesti aluksenmittausta Liikenne- ja viestintävirastolta tai nimetyltä aluksenmittaajalta.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa määräykset hakemukseen liitettävistä tiedoista, hakemuksen ajankohdasta ja aluksenmittauksen järjestämisestä.

67 §
Aluksenmittaus ja mittakirja

Alus, jonka pituus on vähintään 12 metriä, on mitattava ennen sen asettamista liikenteeseen suomalaisena aluksena. Laivanisännän tai aluksen päällikön pyynnöstä voidaan mitata myös alus, jonka pituus on alle 12 metriä.

Kun aluksen rakennustyö on edistynyt niin pitkälle, että aluksen yläkansi on paikoillaan, aluksenmittaajaa voidaan pyytää laatimaan kannenalaista tilaa koskeva väliaikainen mittaus.

Liikenne- ja viestintävirasto antaa aluksenmittauksen perusteella alukselle aluksenmittausyleissopimuksen mukaisen mittakirjan.

68 §
Toisen valtion viranomaisen suorittama aluksenmittaus

Liikenne-